Vuosi 2018 on ollut varsin haastava suomalaiselle piensijoittajalle. Monet sijoittajan ”turvasatamat” ovat heikentyneet tänä vuonna merkittävästi.

Haluan tosin jo tässä vaiheessa tekstiäni korostaa sitä, että nämä sijoituskohteet ovat aiemmin tuottaneet varsin mahtavasti suhteessa riskiin. Sen sijaan että piensijoittajat repivät pelihousujaan, itse näkisin asian niin, että ilmainen lounas on alkanut sittenkin maksamaan vähän rahaa. Paino sanalle ”vähän”, sillä eivät nämä sijoituskohteet vieläkään aivan ripuliksi ole muuttuneet, vaikka vähän ollaankin tultu alaspäin.

Lähdetään liikkeelle S-junasta, jota itse markkinoin tässä blogissa vielä vuosi sitten termillä ”maailman helpoin satanen”. Noh, tänä vuonna S-junan vauhti hyytyi entistä lujempaa, eikä siitä enää saa sitä lupailemaani helppoa satasta.

Ikäviä uutisia Norjasta – Bank Norwegian laski korkoaan

Olisipa ikävät uutiset jääneet S-junaan, mutta ei. Myös Bank Norwegian on lyönyt asiakastaan vähän joka suunnasta tämän vuoden aikana.

Ensiksi kahden miljoonan Norjan kruunun talletussuoja kutistui vain miljoonaan kruunuun. Tämä oli paheista ehkä se pienin, sillä talletussuoja tippui nyt ”normaalin suomalaisen talletussuojan tasolle”, eli noin 100 000 euron pintaan. Voidaan sanoa, että se mikä oli ennen mahtavaa, on enää ”vain” hyvää.

Toinen osuma Bank Norwegianin asiakkaihin tuli kesän loppupuolella, kun kyseinen pankki ruuvasi hieman alaspäin omia cash point-bonuspisteitään.

Kolmantena ja selvästi pahimpana on talletuskoron pienentäminen. Aiemmin Norwegian tarjosi talletuksille aivan helkkarin hyvän 1,75 %:n koron, selvästi siis markkinoiden parhaan. Nyt korko tippuu valitettavasti 0,75 %:iin, mikä tarkoittaisi kymppitonnin talletuksella 100 euron tappiota vanhaan verrattuna. Uusi korkotaso astuu voimaan 1.10.2018 alkaen.

Miten olen käyttänyt ja minkälaisia kokemuksia Bank Norwegianista?

Tuo koron lasku osui aika kipeään paikkaan. Aiempi korko oli oikeasti mahtava. Se oli niin mahtava, että en pitänyt yhtään ylimääräistä käteistä perinteisillä nollakorkoisilla pankkitileillä, vaan ohjasin kaiken norjalaisten hoiviin. Välillä olen saattanut joitakin satasia heittää kyseiselle tilille vain kuukauden ajaksi.

Meikäläisen normaali Bank Norwegian kikkailu näytti tältä; kuukauden alussa laskin pankkitilieni saldot yhteen, ja mietin tulevan kuukauden menoja. Vastikkeet menivät maksuun heti kuukauden alussa, luottokorttilasku kilahti kuukauden puolivälissä ja asuntolainaa piti lyhentää kuun lopussa. Laskeskelin kuukauden tulevat menot yhteen, ja jos havaitsin tileilläni varsin paljon ”joutilasta rahaa”, laitoin ne lepäämään Bank Norwegianiin.

Kirjoittelin keväällä tekstin Bank Norwegianista, eli ”Norskin linjasta”. Voit lukea tekstin täältä.

Parhaimmillaan tienasin Bank Norwegianin avulla noin 70 snt joka päivä. Se on aika hyvin, ottaen huomioon sen, ettei touhussa ole käytännössä mitään riskiä. Vertailun vuoksi blogikirjoittaminen AdSense-tuloilla tuotti vain 50 snt/päivä, eli varsin helppoa rahaa norjalaiset minulle syöttivät. Blogituloja varten täytyi tehdä oikeita töitä, kun taas BN:n kautta tienasi peukaloita pyörittämällä.

Nyt ei auta itku markkinoilla, vaan täytyy miettiä uusia ratkaisuja. Kiitokset muuten lukijoilleni tässä vaiheessa! Olen saanut eri viestimien kautta useamman vihjeen Bank Norwegianin seuraajaksi. Esittelen näitä eri vaihtoehtoja tekstin lopussa.

Mitä korkeakorkoiselta talletustililtä tulisi vaatia?

Aivan aluksi kannattaa miettiä, mitä uudelta käteisen säilytyspaikalta oikein haluaisi. Näiden kysymysten pohjalta voikin sitten jo miettiä, mitä uudelta kohteelta haluaisi.

Talletustilin korko

Helppo ensimmäinen ajatus on, että kannattaa ainakin vaatia yli 0,75 %:n korkoa, sillä sen verran saa jo nykyisestä Bank Norwegianistakin.

Joissakin paikoissa puhutaan suuresta korosta, mutta sivulauseessa sanotaan koron voivan olla myös pienempi. Tämä kannattaa ottaa huomioon, eikä suin päin lukematta antaa rahojaan eniten lupailevalle.

Rahojen nostaminen talletustililtä

Toinen varsin tärkeä asia on rahojen nostamisen mahdollisuus. Minulle itselleni on jopa korkoakin tärkeämpää se, että rahat voi nostaa tililtä koska tahansa pois. Jos minulle tulee jostain syystä akuutti tarve rahalle, voin myös koskea omiin käteisvaroihini. Kenties autoni poksahtaa lopullisesti, ja tarvitsen tuhansia euroja korjaukseen tai kokonaan uuteen autoon. Saatan löytää jotain kivaa ostettavaa, esimerkiksi asunnon, metsätilan tai jotain muuta pienempää. Tai pörssissä tapahtuu jotain yllättävää, mikä laittaa minut sovittelemaan ostohousuja jalkaani.

Kaikilla tileillä ei ole mahdollista koskea säästöihisi kesken kaiken. Joillakin se nosto ei onnistu lainkaan, joillakin joudut odottamaan jopa vuosia ja kenties näiden päälle menetät tuottoja. Sijoituskohteesta riippuen sinua saatetaan ”rangaista” ennenaikaisesta nostosta, esimerkiksi koron madaltamisella.

Määräaikainen talletustili vs osakkeet

Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, mutta en itse lähtisi sitomaan rahojani minkään parin prosentin tuoton vuoksi pitkäaikaisiin kohteisiin, joista rahaa ei voi nostaa pois. Syyn mainitsin yläpuolella, eli en halua rahojeni olevan kiinni sellaisessa, mistä en niitä voi hädän tullen nostaa ulos.

Minun mielestäni kannattaisi melkein ennemmin sijoittaa osakkeisiin, kuin parin prosentin korolla sitoa rahojaan jollain tilillä. Osakkeet ovat kuitenkin likvidi sijoituskohde, josta rahat saa tarvittaessa ulos päivien sisällä. Likvidiytensä lisäksi niistä saa kuitenkin pitkällä aikavälillä noin 7 %:n tuoton.

Muista talletustilin talletussuoja

Minä kiinnittäisin huomiota myös talletussuojan löytymiseen. Käteisen holdaaminen on ollut riskitöntä ainoastaan talletussuojan ansiosta, eli valtio on tullut pelastamaan alle 100 000 euron talletukset pankkien kaatuessa. Talletussuojan löytyminen ei kuitenkaan kaikilla tileillä ole itsestäänselvyys.

Nämä kolme kohtaa tiivistetysti:

  • Vaadi vähintään 0,75 %:n korko
  • Selvitä voiko rahoihin koskea milloin tahansa, kuinka helposti ja nopeasti ne voi nostaa ulos
  • Selvitä kohteen mahdolliset talletussuojat ja riskit

Mahdollisia vaihtoehtoja Bank Norwegianille

Nyt seuraa kaikkia kiinnostava kohta, eli listaan alle joitakin potentiaalisia vaihtoehtoja Norskin tilin korvikkeeksi. Korostan jo tässä vaiheessa, ettei minulla ole näistä yhdestäkään omakohtaista kokemusta. Olen saanut eri väyliä pitkin paljon lukijavihjeitä mahdollisesti hyvistä ”korvikkeista”, mutta en ole näistä yhtäkään testannut vielä itse.

