Tämä on toinen osa omistusasunnon hankkimisen projektista. Ensimmäisessä osassa käsittelin mistä idea asunnon ostamiselle syttyi. Tässä toisessa osassa tarinoinkin sitten asuntolainaneuvotteluista, niissäkin ehti sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista.

Jo lähtötilannekin oli hieman hullunkurinen; normaalisti asuntolainaa hakiessa tiedossa on budjetti, eli lainan määrä ja ostettava asunto saattaa olla vielä hämärän peitossa. Minulla oli asunto tiedossa, mutta hintalappua ei vielä myyjä ollut suostunut paljastamaan.

Tarinan ensimmäisen osan löydät tästä:

Kohti omistusasuntoa, osa I – ensiaskeleeni oman asunnon hankintaan

Artikkelin kuva: Tiia Monto

Ensimmäinen kierros liikkeelle Nordeasta

Asuntolainaneuvottelut alkoivat tammikuussa kun laitoin Nordean chatissa viestiä, jossa toivoin yhteydenottopyyntöä. Nordea valikoitui minulle siitä yksinkertaisesta seikasta, että ASP-tilini oli Nordeassa. Tiedossani oli kyllä että ASP-lainan voi ottaa myös eri pankista kuin itse ASP-säästöt ovat, mutta päätin aloittaa kierroksen omasta pankistani. Tiedossani oli myös että edessäni tulee olemaan nimenomaan kierros eri pankeilla.

Asunnon ostaminen on minulle ylivoimaisesti suurin kauppa mitä olen reilun 20 vuoden elinaikani saatossa tehnyt, joten sen jos jonkin aion kilpailuttaa täysin. Autokaupatkin mitä olen tehnyt menevät aina aika pitkän väännön kautta, enkä ole ikinä ostanut autoa ensimmäisen kerran päätteeksi, enkä edes toisen.

Kuten autokaupoissa, naapurissa kannattaa käydä kysymässä tarjous ja saatua tarjousta kannattaa aina yrittää vetää alaspäin. Tosin tiedän ihmisiä jotka eivät tätä tiedä, tai eivät muuten vain näin halua tehdä. Yksi kaverini otti ensimmäisen pankin ensimmäisen tarjouksen kiinni heti. Noh, minulla tähän ei ollut varaa. Ja hyvä etten tehnyt, sillä ensimmäisen kierroksen tarjous oli suoraan sanottuna paska.

Nordean chatin neitokainen sitten sopi kanssani puhelinneuvottelun tietylle ajalle parin päivän päähän. Koin sen sopivan hyvin meille molemmille osapuolille; minun ei tarvitse ajaa kaupunkiin, ja minä taas en tuo kengissäni hiekkaa Nallen lattialle. Jännitys oli melkoinen, olinhan tässä aika isoja kauppoja hieromassa.

Vaikka chat-neiti minun käski olla läppärin ääressä puhelun aikana, en kuvitellut ”puhelinneuvottelun” olevan Ameriikan meininkiä. Vitsillä mietin hetki ennen puhelimen pirahtamista että onneksi kyseessä on vain puhelinneuvottelu, voin tarvittaessa käydä vaikka vessassa kesken neuvottelun ilman että pankkivirkailija sitä huomaa.

Lopulta sitä läppäriä tarvittiin kuitenkin muuhunkin kuin tunnistautumiseen. Olipahan hieno kokemus huomata kun kalsareissa läppärin ääressä istut, että Nordean verkkopankin tunnistautumisen yhteydessä webbikamera herää eloon. Näköjään Nordean puhelinneuvotteluun kuuluu myös webcam-touhut.

Läppärin edessä istuminen toimi hyvin siihen asti kun puhelun loppuvaiheessa tarvitsin ajokorttiani, joka oli tietenkin lompakossa ja lompakko autossa. Siinä kohti kun koneen äärestä nousin, niin vastapuoli saattoi nähdä vilauksen Björn Borgin kalsareistani. Liekö sen takia sainkin niin heikon tarjouksen, heh.

Ilman tuota kalsarit-episodiakin lainaneuvottelut olivat mielestäni aika ahdistavat. Ahdistus ei johtunut tulevasta 25 vuoden velkavankeudesta, vaan siitä että asuntolainan tuputtaminen oli todella aggressiivista. Tästä aggressiivisuudesta kirjoitin jo hieman eräässä toukokuun tekstissäni.

Reilun tunnin neuvottelujen aikana en meinannut saada suunvuoroa ollenkaan. Tekstiä tuli ja todella paljon. Kun välillä sain kysyä kysymyksen, niin en ehtinyt kysyä edes kysymystä loppuun, kun vastapuolen pankkineiti alkoi heti puhumaan päälleni. Lopulta kun tarjous oli pöydällä, alkoi heti kyselyt että laitetaanko heti nimet alle, johon vastasin että täytyyhän näin isoja päätöksiä hetki sulatella.

Vaikka tarjous olisi ollut hyvä, niin olisin halunnut nukkua varmasti parin yön yli. Kun en heti suostunut papereiden täyttöön, niin alkoi tuputtaminen että koska saan soittaa ja tehdään silloin paperit. Tästä tuputtamisesta en yksinkertaisesti päässyt mitenkään eroon, vaan lopulta minun piti sopia joku toinen tapaaminen viikon päähän. Seuraava tapaaminen olisi varmasti ollut nopeamminkin, ellen olisi valehdellut kuluvan viikon olevan jo täynnä menoja. Vastapuoli tarjosi heti seuraavaa päivää, ja seuraavaksi sitä seuraavaa.

Toinen tapaaminen sovittiin, ja jo sopimishetkellä tiesin että laitan Nordean chatissa seuraavana päivänä viestiä että perukaa aika, sillä en aio vastata puhelimeen vaikka soittaisitte. Vähän ikävästi tehty, mutta markkinointi oli niin aggrssiivista etten tuntunut pääsevän tilanteesta mitenkään eroon.

Ensimmäinen tarjous – joka on surkea

Se kuuluisa tarjous sitten pätkähti kopiona neuvottelujen jälkeen sähköpostiini, ja nyt sain rauhassa tutkailla sitä ilman että toinen osapuoli hoputtaa minua laittamaan nimiä paperiin. Eipä tuossa tarjouksessa lopulta ollut oikein mitään hyvää. Vaikka olen ollut Nordean ja sitä ennen Meritan asiakas jo pienestä pitäen, niin tarjous oli sellainen että pankkivirkailija tuskin voi hyvällä omatunnolla sanoa tarjouksen olevan asiallinen.

Ensinnäkin jostain kumman syystä minulta vaadittiin omatakausta 920 euroa. Oudon tilanteesta tekee se, että olin hakemassa ASP-lainaa, ja läpi neuvottelujen puhuimme jatkuvasti että tämä tulee olemaan ASP:n kautta otettu asuntolaina. Ja ASP-lainassahan on valtion ilmainen takaus. Nyt Nordea kuitenkin oli ottamassa minulta maksullista omatakausta, jossa maksaisin yli 900 euroa palvelusta jonka saisin ilmaiseksikin.

Outoudet eivät loppuneet tähän. Lainan koroksi oli laitettu 2,0 % sis. marginaalin 1,3 %. Eli aika paljon. Euribor 12 kk-korkona oli käytetty 0,7%, joka pienen pähkäilyn jälkeen paljastuikin eräänlaiseksi korkoputkeksi. Ilmeisesti Euribor-korkoni tulisi pyörimään 0,7-1,05 % välillä seuraavat 7 vuotta.

Tuo 7 vuotta nauratti myös, sillä se on omasta mielestäni typerin mahdollinen valinta. Korot tuskin tulevat vielä pariin vuoreen nousemaan. Tämän ajan maksaisin siis korkoputken asiakkaana markkinaa korkeampaa korkoa lainasta. Mikäli korot taas äkkiä nousisivat muutaman vuoden päästä, niin kiitos 7 vuoden sopimuksen, en ehtisi tästä korkoputkesta kovin kauaa nauttia, vaan ajan tullessa täyteen maksaisin taas normaalin markkinahinnan.

Ymmärrän vielä jonkun 25 vuoden kiinteän koron, mutta noin lyhyessä tapauksessa koen korkoputkien ottamisen kannattavan lähinnä pankin näkökulmasta eikä asiakkaan.

Edelliseen kappaleeseen viitaten ihmetystä aiheutti kun todelliseksi vuosikoroksi oli laitettu 1,8 %, joka on siis pienempi kuin ylempänä koreileva 2 %. Tätä kohtaa ei ymmärtänyt ei oma isäni, eikä myöskään Osuuspankin lainaneuvottelija kun tarjouspaperia OP:n lainaneuvotteluissa vilautin. Tämä jäi lopulta minulle mysteeriksi.

Mainitaan nyt vielä että Nordean tarjouksessa olisin maksanut vielä lainan avaamisen yhteydessä järjestelypalkkioita 460 euroa.

Ensimmäisen kierroksen toinen osa – Osuuspankki mukaan kisaan

Tiesin jo tässä vaiheessa tarjouksessa olevan jotain mätää, mutta päätin toiset neuvottelut aloittaa uudesta pankista, tällä kertaa Osuuspankista. Osuuspankin asiakas olen myös ollut joskus, vaan en enää vuosiin. Itse lainanhakuprosessi ei paljoa eronnut siitä oletko jo pankin asiakas vai et. Aiemmasta viisastuneena päätin sopia neuvottelun ihan kasvotusten.

Osuuspankin neuvottelut olivatkin sitten jo ihan toista maata, koin että minua kuunneltiin ja neuvottelu ei ollut sellaista yksipuoleista tykitystä kuin ruotsalaisella kilpailijalla. Osuuspankki tekikin minulle ihan kelpo tarjouksen. Ensinnäkin omat takaamiseni tipahtivat nollaan, kuten ASP-lainaa hakevalla kuuluukin. Järjestelypalkkio tipahti alle puoleen, eli 225 euroon (Nordea 460e). Marginaaliksi tuli 1,00 % + 12 kk Euribor. Todellinen vuosikorko 1,1% (Nordean vastaava jäi lopulta arvoitukseksi).

Vilautin tarjouksen saatuani Nordean antamaa paperia Osuuspankissa, ja siellä oli joitakin kohtia joita ei edes kolleega ymmärtänyt. Joitakin kohtia ei ymmärtänyt ollenkaan, ja joitakin kohtia ihmetteli miksi näitä on tarjottu ensiasunnon hankkijalle. Nuo keskustelut vahvistivat käsitystäni siitä, että Nordean tekemä ensimmäinen tarjous oli suorastaan huijaus.

Toiselle kierrokselle aivan vahingossa

Myöhemmin jouduin käymään Nordean konttorilla, selvitellen ongelmia osakesalkkuni valuuttatileissä. Konttorilla sain asian kuntoon, ja lähtiessä tuli puheeksi että olen ollut heillä lainaneuvotteluissa lähiaikoina. Tällä kertaa minua palveli eri henkilö, joka sattui kysymään miltä tarjous tuntui.

Annoin ihan suoran palautteen heidän aiemmista neuvotteluista, ja siitä seuranneesta tarjouksesta. Kerroin miten minulta perittiin omia takaamisia vaikka niitä en tarvitse, miten järjestelypalkkiot olivat kalliit ja korot mitä sattuu.

Minua nyt palvellut henkilö ei meinannut ensin uskoa puheitani, mutta löysi onneksi koneeltaan minulle tulleen tarjouksen, jonka jälkeen pyöritteli päätään. Hän myönsi suoraan sen, että tuo tarjous on aivan luokaton. Hän epäili myös että se kuuluisa virkailija nimeltään ”Joku Harjoittelija” on tehnyt tuon tarjouksen. Lupasi antaa palautetta kyseiselle henkilölle, mutta tiedä nyt näistä sitten. Tästä lähdettiin kuitenkin sitten sorvaamaan uutta tarjousta vähän yllättäen.

Tämä toinen Nordean virkailija oli kanssani samaa mieltä siitä, että korkoputkiin minun ei kannata sekaantua. Samalla kun tämä rustaili minulle tarjousta, kerroin avoimesti mitä Osuuspankissa minulle lupasivat.

Lopulta sain eteeni Nordean toisen tarjouksen, joka lopulta voitti jopa Osuuspankin. Nyt korko oli hiottu 0,9 % + Euribor 12 kk. Myös järjestelypalkkiot tipahtivat 200 euroon ja omatakauksella heitettiin vesilintua. Nyt alkoi Nordeankin tarjous vaikuttaa jo ihan oikealta tarjoukselta.

Pohdintaa korkoputkista – kannattaako sellainen ottaa?

Korkokattoon yms. korkoputkiin suhtaudun suht varauksella. Minä en nimittäin niihin kovin paljoa usko. Miksikö? Pankki on varmasti paremmin selvillä tulevista koronnousuista kuin keskiverto asuntovelallinen. Pankit taas haluavat tehdä kovaa tulosta. Jos asiasta hyvin perillä oleva pankki tarjoaa sinulle jotain omaa sopimusta, eiköhän se tarjous ole laskettu siten että ei pankki siinä typerää kauppaa tee.

Toki ymmärrän näihin diileihin tarttumisen siinä, mikäli asuntovelallinen haluaa nukkua yönsä rauhassa tietäen että minun asuntolainani korko ei tule nousemaan. Mutta siihen suhtaudun aika nihkeästi että joku oikeasti tekisi taloudellista voittoa näiden pankkien ehdotuksien pohjalta.

Vähän ihmettelen silti sitä ensimmäistä Nordean kierrosta. Minulle jäi siitä päällimmäisenä tunteena mieleen huijausyritys. Miksi minulle esimerkiksi tarjottiin maksullista takausta, kun ASPin kautta saan sen ilmaiseksi?

Kieltämättä vähän pahalle haiskahtaa, etenkin kuin samaan aikaan Finanssivalvonta lätkäisi Nordealle miljoonan sakot puutteista sijoitusneuvonnasta. Linkki vie Hesarin juttuun aiheesta. Liekö sama touhu myös asuntolainojen puolella, eli asiakkaille myydään turhia heille palveluita pankin katteiden maksimoimiseksi?

Ihmettelen toki sitä että kohteeksi valikoiduin juuri minä. Puhetta oli että olen sijoittamisesta ja raha-asioista todella kiinnostunut, ja osakesalkustani tuli myös neuvotteluissa puhe. Eli jotain pohjatietämystä asiasta jo löytyi, vaikken kokenut asunnon ostaja ollutkaan. Salkustani selvästi suurin siivu on kiinni Nordean osakkeissa. Lisäksi olen Nordean vanha asiakas, muistaakseni siitä asti kun ensimmäisen oman pankkitilin olen saanut. Kieltämättä olo oli kuin oma koira olisi purrut.

Pienessä mietinnässä oli myös omat sijoitukseni, kun Nordeassa olen isolla painolla kiinni. Onko tällainen kyseenalainen taktiikka pitkässä juoksussa hyvä pankin kannalta? Noh, jälkimmäinen kierros sai minut vähän rauhoittumaan, mutta täytynee silti seurata löytääkö FiVa lisää puutteita Nordeasta.

Tähän on varmaan hyvä lopettaa tämän tarinan toinen osa. Seuraavassa osassa kerron kilpailutuksen viimeisistä puristuksista, sekä lopullisesta kaupanteosta.

Muut Kohti omistusasuntoa-juttusarjan tekstit luettavissa täältä:

Artikkelin kuva: Tiia Monto

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

8 kommenttia kohteessa “Kohti omistusasuntoa, osa II – pankista hakemaan rahaa

  1. Pihi Mies kommentoi:

    Danske Bankin hinnoittelu on ollut melko aggressiivista. Kannattaa pyytää heiltä myös tarjous. Sen avulla voit saada Nordeasta vielä paremman tarjouksen. Kannattaa myös kysyä, saisiko lainan sidottua lyhyempään euriboriin. Usein se onnistuu, vaikka aluksi ovatkin hieman nihkeitä asiasta.

    • RJW kommentoi:

      Olen jo lyönyt kättä päälle ja asunto on nyt nimissäni. Nämä tekstit tulevat vain pienellä viiveellä. Huomenna koitan puskea ilmoille viimeisen osan.

      Danske Bankissa on taloyhtiön laina, ja siellä tuntuu olevan tosiaan outoja maksuja. Jos haluan maksaa yhtiölainan pois, joudun maksamaan 100-300e palvelumaksuja. Sekä Nordea että OP sanoivat ettei heillä joudu ikinä maksamaan extraa ylimääräisistä lyhennyksistä.

  2. OsinkoInsinööri kommentoi:

    Itse en ole Nordean asiakas, mutta ei ole koskaan ollut myöskään ongelmia. Nordean lainaneuvottelija oli yksi parhaista mitä omaa lainaa hakiessa tapasin. Nordean tarjoama tarjous vaan oli perseestä, mutta muuten olisin voinut hyvinkin harkita Nordeaa. Lainaa hakiessani kävin Aktiassa, Säästöpankissa, Danske Bankissa, Nordeassa, S-pankissa ja OPssa.
    Kaikki paitsi S-pankki ja OP tarjosivat yli 1.2 % marginaalia. OP ja S-pankki tarjosivat molemmat minulle 0.85% marginaalia. Valitsin sitten OPn, koska vakuutukseni ovat Pohjolassa ja huomioiden bonukset laskee marginaali 0.65 %.

    Ei ehkä kannata koko pankkia haukkua välittömästi paskaksi, kun tapaat yhden huonon asiakaspalvelijan. Esim. omassa tapauksessani Aktiassa oleva asiakaspalvelija ei ymmärtänyt pitkän väittelyn jälkeenkään, että en ole kiinnostunut heidän sijoitustuotteistaan.

    • RJW kommentoi:

      Tämä oli vasta tarinan toinen osa, viimeisen osan julkaisen varmaan huomenna. Ongelmia oli toisenkin Nordean pankkivirkailijan kanssa, kuten seuraavasta tekstistä voit lukea.

      Ylipäätään lähes jokaisella kerralla on jotain sanomista ollut Nordean kanssa. Ensimmäinen kerta oli tuo lainatarjous numero 1. Seuraava oli jutussa mainittu valuuttatili-sijoitusasiantuntija, joka sanoi miten valuuttatiliä ei ole mahdollista avata Nordeassa. Sitten tuli aspa nro 3, joka sanoi tämän olevan sittenkin mahdollista (tosin Sharevillen kommenttien mukaan tämäkin oli puppua). Seuraavassa tekstissä kerron lainatarjous nro kolmesta, ja siinäkin tuli vähän ongelmia vastaan.

      Että en tässä ole yhden henkilön takia haukkumassa pankkia. Jos neljästä eri sinua palvelleesta ammattilaisesta kolmen toiminnasta löytyy vakavia virheitä, eikä se neljäskään täysiä pisteitä saa, niin ei tuo järin asiallista kuvaa pankista anna. Ja kumma että Osuuspankissa homma toimi minulla täysin. Kaksi eri virkailijaa ja aivan pienistä kauneusvirheistä lukuun ottamatta kaikki meni kuten piti.

    • RJW kommentoi:

      Seuraavassa osassa oli hieman tästä lisää, mutta kerrataan vain.

      Suurin syy oli ehkä minun hitauteni. Heräsin loppukiriin liian myöhään. Kesälomat aiheuttivat hankaluuksia, eikä vapaita aikoja tahtonut löytää. Meikäläisellä oli hieman kiire tehdä kaupat, sillä tarkoitus olisi vuokrata tätä asuntoa jo kahden vuoden päästä. Siksi en halunnut venyttää rumbaa pitkälle syksyyn, sillä opiskelijoiden prime time on loppukesästä.

      Kaksi pankkia tuli myös siitä syystä, etten oikein keksinyt mitä olisin tuohon kilpailuun enää ottanut. S-pankkia mietin, mutta kuulin muualta miten pelkän tarjouksen saaminen oli heillä kestänyt 4-6 viikkoa, eli aivan liikaa minulle. Eikä tarjous ollut järin hyvä. Lisäksi Danske tippui ulos "huonojen kokemusten" vuoksi. Taloyhtiölaina oli Danskessa, ja sinne suuntaan tuli oltua yhteyksissä taloyhtiön asioista. Taloyhtiölainaa selviteltäessä Danskesta jäi niin kallis kuva, että päätin tiputtaa senkin ulos listalta.

      Eli pääasiallinen syy oli oma vitkutteluni asian suhteen. Olisi pitänyt jo toukokuussa laittaa homma täyteen vauhtiin, eikä vasta kesä-heinäkuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *