Ilmeisesti jotain olen osannut tehdä blogissani oikein, sillä minulle tulee nykyään aika paljon erilaisia yhteistyöpyyntöjä. Yksi yleisimpiä pyyntöjä liittyy siihen, että suostuisinko kirjoittelemaan heidän sivuilleen tekstiä. Näitä ehdotuksia on tullut kohta jo sen verran, ettei minun sormeni tahdo riittää.

Näistä yhteistyöehdotuksista pitäisi kai päätellä, että ihan hyvää tekstiä osaan suoltaa näppikseltäni nettiin. Vaikka välillä harrastan pientä lukijan provosoimista sekä usein hyvinkin hämärää huumoria, ilmeisesti tekstini ovat kokonaisuudessaan kai ihan mieluisaa luettavaa. En usko että kukaan haluaisi outoja vitsejä kertovan ja lukijaa säännöllisin väliajoin härkkivää kirjoittajaa aiheuttamaan härdelliä omille sivuilleen, ellei paletti olisi kokonaisuudessaan vähintäänkin kelvollinen.

Joihinkin yhteistyötarjouksiin olen tarttunut, mutta suurimpaan osaan en. Suurin syy miksi olen jättänyt tarttumatta on raha, tai oikeastaan sen puute. Vaikka noita yhteistyötarjouksia on tippunut yllättävänkin paljon, vain harvat ovat valmiita kuitenkaan lyömään setelinippua pöytään. Ilmeisesti tekstini eivät kuitenkaan vielä niin hyviä ole, että niistä kannattaisi maksaa, hah.

Tämä aihe tuli pinnalle lukiessani Jasmin Hamidin kirjoittamaa Hyvän päivän varalle-blogia. Jasmin oli omassa blogissaan kirjoittanut hieman samasta asiasta, eli toistuvista pyynnöistä tehdä ilmaistyötä. Voin vain kuvitella minkälainen viestitulva Jasminin inboxissa on, sillä hänhän on koko kansan tuntema julkkis. Jos jo minulle noita pyyntöjä tulee ”jonkun verran”, niin Jasmin saa niitä varmasti todella paljon.

Lue lisää POP Vakuutuksen alennuskoodista painamalla banneria.

Näkyvyyttä ja työkokemusta

Erityisesti opintojensa alkuvaiheessa olevat opiskelijat tunnistavat varmasti ilmiön, jossa yritykset pyytävät opiskelijoita mukaan jonkinlaiseen projektiin. Projekti saattaa olla hyvin ammattimaisen kuuloinen, sisältäen paljon laatuvaatimuksia sekä erilaisia vaiheita. Siis sellainen projekti, jonka varmasti joku ammattilainen voisi ottaa työnsä alle. Sitten kun tätä ilmoitusta lähtee tarkemmin perkaamaan, sieltä paljastuu joku ontuva yritys saada opiskelijoita tekemään työ talkoilla. Perusteluksi yleensä tarjotaan myös ”mutta saattehan te tästä itsellenne arvokasta työkokemusta!”.

Seurasin koulussa vierestä erästä projektia, missä yritys oli vailla uusia verkkosivuja. Ilmoituksessa toivottiin opiskelijaa tai opiskelijoita, jotka tekisivät yritykselle täysin uudet verkkosivut, hoitaisivat niiden ylläpitämistä ja tuottaisivat sinne välillä erilaista sisältöä, kuten uutisia ja blogeja. Toiveissa oli siis todella laaja kokonaisuus ja pitkä projekti. Sitten kun tästä mahdollisuudesta joku kaveri lähti kyselemään enemmän, niin palkkaus koko paletille olisi ollut tasoa ”saat siitä itsellesi työkokemusta”.

Sama homma vaivaa myös meitä bloggareita. Suurin osa yhteistöiden vuoksi meitä lähestyvistä tarjoaa ”maksuksi” näkyvyyttä, mitä saisimme vastineeksi siitä, kun lukija löytää heidän sivujensa kautta meidän tekstimme. En halua väheksyä näkyvyyttä, mutta pelkän näkyvyyden ansiosta ei tulla taloudellisesti riippumattomiksi, eikä sen avulla täytetä omaa jääkaappia.

Paljonko sitä näkyvyyttä sitten tulee?

Olen tarkoin seuraillut niin Bloggerin kuin Google Analyticsin antamaa dataa, ja valitettavasti suuri osa lukijoista ei ala sen suuremmin penkomaan blogikirjoituksen taustoja. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka lukija pitäisi lukemastaan tekstistä, yllättävän harva alkaa lukemaan sivuston muita tekstejä, tai alkaa tekemään taustatyön kartoitusta lukijasta. Sen vuoksi pahoin pelkään sitä, että aika harva lukija loppupeleissä sinne minun blogini puolelle edes jaksaisi vaivautua.

Näkyvyyden hankkiminen sekin on enemmän maratoni kuin pikajuoksu, eikä yksi ”fifteen minutes of fame” vielä kirjoittajan lompakossa juuri näy. Bloggaaminen on pirun lujasti kilpailtu ala, jossa nimi vaipuu hyvin nopeasti unholaan tekstin lukemisen jälkeen. Toisin sanoen, jos olet tänään kuuma kirjoittaja, mikään ei takaa homman jatkuvan automaattisesti samanlaisena myös vuoden päästä.

Yksi yleisimpiä pyyntöjä taitaa olla se, että haluatko julkaista jonkun blogikirjoituksen meidän sivuillamme. Tämä kuulostaa ehkä aluksi helpolta, että copy-pastettaisin vain jo julkaistun tekstini toiselle sivustolle heidän käyttöönsä.

Näissä yhteistöissä on myös yksi haastava ongelma. Tavallaan luovutan sillä oman tekstini mahdolliset tuotot yhteistyösivuston kassaan. Minä en tienaa mitään siitä, että lukijat lukevat tekstiäni jonkun toisen sivustolla. Sen sijaan jos lukijat lukisivat saman tekstin minun omalla sivustollani, saattaisin saada siitä hieman mainostuloja. Nyt ne mainostulot valuvat sen pussiin, kenen sivustolla teksti on julkaistu. Puhumattakaan siitä, että muilla sivustoilla en saa mainostaa Nordnetin salkkuja* tai POP Vakuutuksia.

Raha motivoi – molempia osapuolia

Rahalla on kumma vaikutus. Sitä ei tarvitse kovin suuria summia kaivaa taskusta, kun kummasti oma kiinnostus kasvaa. Hyvänä esimerkkinä vaikka Prisman ostoskärryt, joihin pitää kaivaa se 50 snt kolikko. Jos ostoskärryissä ei ole mitään pantti-systeemejä, ostoskärryt jäävät yleensä sinne marketin parkkipaikalle. Sitten taas kun teikäläisen rahaa on vain 0,5 euroa kiinni ostoskärryissä, jostain kumman syystä ne kärryt tekee mieli viedä takaisin paikoilleen.

Olen itse blogien yhteistöitä virittäessä huomannut hieman samanlaista ilmiötä. Jos yhteistyökumppanilla ei ole rahaa kiinni yhteistyössäsi, hoidellaan asioita helposti hällä väliä-tasolla. Viesteihin vastaaminen takkuaa, palautetta ei oikein saa sekä yhteistyön kiireellisyys valahtaa siihen kuuluisaan mappi-ööhön. Luonnollisesti ne ”rahakkaimmat” asiat kiilaavat nokkimisjärjestyksessä keulille.

Sen sijaan jos bloggaajalle maksetaan rahaa, niin kummasti se kiinnostus bloggaajaa kohtaan on heti aivan uudella tasolla. Miksei olisi, sillä jos panostat yhteistyöhön rahaa, haluat varmasti saada rahallesi myös vastinetta. Sen vuoksi asian kiireellisyysluokka kasvaa selvästi, palautetta, näkemyksiä ja ideoita lentää helpommin. Jos raha taas ei vaihda omistajaa, ei yhteistyökumppania yleensä kiinnosta uhrata hirveästi ajatuksiaan yhteistyölle. Valitettavaa, mutta totta. Resurssit suunnataan ensisijaisesti sellaisiin tekemisiin, jotka maksavat rahaa.

Samaa ilmiötä olen joskus ihmetellyt lätkäpeleissä. Hyvin suuri prosentti erilaisista yritysvieraista tai muuten jonkun muun maksamalla lipulla peliin saapunut katsoja viettää pelin olutkarsinassa seisten. Eli siis joku muu on ostanut sinulle sen helposti useiden kymmenien eurojen arvoisen paikan hallista, mutta tästä huolimatta vietät koko näytöksen ajan anniskelualueella kitaten niitä seitsemän euron olutta muovituopista. Veikkaan että omilla rahoillaan lipun ostaneet ottavat huomattavasti enemmän iloa irti pääsylipustaan, ja katsovat mieluummin peliä kaljan kuohuamisen sijaan.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Voiko rahattomasta yhteistyöstä vaatia paljon?

Lyhyen blogiurani aikana olen ehtinyt jo kokea yhden vähän ikävämmän yhteistyökuvion, josta ei mahtavalta kuulostaneen alun jälkeen sitten lopulta tullut yhtään mitään. Homma meni tutulla kaavalla. Ensin yhteydenotto minun suuntaani, esiteltiin vähän miten suosittu yhteistyökumppanin sivusto on, jonka jälkeen sitten pyydettiin minulta tekstiä. Firmalla oli mielessä tietty aihe, josta he olisivat halunneet minun kirjoittaman tekstin. Palkkiona jälleen kerran vain sitä kuuluisaa näkyvyyttä.

Päätin ottaa homman vastaan. Päätökseen vaikutti se, että tämä oli oikeastaan ensimmäisiä ”kunnon kontakteja” meikäläiseen. Olo oli otettu ja olin intoa täynnä. Sain tuoreelta yhteistyökumppanilta melko tarkan aiheen, josta he toivoivat minulta tekstiä. Noh, minähän kirjoitin sellaisen. Panostin vielä normaalia enemmän kirjoittamiseen, sillä olihan teksti tulossa oman sivustoni ulkopuolelle. Pyysin hieman virka-apua kaveriltani, joka toimii työkseen aiheen parissa. Hän luki tekstin läpi ja antoi vielä omat kommenttinsa asiaan.

Kirjoitin tekstiä useamman illan ajan. Tein huolellista työtä, sillä tämänhän piti olla oiva tilaisuus saada itselle näkyvyyttä. Lopulta sain tekstin hiottua viimeistä piirtoa myöten valmiiksi. Lähetin tekstin eteenpäin, ja se kelpasi yhteistyökumppanille. Seuraavaksi hieman paperisotaa, hirveällä kiireellä piti lähetellä allekirjoitettuja sopimuksia sekä todistuksia. Tekstin piti tulla julki oikeastaan heti paperisodan jälkeen.

Lopulta sitten vain muutamaa päivää ennen alun perin suunniteltua julkaisupäivää sähköpostiini tulikin yllättävä viesti. Jossain aamupalaverissa olikin joku henkilö ollut sitä mieltä, että tekstini saattaa ehkä ärsyttää yhtä sivuston sponsoria. Jos teksti julkaistaan heidän sivuillaan, minun ajatukseni saatetaan yhdistää julkaistavaan sivustoon ja se saattaa tallata yhteistyökumppanin sponsorin varpaille. Viikkojen mittainen projekti meni siis viime metreillä pannaan.

Harmitus oli käsin kosketeltavaa. Kaikki työ mitä tein valui lopulta viemäriin aivan viime hetkillä. Minun mielestäni teksti ei ollut edes mitenkään ”paha”. Kirjoittaessani pyrin suunnittelemaan sellaisen näkökulman, joka sopisi nimenomaan yhteistyökumppanilleni. Harmikseni en tajunnut (eikä minua toisaalta ohjeistettu) ottaa huomioon myös yhteistyökumppanin omia yhteistyökumppaneita.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Eikä ne vastoinkäymiset tuohon aamupalaveriin päättyneet. Meikäläiseltä pyydettiin kyllä tässä kohti uutta tekstiä samasta aiheesta, tällä kertaa pitäisi vain kääntää tekstin pointti käytännössä ympäri. En tähän suostunut kahdesta syystä. Ensinnäkin joutuisin aloittamaan uudelleen tyhjästä luomaan uutta tekstiä.

Toiseksi, mielestäni on vähän hölmöä että minä joudun ”muokkaamaan omia näkemyksiäni”. Ihan vain siksi, että yhteistyökumppanini sponsori saattaa hermostua. Haluanko omilla kasvoillani ja nimelläni antaa sellaisia kommentteja, mitä mieltä en välttämättä todellisuudessa itse olisi?

Ymmärtäisin kyllä asian, mikäli olisin saanut oikeasti jotain palkkiota kirjoittamisesta. Kaikki tuntevat vanhan kansan viisauden siitä, miten ”sen lauluja laulat kenen leipää syöt.” Jos asiakas maksaa jotain työstäni, teen silloin juuri sellaisen työn kun asiakas haluaa. Mutta tässä tapauksessa söin kirjaimellisesti omia eväitäni, ja sen lisäksi olisi pitänyt laulaa muiden lauluja. Voiko edes ilman palkkaa tehdystä työstä vaatia ”täydellistä ratkaisua”?

Kenties myös yhteistyökumppani olisi enemmän ollut hereillä jo tekstin kirjoittamisen aikana, mikäli yhteistyössä olisi raha vaihtanut omistajaa. Ehkä jo kirjoittamisen alkumetreillä olisi osattu varoittaa mahdollisista muiden yhteistyökumppanien ”suututtamisista”, tai teksti olisi käyty yhtiön palavereissa läpi aiemmin, kuin vasta aivan viime hetkillä. Nyt kun homma meni talkoohengessä, yhteistyön etenemistä seurattiin lähinnä sivusilmällä.

Lopulta en siis saanut yhtään mitään siitä näkyvyydestä, mitä minulle alussa tarjottiin. Tekemäni työtunnit valuivat aivan hukkaan, sillä näkyvyyteni jäi siihen aamupalaveriin. Yhteistyöstä ei siis jäänyt minulle mitään käteen.

Loppusanat

Edellinen ei ollut ainoa kommellukseni palkattomassa työssä. Erilaisia pyyntöjä tulee aika tasaiseen tahtiin. Välillä on jopa listautuva yrityskin lähestynyt minua viestillä, jossa pyydellään kiireisellä aikataululla jonkinlaista huomiota blogissa. Tosin se aikataulu oli muutenkin sen verran tiukka, että tuskin olisin edes rahastakaan tarttunut tilaisuuteen.Jos tätä tekstiä lukee joku aloitteleva bloggaaja, tai muu bloggaamisesta kiinnostunut, suosittelen punnitsemaan tarkoin erilaisia yhteistöitä ja niihin ryhtymistä. Henkisesti siis kannattaa valmistautua myös siihen puoleen, ettei kaikki yhteistyöt aina välttämättä etene maaliin asti.

Parhaimmillaan yhteistyöt voivat olla myös todella toimivia. Tästä esimerkkinä vaikkapa oma yhteistyöni SalkunRakentajan kanssa. SalkunRakentajan väen kanssa olen aika paljon tekemisissä niin puhelimen, Skypen kuin sähköpostien välityksellä. Palautetta tulee, kehitysehdotuksia mietitään yhdessä ja samoin aiheista keskustellaan paljon. Toimii, todellakin!

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Paljonko blogilla voi tehdä rahaa? – Ja miten blogilla ylipäätään tehdään rahaa?
• Talousblogilla tienaaminen, osa I - Google AdSensen mainostulot
• Talousblogilla tienaaminen, osa II - pitäisikö Google AdSense heittää mäkeen?
• Sijoittamisen avulla yrittämisen puolelle - Talousblogilla tienaaminen, osa III
• Palkattoman työn kirous - Talousblogilla tienaaminen, osa IV
• Bloggaamisella passiivisia tuloja(ko?) - Talousblogilla tienaaminen, osa V
• Hyvästi Google AdSense - Talousblogilla tienaaminen, osa VI
• Affiliate-markkinointi - Talousblogilla tienaaminen, osa VII
• Tiedätkö miksi monet piensijoittajat olisivat äärimmäisen surkeita yrittäjiä?
• Google AdSense WordPress-blogissa – kokemuksia AdSensen avulla tienaamisesta