Yhtiökokouksessa vierailu on ollut pitkäaikainen haaveeni, jonka päätin toteuttaa tänä keväänä. Olisinkohan joskus 2015 ensimmäisen kerran pohtinut yhtiökokoukseen osallistumista. Se on kuitenkin jäänyt aiemmilta keväiltä väliin. Välillä on ollut koulua ja välillä töitä. Oma persus ei olisi ihan kestänyt palkatonta vapaata yhtiökokouksen vuoksi.

Tänä keväänä päätin mennä johonkin yhtiökokoukseen vaikka väkisin. Kerrankin olin sellaisessa tilanteessa, etteivät työt tai koulut olisivat velvoittaneet minua johonkin muualle. Käytännössä meikäläisellä ei mitään oikeaa tekemistä olisi edes ollut muutenkaan, joten eipä paljoa parempi sauma voisi oikeastaan osua.

Jo vuosia sitten olin päättänyt että haluan mennä joko Sammon, Nordean tai UPM:n yhtiökokoukseen. Syy löytyi yllättäen hallitusten puheenjohtajan jakkaralta, eli Björn Wahlroosin näkeminen ja kuuleminen livenä kiinnosti. Onhan Nalle yksi idoleistani sijoittamiseen liittyen. Nordean pystyi tästä kolmikosta unohtamaan jo suorilta jaloilta, koska en olisi nyt Tukholmaan asti jaksanut lähteä.

Kuuntelemaan metsäalan kuulumisia – ainakin melkein

Jäljelle jäivät siis täysin suomalaiset UPM ja Sampo. ”Umpin” yhtiökokous olisi ollut jo huhtikuun alussa, 5.4. ja Sammon taas kaksi viikkoa myöhemmin, 19. päivä huhtikuuta. Näistä UPM oli minulle sattuneesta syystä metsätalousinsinöörinä mielenkiintoisempi paikka. Siellä voisi ymmärtää paremmin kuulemastaan kuin pankki- ja finanssialalle keskittyvän Sammon kokouksessa.

Ilmoittauduin UPM:n yhtiökokoukseen ehkä kolmea viikkoa ennen kokousta. Tulee vähän ulkomuistista, mutta olisikohan minulla ollut kaksi viikkoa ennen H-hetkeä deadline ilmoittautumiselle. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen, eli ei kannata marssia paikalle ihan vain oletuksella että kyllä pörssiyhtiö kaikki omistajansa tuntee. Ilmoittautumisen yhteydessä minulta kysyttiin lähinnä nimi, henkilötunnus sekä puhelinnumero ja sähköposti tiedotuksia varten.

Yhtiökokoukseen saa lisäksi käytäntöjen mukaan tuoda yhden avustajan. Avustaja voi käsittääkseni olla käytännössä kuka tahansa elävä olento, eli avustajan ei tarvitse olla osakkeenomistaja. Mielestäni avustajaksi voi ottaa vaikka oman lapsensa, sillä mielestäni yhtiökokoukset ovat avoimia kaikille iästä riippumatta. Itsehän ilmoitin itselleni avustajan jolla ei ollut mitään osaa eikä arpaa niin yhtiöön, kuin muuhunkaan sijoittamiseen.

Noh, UPM:n yhtiökokoushaaveet jäivät torsoksi heti seuraavana päivänä. Sain kutsun työhaastatteluun, ja ainoa sopiva päivä oli tietenkin juuri UPM:n kokouksen aikaan. Menin tietenkin sinne haastatteluun, joka ei edes lopulta poikinut mitään. Tyypillistä minun tuuriani, kun nämä kaksi tapahtumaa osuivat juuri samoille päiville. Harmitti kyllä aivan vietävästi, sillä olisin mielelläni kuullut UPM:n tilanteesta kuulumiset. Facebookin puolelta yhtiökokouksen kuvia katsoessani huomasin, että UPM myös mainosti paljon tuotteitaan kokouksen yhteydessä.

Onneksi on Sampo

Onneksi Nalle on ahkera mies, joten Nordean ja UPM:n missatun kokouksen jälkeen oli vielä kolmaskin vaihtoehto. Kävin heti ilmoittautumassa Sampo Groupin kokoukseen kun UPM:n ajankohta jäi mahdottomaksi. Näitä yhtiökokoukseen ilmoittautumisia ei ole ainakaan helpolla tavalla mahdollista perua, joten siellä UPM:n kokouksessa luultavasti jäi minun lappuni odottamaan omistajaa ilmoittautumispisteelle.

Hieman harmitti UPM:n kokouksen kohtalo, sillä toki oman alan kuulumiset olisivat kiinnostaneet enemmän kuin suht vieraan alan esitykset. Noh, positiivisen kautta ajateltuna Sampo oli ehkä salkkuani ajatellen kuitenkin fiksumpi valinta. Metsäyhtiö UPM on kuitenkin yksi pienimpiä omistuksiani, kun taas Sampo (&Nordea) ovat suorastaan ylipainossa. Ehkä oli kuitenkin ihan fiksua käydä katsomassa mitä niille isoimmille omistuksille oikein kuului.

Myös Sammon kokoukseen ilmoitin itselleni avustajan, mutta tällä kertaa vuorostaan hän ei päässytkään paikalle Sammon kokoukseen. Meni kyllä aika vahvasti penkin alle nämä omat ilmoittautumiseni, sillä kahden kokouksen neljästä ilmoittamastani henkilöstä vain yksi saapui lopulta paikalle. Sori siitä.

Sammolla ja UPM:llä oli muuten oikeastaan identtiset ilmoittautumiset. Ilmeisesti kaikilla pörssiyhtiöillä homma on käytännössä samanlainen, johtuen luultavasti Euroclear Finlandista. Kyseinen pulju tuntuu hoitavan kaikki omistajatiedot yhtiökokouksiin liittyen.

Ensikontakti Nalleen jo ennen kokousta

Sammon yhtiökokouspäivä 19.4. oli minulle aika pitkä päivä. Juna Jyväskylästä lähti jo aamukuuden jälkeen. Neljän tunnin junamatka meni yllättävän nopeasti, johtuen ehkä siitä että käsissäni oli John Simonin kirjoittama kirja ”Koneen ruhtinas”. Se kertoi hissiyhtiö Koneen matkasta Pekka Herlinin aikana 1960-luvulta aina 2000-luvulle. Todella mielenkiintoinen opus, johon voit tutustua tässä blogikirjoituksessa.

Juna oli Helsingissä jo klo 10, joten päätin vetää ”päätyyn asti” jäämättä Pasilan kohdalla junasta, vaan lähdin Helsinkiin polttamaan aikaa. Pasilan Messukeskuksessa ovet kun aukesivat vasta 12:30 ja ohjelma alkoi klo 14. Helsingissä nautin kevään siihen mennessä kenties kauneimmasta päivästä pyörien keskustan ostoskeskuksissa. Vaikka reissulla oli ihan oikea ”virallinen” syy, oli ilmassa kuitenkin pientä lomareissun tuntua. Hyvin pientä, mutta silti.

Jossain vaiheessa kyllästyin ostoskeskuksiin, joten ajattelin pyörähtää myös Eduskuntatalon portailla. Matka sai kuitenkin dramaattisen käännöksen jo Pikkuparlamentin kohdalla, sillä katseeni kiinnittyi näyttävään parkissa olevaan Bentley Flying Spur W1-autoon. Olen aika varma että kyseessä on Nallen auto, sillä tuskin vastaavia Bentleytä Suomessa kovin montaa ole. Ajankohtakin sattui osumaan sellaiseen hetkeen kun Nalle oli varmasti kaupungissa.

Oli auton omistaja sitten kuka tahansa, niin ainakaan kovin persaukinen tämä tuskin oli. Bentley ei nimittäin yksin parkkiruudussa istunut, vaan auton kyydissä oli ilmeisesti jonkinlainen hovikuski.

Kahvit yllättäen jo ennen kokousta

Olin Messukeskuksessa hieman ennen yhtä, eli siis jonkin aikaa ovien avaamisen jälkeen. Ensiksi takki ja reppu narikkaan, jonka Sampo luonnollisesti omistajilleen tarjosi. Sen jälkeen olikin vuorossa ilmoittautuminen. Ainakin Sammon kokouksessa asia oli järjestetty jakamalla tiski kirjaimien mukaan, ”A-D”, ”E-H” jne.

Hyvin toimi järjestelyt ilmoittautumisen suhteen, ei tarvinnut jonottaa kuin ehkä minuutin. Tosin taisin olla paikalla todella hyvään saumaan, sillä hätäisimmät olivat menneet jo alta pois sekä mattimyöhäset vasta matkalla.

Ilmoittautumiseen riitti pelkkä nimi, henkkareita ei tarvinnut kaivaa. Sen yhteydessä sain yhden A4-lapun, josta ilmeni oma nimeni sekä omistamieni osakkeiden määrä. Samaisessa lapussa oli myös äänestyslappusia. Tällä lapulla ei tässä kokouksessa tehnyt oikeastaan mitään, sillä äänestyksiä ei tarvittu.

Oikeastaan ainoa tärkeä speksi mikä lapuista löytyi, oli osakkeenomistajan numero. Sitä numeroa tarvittiin lähinnä kysymysten esittämisessä. Jokainen yhtiökokouksessa kysymyksen esittänyt henkilö joutui kertomaan oman nimensä, sekä lapusta löytyvän numeron. Nämä kirjattiin sitten kokouksen pöytäkirjaan.

Ilmoittautumisen jälkeen meikäläinen ohjattiin kahvituksiin. Itse vähän yllätyin että kahvit olivat jo ennen kokousta, sillä jostain syystä olin kuvitellut niiden olevan vasta kokouksen jälkeen. Tästä syystä olin kahvitellut itseni kylläiseksi juuri aiemmin Helsingin puolella. Eväät olivat kuitenkin mahtavat! Valinnan vaikeutta oli yllättäen jopa meillä gluteenittomilla. En edes muista koska olisin viimeksi päässyt valitsemaan noin laajasta valikoimasta minulle käyvistä herkuista.

Yksi lukuisista leivosvaihtoehdoista.

Yhtiökokoukseenhan pääsee mukaan jo yhden osakkeen omistamisella. Vanha vitsi onkin, että yhden osakkeen omistamalla voit joka kevät lunastaa itsellesi sekä avustajallesi ilmaiset ruuat. Tuoreempi vitsi taas on näiden eväiden nimittäminen ”reaaliosingoiksi”. Vinkkinä kaikille että ahkera yhtiökokousvieras Tomi ”Zijoittaja” Lahti jakaa Instagramissa kuvia eri yhtiöiden tarjoiluista. Suosittelen seuraamaan näitä päivityksiä, yhtiöiden välillä on nimittäin aika suuria eroja tarjoiluissa.

Ennen kokousta stressasin hieman kotona pukeutumistani. Tiesin että monet osakkeenomistajat heittävät ykköset päälle yhtiökokousta varten. En jaksanut itse alkaa ykkösiä kaivamaan, mutta pyrin vaatekaapistani etsimään kuitenkin siisteimmästä päästä olevat kledjut. Tosin minulla on sen verran kokemusta muista sijoitustapahtumista, että olen oppinut miten jokaiseen tapahtumaan mahtuu ainakin yksi kehnommin pukeutunut kaveri.

Tämä ounastelu piti paikkansa myös Messukeskuksessa, sillä kahvijonossa tuli nähtyä näitä kulahtaneissa ja rikkinäisissä verkkareissa asioineita osakkeenomistajiakin. Tunnetusti nämä kaverit ovat lookistaan huolimatta sieltä vauraimmasta päästä, joten minulla ei ole kirjaimellisesti varaa tuomita. Taplatkoon jokainen tyylillään.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Sitten itse kokoukseen

Näin ummikkona minulle jäi mieleen alussa ehkä pieni sekavuus. En oikein tiennyt kahvin jälkeen mihin pitää mennä ja miten. Ruokailutilan ja kokoustilan välissä oli rivi tietokoneita, joiden ideaa en kyllä tajunnut. Jotain omistajatietoja niillä kai pystyi tarkistamaan. Olisin ehkä itse kaipaillut hieman lisää ohjeistusta käytännöistä. Ilmeisesti yhtiökokouksissa käy lähinnä vain ”vanhoja konkareita” jotka tuntevat rituaalit.

Vanhoista konkareista päästiinkin sitten paikallaolijoihin. Aivan kuten muissakin sijoitustapahtumissa, valtaosa porukasta oli eläkeikäisiä. Meitä alle kolmekymppisiäkin tuntui olevan kuitenkin kiitettävästi. Ehkä jopa positiivinen yllätys minulle. Valitettava fakta taitaa yhä olla, että ajankohta arkipäivänä puoliltapäivin rajaa osallistujamäärät lähinnä eläkeläisiin, taloudellisesti riippumattomiin ja meihin ”lusmuilijoihin” joilla ei kotona oikeaa tekemistä ole.

Kokoussalissa sai valita itse paikan vapaasti. Jostain olin kehitellyt itselleni ajatuksen että suurimmat osakkeenomistajat päästetään salin etuosaan ja meikäläinen 50 osakkeella torpattaisiin johonkin salin perälle. Salin reunoilla oli joitakin vieraille varattuja jakkaroita. Jos en aivan väärin nähnyt, niin Inderesin Sauli Vilen istui yhdellä näistä jakkaroista. Sauli oli muuten tilaisuuden ainoa ”julkkisbongaus” minulle lavan ulkopuolelta.

Ennen kokouksen alkamista Nalle kävi heittämässä purkan suustaan minun viereiseen roskakoriin. Kyllähän siinä kohti kävi mielessä tarinat miten jonkun baseball-pelaajan tai Justin Bieberin pureksimat purukumit on myyty nettihuutokaupoissa kymmenillä tuhansilla dollareilla. Jätin Nallen purkan tästä ajatuksesta huolimatta kuitenkin rauhaan.

Hommahan lähti käyntiin ensiksi Nallen puheella, sitä seurasi sitten konsernijohtaja Kari Stadighin puhe. Sitten valittiin kokoukselle puheenjohtaja, jonka jälkeen kuultiin Stadighin ajatuksia menneistä ja tulevasta.

Positiivinen fiilis jäi tulevaisuudesta

Kokouksessa käytiin paljon läpi Sammon ja myöskin Nordean asioita. Nordean asioita käytiin läpi jopa niin paljon, että vähän jäi fiilis tässä olevan eräänlainen ”suomenkielinen Nordean yhtiökokous”.

Nalle maalaili miten Sampo tulee olemaan ainoita eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä jotka hyötyvät korkotason nousemisesta. Lisäksi tarjoiltiin erilaisia käppyröitä eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden nykytilanteesta ja niissäkin Top Danmark/Sampo piti piikkipaikkaa.

Kari ja Nalle mainitsivat molemmat monesti miten Nordea on halvasti hinnoiteltu tällä hetkellä. Kuulemma Sampoa houkuttelisi ostaa lisää Nordeaa, mutta valitettavasti tässä tulevat monet eri rajoitukset ja säädökset vastaan. Tällä hetkellä Sampo on jo maksimimäärällä kiinni yhtiöissä.

Minulta meni yhtiökokouksen aikana varmaan aika paljon sisältöä ohi seuratessani tilaisuudessa vähän hassuja asioita. Koska olin ensimmäistä kertaa yhtiökokouksessa, aika paljon huomioni kiinnittyi aivan turhiin seikkoihin, kuten kuka tulee lavalle, mikä tuon henkilön rooli on, miksi Nallen nuija oli unohtunut kotiin jne. Aivan varmasti kokouksen sisällöstä saa enemmän muilla kerroilla irti, kun ei enää tarvitse ihmetellä näinkin yksinkertaisia perusasioita.

Yleisökysymykset aiheuttivat nauruja

Yleisökysymykset olivat ihan hyviä ja asiallisia. Pelkäsin vähän ennakkoon että yleisökysymykset pitävät sisällään vain typeriä kannanottoja, missä joku keksii vaatia äänestystä Nallen kravatin väristä. Sieltä tuli oikeasti napakoita kysymyksiä, joista Nalle ja Kari selviytyivät hienosti.

Osinkopolitiikka kirvoitti ihan hyvää keskustelua, yksi oli sitä mieltä että osinkoa maksetaan liikaa, toinen taas väitti että aivan liian vähän. Keskustelu oli kuitenkin hyvähenkistä, sen sijaan että alettaisiin vänkäämään.

Yksi hauskimmista kysymyksistä tai kommenteista taisi olla itseasiassa kokouksen viimeinen yleisökommentti. Siinä joku osakkeenomistaja heitti Nallen olevan Sammon suurin uhkakuva tällä hetkellä. Nimittäin siinä mielessä että kun Nalle päättää ottaa hatkat, niin mistä saadaan yhtä pätevä ukkeli tilalle.

Monesti kuulee sanottavan että yhtiökokouksesta voi osakkeenomistaja aistia yhtiön tulevat vaikeudet. Minä en sellaiseen tällä yhden kerran kokemuksella vielä ehkä uskoisi. Kyllähän luonnollisesti näissä esityksissä puhutaan kaikki positiivisen kautta. Vähän sellainen autokauppiaiden puheet tuntuu olevan omaa yritystä kohden. En sano että siellä valehdellaan, mutta kyllähän hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja mieluummin mukavia puhuvat kuin maalailevat uhkakuvia seinille.

Tosin olisihan se hauska näky nähdä krapulaisen oloinen hallituksen puheenjohtaja, joka pahoittelee omaa myöhästymistään sanomalla että ”kesti saada kaikki omistamani yhtiön osakkeet myytyä vielä hyvän sään aikana.” Tai että samaisella kaverilla on kiire puhua puheensa nopeasti, jotta voi mennä myymään myös vaimon omistamat osakkeet, koska ei niillä huomenna varmaan mitään arvoa ole. Hah!

Kokous kesti aika tarkalleen kaksi tuntia, eli klo 16 kokous julistettiin päättyneeksi. Tosin ehkä 20 % porukasta karkasi jo puoli neljän aikoihin. En tiedä mistä tämä yht’äkkinen ”ulosmarssi” johtui. Heti kun tilintarkastuskertomus oli ohi, valahti porukka kotia kohti. En sitten tiedä loppuiko tähän näiden ihmisten mielestä ”kiinnostava anti”, pelottiko porukkaa kun 1,5h jälkeen oli käyty 6/18 asiasta läpi, vai oliko yksinkertaisesti se yksi rohkea ensimmäinen lähtijä, ketä kaikki sitten vain seurasivat.

Loppupäätelmiä

Yhtiökokous oli ihan hieno kokemus. En kadu lähtemistäni yhtään. Toki kyllähän se melkoinen puristus oli yhdessä päivässä reissata väliä Jyväskylä-Helsinki-Jyväskylä. Kotona olin vasta noin klo 23, eli lähes 17-tuntiseksi venähti tuo päivä.

Ajan lisäksi reissuun joutui panostamaan myös hieman rahaa. Junaliput 13,30 euroa per suunta, sekä lähijunista Helsingin ja Pasilan välillä 2,90 euroa kertaa kaksi. Pyöreästi siis noin kolmekymppiä meni matkoihin, toki voin nämä matkat vähentää verotuksessa. Jos asuisin Helsingissä, niin varmasti saisin kokouksesta ”kaiken rahan irti” syömällä kuvun täyteen, sekä hakemalla firman sponsorikynät jne. Mutta valitettavasti vähänkin kauempaa tulevalla piensijoittajalla taitaa reissu jäädä ainakin rahan puolesta varmasti pakkasen puolelle.

Reissun materiaalinen anti.

Jos olisin jotain muutakin tilaisuuden jälkeen kaivannut, niin kahvin lisäksi olisi kenties tehnyt mieli jututtaa yhtiön johtoa kasvotusten. Monesti yhtiökokouksista puhutaan että siellä on mahdollisuus päästä juttelemaan esimerkiksi yhtiön hallituksen kanssa. Olen lisäksi kuullut tarinoita miten joissakin yhtiöissä yhtiön johto nimenomaan hajaantuu piensijoittajien kanssa samoihin pöytiin juttelemaan niin sijoituksista kuin myös vaikka siitä säästä.

En itse ainakaan havainnut Sammon kokouksessa tällaista mahdollisuutta. Kouksen jälkeen jäin hetkeksi seuraamaan menoa, ja ainakin Stadigh otti hatkat käytännössä heti. Nalle taisi jäädä hetkeksi juttelemaan, mutta vähemmän yllättävästi monia kokouksesta kiittelijöitä löytyi jonoksi asti. Taisi Nalle jakaa tässä yhteydessä myös toimittajille ajatuksiaan.

Sitä toki ihmettelen, että mikseivät herran vuonna 2018 pörssiyhtiöt kykene näyttämään yhtiökokouksia livenä netissä. Joillakin yhtiöillä taitaa livestreamit olla jo käytössä, mutta ymmärtääkseni aika vähän tähän on tajuttu tarttua. En keksi syytä miksi kokouksia ei voisi kokonaisuudessaan jakaa nettiin, mistä ne voisi katsoa kotisohvalta koska tahansa. Yhtiökokoukset nykyään taltioidaan muutenkin jo videolle pöytäkirjan kirjoittamisen vuoksi, niin miksei samalla vaivalla lähetettäisi kokousta kokonaisuudessaan myös salin ulkopuolelle? Mikäli syy olisi siinä että yhtiö pelkää tiedon ”valuvan” muillekin kuin osakkeenomistajille, niin videota ennen sitten vain pankkitunnistautuminen.

Siinä olisi Inderesille seuraava peliliike pyytää lupa yhtiökokouksen televisioimiseen. Inderesin AGM-jäsenyyden ostamalla voisi katsoa kotoa käsin kaikki omistamiesi yhtiöiden kokoukset. Tai jos oikein hurjaksi heittäytyy, niin isolla rahalla olisi mahdollista ostaa Inderes AGM-kultaplatinaturbojäsenyys, joka sisältää myös yhtiökokouseväiden tuomisen kotiovelle. Jos Inderesin porukka näitä vitsejäni sattuu lukemaan, niin voisin tulla teille töihin ajamaan sitä Inderesin väristä pizzataksia ja hoitaa osaltani Keski-Suomen piirin osakkeenomistajat.

Noh, se vitseistä. Inderes muuten toimitti sivuilleen videot Nallen ja Karin puheista. Videon pääset katsomaan tästä linkistä. Alla Inderesin virallinen tiiseri kyseisestä videosta.

Siinä pääpiirteittäin reissun anti kaltaiselleni ummikolle. Nyt on alla yksi kokemus lisää piensijoittajana, ja aika näyttää monestiko vielä yhtiökokouksiin eksyn. Aivan varmasti tämä kerta ei jää viimeisekseni, mutta en kyllä tiedä jaksaako ”ihan huvikseen” joka kevät tuollaiseen osallistua.

Toki tämä reissu hieman lisäsi halujani ostaa muuramelaisen Harvian osakkeita, sillä luultavasti he tulevat yhtiökokouksensa järjestämään Jyväskylässä. Siinä olisi minullakin mahdollisuus nauttia reaaliosingoista ilman kymmenien eurojen rahallista sekä koko päivän ajallista panostamista.

Loppuun vielä yhteenveto tästä yhtiökokousmatkasta tiivistettynä kahteen kliseiseen termiin:

Kiitämme:

  • Kokouksen tarjoilut (erityismaininta erityisruokavalioiden laajuudesta!)
  • Nallen ja Karin viihdyttävät puheet
  • Inderesille kiitokset videotallenteista

Moitimme:

  • Yhtiön johdon vaikeaa lähestymistä
  • Ummikoille enemmän henkilökohtaista opastusta
  • Hätäisiä piensijoittajia, jotka karkasivat kesken kokouksen

Saatat olla kiinnostunut myös:
Kone tarjosi viihdyttävän yhtiökokouksen
Ekaa kertaa Nallen kotibileissä - vierailu Sammon yhtiökokouksessa
Admicomin yhtiökokous jätti ilmaan monia kysymyksiä
Koronavirus ja ThyssenKrupp herättivät huolia Koneen yhtiökokouksessa
UPM:n ja Harvian yhtiökokouksissa etänä – tuleeko tästä pysyvä käytäntö?

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

3 kommenttia kohteessa “Ekaa kertaa Nallen kotibileissä – vierailu Sammon yhtiökokouksessa

  1. Walk about kommentoi:

    Suosittelen metsätalousinsinöörille Nokian Renkaiden osakkeen/keiden ostoa, koska yhtiökokoukset pidetään Tampere Talossa.

    • RJW kommentoi:

      Mahtava vinkki, kiitos siitä! NRE:n omistaja olen ollut kohta puolisen vuotta, enkä itse asiassa tiennyt kokousten olevan Tampereella. Täytynee käyttää tämä mahdollisuus joskus hyväksi. Olen kuvitellut että käytännössä kaikki yhtiöt pitävät kokouksensa Helsingissä joitakin pikkuisia puljuja lukuunottamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *