Tiedätte varmaan leikin rikkinäisestä puhelimesta? Se on leikki, missä ensimmäiselle kuiskataan korvaan lause, joka pitää kuiskata taas seuraavalle ja homma toistuu parhaimmillaan kymmeniä kertoja. Leikissä viimeinen joutuu sanomaan kuulemansa lauseen ääneen, ja usein lause onkin aivan jotain muuta kuin mitä aloittaja on sanonut.

Vähän samanlaista ilmiötä on havaittavissa nettifoorumeilla Kelaan liittyen. Tunnettu faktahan on se, että Kela katsoo huomattavasti katkerammalla katseella sijoitusten tuottoja, kuin esimerkiksi Verohallinto. Yleisimmin tähän aiheeseen törmää opiskelijoiden kanssa. Joku opintotukea nauttiva opiskelija on menettänyt opintotuet, koska opiskelija ei ole selvittänyt Kelan käytäntöjä.

opiskelija sijoittaminen

Rikkinäisestä puhelimesta Kelan hassuihin tulkintoihin opintotuesta

Olen havainnut rikkinäisen puhelimen toimivan hyvin Kelan suhteesta osakkeisiin ja opintotukeen. Lähes kaikki sijoittajat muistavat Kelalla olleen ”jotain epämääräistä”, mutta harva sitä epämääräistä osaa kuitenkaan lonkalta selittää. Tästä syystä tarinat kasvavat aina vain hurjemmiksi ja hurjemmiksi.

Vähän hauska juttu vielä tähän liittyen. Kirjoitin tämän tekstin alun perin jo elokuun alussa, mutta koulukiireideni vuoksi sen viimeistely ja julkaisu viivästyi viikko toisensa jälkeen. Tämän noin neljän viikon aikana ehdin nähdä ainakin kolmessa keskustelussa virheellisiä laskutapoja. Olikohan niistä kaksi kertaa Nordnetin Sharevillessä ja kerran Facebookin Sijoituskerhossa? Sharevillen puolella korjasin itse nämä väittämät, Sijoituskerhon puolella sen ehti onneksi tehdä joku muu.

Internet on jälleen kerran sijoittajan ystävä ja Kelan sivuja kannattaa vilkuilla. Siellä on aika hyvin tietoa moniin eri kysymyksiin. Jos taas johonkin ei löydä vastausta, ei ole mikään häpeä kysyä asiasta Kelalta.

Jottei tämän tekstin sisältö olisi ihan vain linkkejä Kelan sivuille, koitan vääntää teille helpot ja osittain keksityt esimerkit:

Verohallinnon tulkinta (yleisimmin käytetty malli)

Opiskelija myy 100 kpl Koneen osakkeita hintaan 40e, eli yht 4000e. Opiskelija on maksanut näistä osakkeista 30e/kpl, eli voittoa tälle kertyy kaupoista 1000e. Tasatakseen puntteja, opiskelija myy hieman Nordean osakkeita tappiolla. Opiskelija myy 250 kpl Nordeaa hintaan 8e kpl (2000e), kun on maksanut niistä ostohetkellä 3000e. Tappiota kertyy siis 1000e.

Verohallinto osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja, joten joku Verottajalta ottaa laskimen kouraan. Koneet menivät tonnin voitolla, mutta Nordeat tonnin tappiolla. Lopputulos on 0e (1000e + -1000e), eli opiskelijalla ei ole tuloja osakkeista. Alapuolella on vielä sama asia kirjoitettuna Exceliin.

Kelan tulkinta (tähän törmäävät yleensä opiskelijat)

Kela näkee tismalleen samat kaupat aivan toisin, kuin Verohallinto teki. Kela tunnistaa myös Koneella tehdyt tonnin voitot, mutta Nordean kohdalla tehtyä tappioita Kela ei ”ymmärrä”. Kelan tulkinta on tässä tapauksessa, että opiskelija on tienannut tonnin, sillä Kela ei ota huomioon tappioita kuten Verohallinto tekee.

Koska Kansaneläkelaitos ei tunne vähennyslaskua, ei Nordean tappioita voi vähentää kokonaispotista. Silloin opiskelijan tulot näyttävät Kelan silmissä tältä:

Yläpuolella esittämäni laskut ovat laskettu oikein. Siitä saatte varmasti helposti kiinni jutun juonesta. Kela ei siis näe tappioita, mutta voitot se näkee ihan samalla tavalla kuin Verohallinnon konttorissakin nähdään.

Yleinen harhaluulo Kelan opintotuista (älä usko tätä!)

Vedetään vielä loppuun väärä esimerkki. Olen tietoisesti pantannut sen kertomista tänne loppuun asti, sillä luulen etteivät laiskimmat lukijat jaksa kelata tänne asti. Sen vuoksi oli parempi aloittaa faktoista.

Todella moni kuvittelee jostain syystä Kelan katsovan tuloksi koko myydyn potin. Yläpuolen esimerkkien mukaan se tarkoittaisi 6 000 euron ”voittoa” (Kone 4000e + Nordea 2000e), vaikka todellisuudessa se on tismalleen sama summa mitä ostohetkellä on ollut (3000e + 3000e). Eihän se silloin mitään voittoa ole, eikä edes Kela miellä sitä voitoksi.

Jatketaan leikkimistä. JOS tämä pitäisi paikkansa, olisi tässä mallissa kenties jotain hyötyjäkin. Kuvitelkaa kaveri, joka ostaa tonnilla osakkeita ja myy ne samat osakkeet taas tonnilla pois 5 minuuttia myöhemmin. Tällöinhän tällä virheellisellä luulolla kaveri olisi tienannut Kelan mukaan tonnin.

Entä jos kaveri jatkaa samaa leikkiä? Hän sijoittaa sen tonnin toiseen kertaan joihinkin osakkeisiin, ja myy taas heti tonnilla. Sama juttu kolmannen kerran. Tämä looppi jatkuu loputtomiin. Teoriassahan jokainen myynti-nappulan painaminen toisi hänelle Kelan silmin tonnin tulot, vaikka todellisuudessa se sama tonni kiertää jatkuvasti ja tässä pelleilyssä voittoa tekee ainoastaan osakevälittäjä.

Kaveri tekee tuon tempun noin tuhat kertaa, eli joka kerta tekee Kelan silmin ”voittoa” tonnin. Tällä logiikallahan kaveri olisi tehnyt miljoona euroa voittoa Kelan silmin osakkeilla. Tämähän olisi hyvä valttikortti opiskelijabileissä, kun haalarit päällä baaritiskin ääressä toteaisi uunoturhapuromaiseen tyyliin ”no mitä nyt Kelan mukaan mulla on miljoonatulot osakkeista.”

Miten opiskelijan kannattaa sitten sijoittaa?

Opintotukea nostavan opiskelijan kannattaa pitää mielessä, että tätä koskee hieman erilaiset lait kuin opintotukea nostamattomilla kavereilla. Ne lait ovat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niistä kannata säikähtää. Opiskelun ja sijoittamisen voi yhdistää varsin helposti, kunhan vain tietää mitä tekee.

Sijoittajan opintotukeen vaikuttaa ainoastaan pääomatulot, eli käytännössä osakkeiden kohdalla myyntivoitot ja osingot. Buy and hold-sijoittajilla ei pitäisi olla ongelmia kuin korkeintaan osinkojen kanssa. Vielä helpommalla pääsevät kasvurahastoihin sijoittavat; kasvurahastot sijoittavat osinkonsa uudelleen.

Itse olen sijoittanut viime aikoina pelkästään Nordnetin Superrahastoihin. Ne ovat siinä mielessä näppäriä sijoituskohteita, että niissä voi olla käytännössä vaikka miljoonia euroja kiinni, mutta silti opiskelija voi nostaa huoletta opintotukea. Samaan aikaan taas pienemmilläkin salkuilla voi omaa epätietoisuuttaan menettää opintotuet, kuten esimerkiksi ”opiskelija-Nikolle” kävi reilu vuosi sitten.

Tässä kohti on muuten menossa eräänlainen ympyrän sulkeutuminen. Tuosta opiskelija-Nikosta kertova uutinen oli ensimmäisiä kirjoituksiani tässä blogissa. Veikkaan että tämä ympyrä lähtee kuitenkin uudelle kierrokselle, ja saamme valitettavasti kuulla jatkossanin lisää tarinoita.

Tekstin loppuun vielä omat ohjeeni sijoittaville opiskelijoille:

  • Sijoittakaa mieluummin kasvurahastoihin, niin osingot eivät syö euroja tulorajoista.
  • Älkää tehkö aktiivista kauppaa, buy and hold-sijoittajat eivät koe yleensä ikäviä yllätyksiä.
  • Älä usko kaikkia huhupuheita, Kelan sivuilta löytyy helpostiluettavaa informaatiota
  • Jos epäselvyyksiä syntyy, kysy Kelasta. Itse olen saanut Kelasta aina vastauksen kysymyksiini.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Opiskelijaelämä + sijoittaminen = mahdoton yhtälö?

Miksi opintolaina on niin vihattu?

Maksimoidako tulot vai tuet? – tapaus miljonääriopiskelija

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

3 kommenttia kohteessa “Älä menetä opintotukiasi epätietoisuuteen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *