Indeksin voittamisesta puhutaan piensijoittajille loputtomiin. Indeksin voittaminen on piensijoittajalle about saman tason suoritus kuin että jääkiekkoilija tekisi NHL-sopimuksen. Kaikki siitä haaveilevat, mutta harva siihen pystyy.

Tai itse asiassa indeksin voittaminen on vieläpä sellainen laji, että monet kuvittelevat voittavansa indeksin, vaikka todellisuudessa eivät sitä tee. Esimerkiksi Sharevillessä vertailuindeksinä on käytännössä pelkkiä hintaindeksejä, jotka eivät ota ollenkaan osinkoja huomioon.

Toisin sanoen nämä indeksit antavat ”oikeaa indeksiä” alemmat tuotot, minkä vuoksi indeksit on paljon helpompi voittaa. Eli jotkut sijoittajat saattavat virheellisesti luulla voittavansa indeksin, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta.

Noh, ei siitä aiheesta sen enempää. Keskitytään nyt siihen oikean indeksin voittamiseen. Luettelen tässä tekstissä viisi asiaa, mitkä helpottavat piensijoittajan häviämistä indeksille. Indeksin voittamista tosissaan hamuavien kannattaa siis mielestäni väistää nämä sudenkuopat ja pyrkiä tekemään ylituottoa. Bloggaajakollega Osinkoinsinööri on kirjoittanut ylituoton tekemisestä omaan blogiinsa.

1. Korkea osinkotuotto

Vähän hassusti monet kuvittelevat, että osinkojen avulla indeksien lyöminen onnistuisi helposti. Tämähän on todellisuudessa juuri päinvastoin. Mitä korkeampi osinkotuotto, sitä enemmän piensijoittaja ottaa indeksiltä pataan.

Tämä johtuu ihan osinkoverotuksesta, sillä indeksituotot eivät maksa veroja. Suurin osa piensijoittajista maksaa kuitenkin joka neljännen euron veroina valtion kassaan. Neljän prosentin osinkotuotto on todellisuudessa vain kolmen prosentin osinkotuotto, eli tappiota indeksille syntyy prosentin verran. Indeksi kun ei osingoistaan maksele veroja.

Korkean osinkotuoton yhtiöt, esimerkiksi Nordean noin 8 %:n osinkotuotto on todellisuudessa piensijoittajalle vain noin 6 %. Indeksistä jäädään siis helposti kaksi prosenttia jälkeen osinkotuotoissa.

Indeksin voittamista hamuavan sijoittajan kannattaisi omistaa korkean osinkotuoton osakkeet kasvurahastojen kautta, ja pyrkiä omistamaan suoraan vain vähän tai jopa ei ollenkaan osinkoa maksavia yhtiöitä.

2. Korkeat kulut

Luonnollisesti kaikki kulut ovat aina lisähaastetta indeksin voittamiselle. Normaalisti hyvänä nyrkkisääntönä pidetään maksimissaan prosentin kaupankäyntikulujen maksamista suorille osakesijoituksille. Tosi asiassa prosentin kulut jokaisesta kaupasta tekevät indeksin voittamisesta aina vain vaikeampaa.

Ne sijoittajat, jotka aikovat lyödä indeksin, heidän tulisi pyrkiä minimoimaan kaupankäyntikulunsa mahdollisimman lähelle nollaa. Tämän toteuttaminen sitten käytännössä onkin hieman vaikeampaa.

3. Indeksin kopioiminen

Indeksin kopiointiin sortuu yllättävän moni piensijoittaja. Tässähän ei ole mitään järkeä, täytät salkkusi vertailuindeksin kanssa samoilla yhtiöillä, mutta maksat tästä kaupankäyntikulut sekä osingoista verot.

Otetaan esimerkiksi varmaan kaikille suomalaisille piensijoittajille tuttu OMXH25, eli kavereiden kesken Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä sisällään pitävä indeksi. Moni suomalainen täyttää salkkunsa pääasiassa tämän indeksin osakkeilla, mikä hankaloittaa varmasti indeksien voittamisia.

Tällä tavoin vain varmistaa indeksisijoittamista korkeammat kulut, sekä sen lisäksi maksaa osingoistaan verot. Rumasti sanottuna saa indeksiä maltillisemmat tuotot, mutta joutuu maksamaan nisitä indeksiä huomattavasti kovemmat kulut.

Jos haluat voittaa indeksin, sinun kannattaa sijoittaa indeksin ulkopuolisiin yhtiöihin ja laajentaa sijoituksiasi kenties myös ulkomaille. Jos taas sijoittaminen nimenomaan OMXH25-indeksin yhtiöihin kiinnostaa, kannattaa sijoittajan ostaa suosiolla vaikka Nordnetin Superrahasto Suomea. Sitä kautta saa täysin kuluitta näitä yhtiöitä, eikä osingoista tarvitse maksaa veroja.

Mikäli tästä aiheesta haluaa itselleen hyvän käytännön esimerkin, suosittelen lukijaa katsastamaan Inderesin mallisalkun sisällön. Se on oikeaa rahaa sijoittava mallisalkku, joka on todistetusti voittanut indeksit viime vuosina. Salkussa on tällä hetkellä vain kahta OMXH25-indeksin osaketta, loput 13 ovat huomattavasti pienempiä yhtiöitä.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

4. Hajautat liikaa

Hajauttamisesta paasataan etenkin aloittelijoille kyllästymiseen asti. Tuntuu että aina korostetaan hajauttamisen tärkeyttä, vaikka samaan aikaan laajempi hajautus saa aikaan heikommat tuotot. Tunnetusti riski ja tuotto kävelevät käsi kädessä, eli mitä enemmän on valmis ottamaan riskiä, sitä enemmän saattaa saada tuottoa. Ja tällä tuotollahan se indeksi nimenomaan lyödään.

Minun on vaikea nähdä, että useita kymmeniä yhtiöitä sisältävä salkku voittaisi vertailuindeksin. Siitä muodostuu helposti vain iso nippu erilaisia osakkeita, eräänlainen ”oma iso indeksinsä”, joista maksat kaupankäyntikulut sekä osingoista verot. Vaikka osuisit jonkun osakkeesi kanssa kultasuoneen, ja omistaisit osaketta joka moninkertaistaisi itsensä, laaja hajautus ”tappaa” tuotot.

Indeksin voittamisesta haaveilevien sijoittajien kannattaa välttyä liialta hajauttamiselta, sillä salkusta muodostuu helposti ”keskimääräisen indeksituoton salkku”, joka maksaa jälleen kerran kaupankäyntikulut ja verot osingoistaan.

5. Et myy koskaan osakkeita pois

Vaikka buy & hold on monelle piensijoittajalle se paras taktiikka, se vaikeuttaa samalla indeksin voittamista. Putoavista puukoista tulisi päästä eroon, samoin paikoillaan junnaavista osakkeista. Ne molemmat jarruttavat salkun vauhtia ja vaikeuttavat indeksin voittamista.

Indeksin voittajan tulisi osata siivota salkkuaan säännöllisesti. Myös niitä hyvin tuottaneita ja kenties yliarvostuksen puolelle lipsahtaneita yhtiöitä tulisi osata keventää pois. Hyvistä osakkeista irtaantuminen oikeaan aikaan on todella vaativa taitolaji, tiedän sen, mutta indeksin voittaminen on vaikea laji.

Tunnistitko oman salkkusi tekstistä?

Minä ainakin tunnistin. Tuntuu että sorrun näihin kaikkiin viiteen perisyntiin. Olen haalinut salkkuuni hyviä osingonmaksajia, salkussani on ollut vuosien varrella Helsingin pörssin 25 suurimmasta yhtiöstä yhdeksää eri yhtiötä, olen hajauttanut salkkuani lähes 20 eri yhtiöön ja olen tehnyt todella vähän myyntejä. Sain siis tästä testistä tuloksen 5/5, joka ei todellakaan arvoasteikolla ”viis kautta viis”-juttu.

Tässä kohti sijoittajan tulisi miettiä mitä hän salkultaan haluaa. Haluatko indeksin tasoista tuottoa, haluatko voittaa indeksin vai haluatko luoda itsellesi passiivista tulovirtaa syöttävän indeksisalkun? Halusit sitten mitä tahansa, se ei ole häpeä.

Olen itse aistinut sellaista ilmapiiriä, että hyvän sijoittajan tulee voittaa aina indeksi. Indeksin voittamisesta on tullut ikään kuin ainoa mittari hyvälle sijoittamiselle. Tämä on mielestäni täysin väärä ajattelutapa. Mielestäni sijoittaja voi olla onnistunut, vaikkei voittaisikaan indeksiä.

Jos tavoitteena on luoda passiivista osinkotuloa tuottava salkku, jonka avulla voi lopettaa aamuisin töihin heräämisen, niin asia on ihan fine. Jos tavoitteena on päästä indeksin kaltaiseen tuottoon, sekin on ihan fine. Erityisesti indeksisijoittamista pidetään jostain syystä tylsänä tai liian helppona ratkaisuna. Monesti kuulee myös sanottavan, että indeksisijoittamisesta ei voi nauttia, sillä vain osakepoimimista voi kutsua harrastukseksi.

Loppuun vitsi Vares-elokuvasta

Näkisin myös sen, että on vaikea toteuttaa useampaa taktiikkaa kerralla. On vaikea luoda yhtä aikaa salkkua joka voittaa selvästi vuodesta toiseen indeksit, sekä on samaan aikaan mittava ja laaja passiivinen osinkosalkku. Näistä kahdesta tulisi valita vain toinen.

Vähän samaa settiä siis kuin Vares 2-elokuvassa, missä Jussi Varesta esittävä Juha Veijonen on lähdössä ostamaan ”hyvää ja halpaa autoa”. Taisto Puseniuksen roolissa oleva Kari-Pekka Toivonen tokaisee Varekselle vanhan vitsin tyyliin ”jaa, että kahta autoa kerralla?” Vanha vitsi, jonka pitäisi saada jo pian ylleen Museoviraston suojelu.

Samoin passiivista osinkosalkkua ja indeksin voittamista havittelevan sijoittajan tulisi kenties tyytyä kahteen eri salkkuun kerralla.