Jos havaitsette listassa asiavirheitä, tai listalta puuttuu joku killeriehdokas, laittakaa minulle kommenttia jotain väylää pitkin. Pidän jälleen kerran oikeuden täydentää tai korjata artikkelia jälkikäteen.

Vaihtoehto 1: OP Tuotto-osuus

Kotimaisen OP:n omistaja-asiakkaille (liittyminen maksaa muistaakseni 100 euroa ja rahan saa erotessa takaisin) on olemassa OP Tuotto-osuus, josta voi saada 3,25 %:n koron. Korko maksetaan vuosittain pankin osuuskuntalain mukaisesta voitonjakokelpoisesta ylijäämästä, mitä ei välttämättä joka vuosi synny. Ylijäämää voi myös syntyä enemmän kuin Tuotto-osuudelle maksetaan korkoa.

Suurin miinus Tuotto-osuudessa liittyy rahan hitaaseen ulostamiseen. Rahan voi lunastaa ulos aikaisintaan 12 kk kuluvan vuoden lopusta, eli vuoden 2018 aikana tehdyt nostot saa käteen vasta vuoden 2020 aikana.

  • Korko 3,25 % (voi olla myös huonompi)
  • Vaatii omistaja-asiakkuuden (100e)
  • Enimmäismäärä osuuspankkikohtainen
  • Ei talletussuojaa
  • Rahojen nostamiseen varattava vähintään vuosi
  • Saa tuottonsa OP:n ylijäämästä

Lue täältä lisää OP Tuotto-osuudesta

Vaihtoehto 2: Instabank

Norjalainen Instabank on kenties se kovin kilpailija Bank Norwegianille. Instabank nimittäin lupaa 0,8 %:n koron omalle säästötililleen.

Mitä Sharevillestä olen kommentteja lukenut, niin ilmeisen hyvin toimii kaikki asiakaspalveluita myöten.

  • Korko 0,8 %
  • Max 100 000 euron talletuksille
  • Ei määräaikaisia talletuksia
  • Norjalaisen talletussuojan piirissä (noin 100 000e)
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Mikäli mielenkiintosi syttyi Instabankin säästötiliä kohden, katso tämä tekemäni Instabankin kokemuksiin keskittyvä sivu.

Vaihtoehto 3: TF bank

Ruotsalainen TF Bank tuli minulle ilmi lukijan vihjeestä. Vinkki minulle tuli heti Norskin ilmoitettua koron laskusta, ja tuolloin ”ilmiantaja” kehui prosentin korkoa. Tuota iloa ei kestänyt kauaa, sillä TF Bank ruuvasi omaa korkoaan alaspäin jo 21.9.2018. Tämän hetken korko on 0,7 %, mikä on siis Norskin uutta sopparia huonompi korko.

Lisäksi miinuksena TF Bankille on pakko sanoa varsin nopea ja olematon tiedotus koron muutoksista. Bank Norwegian ilmoittaa kuukauden varoitusajalla koron muutoksesta, mutta TF Bank taisi ropata omaa korkoaan huomattavasti lyhyemmällä varoitusajalla.

Ilmeisesti paine korkojen suhteen on huomattavasti alaspäin, kerta TF Bank kiirehti laskemaan omaa korkoaan ennen Bank Norwegiania. Sivustaseuraajan silmin TF Bank ilmeisesti pelkäsi asiakasrynnästystä Bank Norwegianista.

TF Bankilla on myös mielestäni varsin kehnot käytännöt rahojen nostamisen suhteen. Rahoja voi kyllä nostaa tililtä, mutta valitettavasti vain kaksi kertaa vuodessa ilmaiseksi. Kolmannesta kerrasta eteenpäin maksat 1 % kulut nostetusta summasta, eli sinnehän ne tuotot karkaavat. Lisäksi tilin sulkeminen pitää sisällään samat säännöt, eli jos kaksi nostokertaa on täynnä ja tili pitää lopettaa, niin silloin joutuu maksamaan prosentin kulut.

  • Korko 0,7 % (alk. 21.9.2018)
  • Max 100 000 euron talletuksille
  • Ei määräaikaisia talletuksia
  • Ruotsalaisen talletussuojan piirissä (noin 100 000e)
  • Ilmaiset nostot 2 kpl vuodessa, loput maksullisia
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Lue täältä lisää TF Bankista

Vaihtoehto 4: Bigbank

Virolainen Bigbank tarjoaa hieman erilaisen konseptin. Sinne tehdyt talletukset ovat määräaikaistalletuksia, ja korko vaihtelee määräaikaisuuden mitan mukaan 0,5 % – 2,5 %.

Itse en kauheasti suosisi määräaikaisia talletuksia tässä tekstissä jo mainitsemistani syistä. Bigbank voi toimia, jos sijoitusaika on vähintään vuosi. Sitä lyhyempiin jaksoihin saa muualta paremman koron.

  • Korko 0,5 – 2,5 %
  • Max 100 000 euron talletuksille
  • Vain määräaikaiset talletukset
  • 100 000e talletussuoja
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Lue täältä lisää Bigbankista

Vaihtoehto 5: Collector Bank

Ruotsalainen Collector Bank löytyi pienen googlailun jälkeen. En muista yhdelläkään keskustelupalstalla kenenkään puhuneen Collectorista, en tiedä onko se hyvä vai huono merkki. Ilmeisesti radiohiljaisuus liittyy varsin laimeaan korkoon, eli 0,6 %:iin.

  • Korko 0,6 %
  • Ei maksimia talletuksille
  • Ei määräaikaisia talletuksia
  • Ruotsalaisen talletussuojan piirissä (noin 100 000e)
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Lue lisää Collector Bankista

Vaihtoehto 6: Bank Norwegian

Vertailun vuoksi vielä listaan Bank Norwegianilta samat kohdat kuin viideltä ”kilpakosijaltaan”. Ehkä ainoa asia millä Norski voi kilpailijoitaan vastaan taistella, on maksimisumman puuttuminen. Kaikki kilpailijansa nimittäin omistavat jonkinlaisen katon säästösummalle (OP:ta lukuunottamatta kaikilla muilla 100 000e), kun taas Norski lupaa ottaa vastaan myös yli 200 000 euron säästöt.

  • Korko 0,75 % (alk. 1.10.2018)
  • Ei maksimia talletuksille
  • Ei määräaikaisia talletuksia
  • Norjalaisen talletussuojan piirissä (noin 100 000e)
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Lue täältä lisää Bank Norwegianista

Vaihtoehto 7: Svea Ekonomi (lisätty 24.6.2019)

Ruotsalainen Svea Ekonomi on lisätty tähän artikkeliin kesäkuussa 2019 yleisön pyynnöstä, sillä se on jutun alkuperäisen julkaisun jälkeen napannut kultamitalin säästötilien taistossa. Älkööt siis ihmetelkö, jos muualla artikkelissa puhutaan kuudesta kilpailijasta tai Instabankin kuninkuudesta, sillä tämä Svea Ekonomi on tullut matkaan hieman jälkijunassa.

  • Korko 1 %
  • Ei maksimia talletuksille
  • Ei määräaikaisia talletuksia
  • Ruotsalaisen talletussuojan piirissä (noin 100 000e)
  • Saa tuottonsa kulutusluotoista

Lue täältä lisää Svea Ekonomista

Jos kokemukseni Svea Ekonomin käytöstä kiinnostavat, kannattaa lukea tämä Svea Ekonomin säästötiliä koskeva teksti. Vaihdoin heinäkuussa 2019 Bank Norwegianin säästöni Svea Ekonomiin paremman koron perässä, enkä ole katunut päätöstä.

Yhteenveto kaikista talletustileistä

Asiaan perehtyvä sijoittaja voi saada hieman ylimääräistä tuottoa tämän artikkelin avulla. Tällä hetkellä suurinta korkoa tuntuisi ulkomaisista kulutusluottoyhtiöistä tarjoavan Instabank, mutta korkojen kehittymisen tulevaisuus mietityttää meikäläistä. Bank Norwegian laski korkojaan suurten talletusmäärien vuoksi, sillä yhtiöillä ei tunnu olevan näillä korkotasoilla hankaluuksia saada talletuksia itselleen.

Kuinka suuri tuo ero sitten lopulta on Bank Norwegianin (0,75 %) ja Svea Ekonomin (1 %) välillä oikein on? Mikäli säästösumma on 10 000 euroa ja säästöaika on yksi vuosi, ero näiden pankkien välillä on 25 euroa. Tästäkin joutuu maksamaan veroa, joten verojen jälkeen ero on enää 17,5 euroa. Eli kovin pienillä summilla säästöt ovat lähes olemattomia.

Lyhyen ajan sisään on siis Bank Norwegian, TF Bank sekä Instabank laskeneet korkojaan, joten voisiko Instabank seurata kahta veljeään perässä? Kenties. Nämä firmat tuntuvat laskevan korkojaan varsin lyhyillä varoitusajoilla (tuskin kukaan ilmoittaa yli kuukautta ennen), joten korkoja voidaan muuttaa varsin nopeastikin, ja tämä ruletti saa taas uuden järjestyksen.

Jos joku tykkää yhteen kuvaan tiivistetyistä yhteenvedoista, kaikki kuusi vaihtoehtoa kaikkine ominaisuuksineen löytyvät alapuolen taulukosta.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Mainoksia ja eettisyyttä – korkeakorkoisten talletustilien akilleen kantapää

Pikavipit tuntuvat menevän nyt kuin kuumille kiville, ainakin siitä päätellen, että niitä mainostetaan varsin aggressiivisesti. Meidän perheessä katsellaan MasterChefia ja jokainen ohjelman mainoskatko alkaa ja loppuu Instabankin mainoksella. Mainoksissa mainostetaan myös säästötilin mahdollisuutta.

Myös ainakin Bigbank mainostaa pikavippejään töllön mainoskatkoilla. Lisäksi myös Bank Norwegian on tuntunut panostavan aiempaa enemmän mm. Facebook-mainontaan. Norski mainostaa nyt 0,75 %:n korkoaan hieman kalavalein ”markkinoiden parhaimpana tuottona”. Hassu juttu, että 1,75 %:n aikoihin mainoksia ei juurikaan näkynyt.

Otan vielä nopeasti kantaa pikavippiyhtiöiden säästötilien eettisyyteen, sillä melko varmasti joku jossain kommenttiosiossa tähän haluaa tarttua. Olen jo havainnut osan boikotoivan esimerkiksi Bank Norwegiania eettisistä syistä. Vaikken itse moista harrasta, nostan silti molemmat peukalot ilmaan hyväksymisen merkiksi. Mielestäni on hienoa, että jollain on selkärankaa jättää helpot tuotot nostamatta eettisistä syistä.

Mutta samaan hengenvetoon pakko ihmetellä ääneen joidenkin ”valikoivaa eettisyyttä”. Monet pitävät pikavippiyhtiöiden säästötilejä sekä vertaislainoja eettisesti huonoina valintoina, mutta samaan aikaan sijoittavat perinteisiin pankkeihin, joilta löytyy omista valikoimistaan pikavipin tasoisia tuotteita.

Jos haluatte elävän esimerkin aiheesta, tutustukaa vaikkapa Nordean mainostamaan joustoluottoon, jolla kaverini osti taannoin auton. Kaverini Nordealle kuukausittain maksamasta satasesta vain 70 euroa menee velan lyhentämiseen. Todella typerä ja kallis laina, jonka itse rinnastaisin jo pikavippeihin. Kaverilleni tyrkytettiin vielä pakettiin lyhennysvapaita kuukausia, ikään kuin pankin antamana kädenojennuksena velalliselle.

Jokainen sijoittaa rahansa kuten parhaiten näkee, mutta itse henkilökohtaisesti en näe pikavippiyhtiöiden ja kivijalkapankkien välillä niin suurta kuilua, kuin kenties osa muista sijoittajista näkee.

Tiivistelmä: Korkeakorkoiset talletustilit yhä jees

Jotkut sijoittajat ovat vetäneet BN:n tekosista herneen oikein syvälle sieraimeen. Olen joistakin blogeista tai kommenteista lukenut, miten moni on mennyt jo aikaa sitten tyhjentämään oman Norskin tilinsä, ikään kuin kostoksi rajusta koron laskemisesta.

Onhan se ihan helkkaristi laskua, en sitä kiellä, mutta en ymmärrä rahojen nostamista. Vielä syyskuun loppuun asti BN:stä on ollut mahdollista saada markkinoiden parasta talletuskorkoa. Ymmärtäisin tilien tyhjentämisen lokakuusta alkaen, mutta vielä tähän asti korko on ollut yhä vanha tuttu.

Sitäkin olen ihmetellyt, että mitä nämä sankarit sitten tekevät Norjan tileiltä irtoavilla euroilla? Joku tavalliselle pankkitilille siirtäminen olisi mielestäni typerä valinta, sillä Bank Norwegian hakkaa uudella 0,75 %:n tuotollakin perinteiset nollakorkotilit maanrakoon. Jos joku lopettaa Norskin tilinsä vain siirtääkseen rahat perinteiselle pankkitilille, hän ampuu jalkaan yhtä lailla Bank Norwegiania sekä itseään.

Omat rahani pysyvät vielä Norskin tilillä, mutta en tiedä kuinka pitkään. Tuo 0,75 %:n korko on vähintäänkin okei nykyisessä korkoympäristössä, ja jatkossakin pyrin ohjaamaan kaiken ylimääräisen norjalaisten hoiviin.

Toki pakko myöntää, pidän oveani auki vielä uusille mahdollisuuksille. Tällä hetkellä seuraan tarkasti muiden sijoittajien käyttäjäkokemuksia näistä uusista palveluista, ja mahdollisesti seuraan heidän jalanjälkiään.

Edit 24.6.2019: Lisätty yleisön pyynnöstä Svea Ekonomi 1 % mukaan artikkeliin

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

11 kommenttia kohteessa “Vaihtoehtoja Bank Norwegianille – mitäs nyt tehdään?

  1. Nomen kommentoi:

    Kohta kun korot alkavat nousta alkaa myös korkoskaba, epäilemättä norskikin nostelee taas ylöspäin kunhan kilpailutilanne kiristyy.

  2. OsinkoInsinööri kommentoi:

    Hyvä kirjoitus jälleen! Bank Norwegian on mielestäni edelleen paras vaihtoehto käteiselle sen mutkattomuuden takia. Korkea korko yhdistettyä nopeaan nostoon tekee siitä ylivoimaisen. Riskiä välttävät pankkitilillä rahojaan makuuttavat henkilöt pitäisivät kaikki siirtyä Bank Norwegianiin, jotta voisivat edes hieman taistella inflaatiota vastaan. Ihmisten "kostamiset" BN:lle ovat naurettavia, kun parempiakaan vaihtoehtoja ei ole edes saatavilla

  3. Anonyymi kommentoi:

    TF Bankin koronlasku koski välittömästi vain uusia asiakkaita. Olemassa oleville tileille vanha korko on voimassa vielä kaksi kuukautta tuosta ilmoituksen päivästä.

  4. Anonyymi kommentoi:

    Itselläni on lainaa parista sijoitusasunnosta. Ensimmäisessä v. 2012 otetussa korkomarginaali oli 0,90, ja kokonaiskorko laski tuohon 12kk euriborin painuttua miinukselle viime vuonna. Tänä vuonna otetussa lainassa marginaali olikin enää 0,55, ja sain neuvoteltua saman myös vanhalle lainalle. Jo pari vuotta sitten tuli tilanne, ettei lainaa oikeastaan kannattanut maksaa takaisin, vaan pitää rahoja Norwegianin tilillä. Hetken tilanne oli suorastaan loistava: 1,75% vs. 0,55%, mutta tiestysti se olikin liian hyvä jatkuakseen. Nyt ero on jo niin pieni, ettei sillä juuri merkitystä ole. Edelleen tienaa kuitenkin sitä enemmän mitä enemmän lainaa on. Tämä siis koskien sellaista rahaa, jota ei halua sijoittaa riskipitoisemmin esim. osakkeisiin. No, eiköhän ensi vuonna euribor notkahda taas plussalle ja tämä anomalia on muisto vain.

  5. Anonyymi kommentoi:

    Hyvää kiteytystä talletuskorkotileistä.

    Onko tähän mitään uutta tilannepäivitystä näin reipas vuosi artikkelin ilmestymisen jälkeen? Itselläni nyt juuri tilanne, jossa tulossa hieman extra käteistä, ja Bank Norwegianille ajattelin laittaa (koska se jo käytössä), mikäli auringon alla ei mitään uutta.

    • Anonyymi kommentoi:

      Kiitoksia, juuri tätä hainkin.

      Miten muuten tuo korkomaksu menee Sveassa tai BN:llä? Maksetaanko kerran vuodessa? Ja mitä jos pitää rahojaan vaikka puoli vuotta ja kotiuttaa, tilitetäänkö puolen vuoden osalta kertynyt korko tilille?

    • RJW kommentoi:

      Sveassa ei käytännön kokemusta ole ehtinyt vielä tulla, mutta epäilen sen menevän kuin BN:ssä. Eli vuoden aikana kertynyt korko maksetaan pois vuoden viimeinen päivä. Esimerkiksi minulle tulee nyt BN:n tililleni korkoja 31.12.2019, vaikka nostin tilin heinäkuussa tyhjäksi. Täytyy muistaa vuoden lopussa-ensi vuoden alussa nostaa kertyneet korot sieltä ulos 🙂

  6. Hybridisäästäjä kommentoi:

    Hieman vanhempi avaus ja teksti, mutta kukaan ei nähtävästi ollut kommentoinut oikein tuota jokeria, eli OP:n tuotto-osuutta?
    Kannattaa huomioida, että kyseessä on sijoitus osuuskuntaan ja verotus poikkeaa esim. säästötilin pääomatulon verokannasta.

    https://www.op.fi/documents/20556/63248/OP_Tuotto-osuus_tuotelehti_fi/a496162c-cc98-401c-90f6-e07675dd778e
    ”Tuotto-osuutta verotetaan kevyemmin kuin useimpia muita sijoituksia. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta 75 prosenttia on verovapaata pääomatuloa ja 25 prosenttia veronalaista tuloa 5 000 euroon saakka. Tämän rajan ylittävältä osalta korosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Eri osuuskunnista saadut korot ja niihin rinnastettavat tuotot lasketaan yhteen 5000 euron rajan täyttymistä tarkasteltaessa. Pankki toimittaa Tuotto-osuuden korosta 7,5 prosentin ennakonpidätyksen 5000 euroon saakka ja 5000 euroa ylittävältä osalta 25,5 prosenttia. Ennakonpidätystä ei toimiteta 20 euron tai sitä pienemmästä korosta. Huomaa, että verotus voi muuttua.”

    10000 euroa, joka *voi tuottaa* 325e siis verotetaan noin 25e ja käteen jää n. 300e. Efektiivinen korko verrattuna esim. säästötiliin on siis noin 3% luokkaa verojen jälkeen. Mikäli säästötilille haluaisi saman koron, tulisi säästötilin koron olla samalla 10k summalla noin 4,29%. BN pankin 0,75% korolla saman tuoton saaminen vaatisi jo melko suuren pääoman, noin 57261,90 euroa!

    Disclaimer, verotus voi muuttua koska vain. Rahoja ei saa alle vuodessa tästä virityksestä ulos, mutta kaikessa toiminnassa on etunsa ja haittansa. Mielestäni itselle tämä tuotto-osuus on sopinut hyvin osaksi salkkua ja riskiä vertaan muiden pankkien osakkeisiin, joskin tässä on tämä veroetu ollut ainakin toistaiseksi puolellani (alle 5k osuuskuntatuotot vuodessa).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *