Seuraava blogikirjoitus on alkujaan erääseen opintojaksoon kuuluva kurssityöni. Opintojakso oli nimeltään Software Business ja se kuului JAMKin ohjelmistotekniikan koulutusohjelmaan. Teksti on tehty alunperin kevään 2019 aikana, joten se saattaa pitää sisällään hieman vanhentunutta informaatiota.

Somejätti Facebook on yksi 2000-luvun suurimpia menestystarinoita. Vuonna 2004 Harwardin yliopiston sisäiseen käyttöön suunniteltu sivusto on kasvanut 15 vuodessa maailman suurimpien yhtiöiden joukkoon. Kesäkuussa 2018 Facebook oli maailman viidenneksi suurin yhtiö lähes 600 miljardin dollarin markkina-arvollaan.

Facebook startannut varsin vaatimattomista lähtökohdista yhdeksi internetmaailmaa eniten mullistaneista sivustoista. Sivuston laittoi alulle yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg, mutta häin sai siihen apua opiskelijakavereiltaan Eduardo Saverinilta, Dustin Moskovitzilta ja Chris Hughesilta. Idea oli enemmän tai vähemmän ”varastettu” yhteisöpalvelu ConnectU:lta, jolle Facebook joutuikin myöhemmin maksamaan miljoonakorvaukset.

Palvelun suosio lähti varsin nopeasti käsistä. Se alkoi laajentumaan myös muiden yliopistojen käyttöön ja joulukuussa 2005, eli alle kaksi vuotta yhtiön perustamisen jälkeen Facebookin käyttäjämäärä ylitti 5,5 miljoonan ihmisen rajan. Vuotta myöhemmin palvelu avattiin koskemaan kaikkia käyttäjiä, eikä käyttäjän tarvinnut enää olla tietyn yliopiston opiskelija.

Vuonna 2006 Yahoo tarjosi Zuckerbergille miljardi dollaria Facebookista, mutta hän ei suostunut tähän kauppaan. Vuotta myöhemmin Microsoft osti 1,6 %:n kokoisen siivun yhtiöstä 240 miljoonalla dollarilla, eli Microsoft laski koko yhtiön markkina-arvon olevan 10,5 miljardia. Voidaan siis sanoa, että Facebookista tuli miljardiyhtiö vain parissa vuodessa ja kymmenen miljardin yhtiö kolmessa vuodessa.

Facebook osake sijoittaminen keskustelu

Facebook mullistamassa koko internetiä

Facebook on onnistunut muuttamaan internetin käyttöämme todella paljon. Facebook oli ensimmäisiä sivustoja, joille ihmiset alkoivat rekisteröitymään omilla nimillään. Vielä 2000-luvun alussa kouluissa opetettiin nuorille, ettei omaa nimeä saa koskaan kertoa internetissä. Kymmenisen vuotta myöhemmin asia oli kääntynyt täysin päälaelleen, kun ihmiset julkaisivat päivityksiä omilla nimillään.

Eikä tämä rajoittunut edes pelkästään omaan nimeen, vaan ihmiset alkoivat jakamaan Facebookissa aivan kaiken. Koulutuksensa, työnantajansa, asuinpaikkansa, perhesuhteensa yms. henkilökohtaista tietoa. Kaikki tämä täysin vapaaehtoisesti. Nyttemmin käyttäjät eivät ole yhtä innokkaita päivittämään kaikkea Facebookiin. Esimerkiksi päivittyneet tutkinnot ja työnantajat listataan mieluummin LinkedIniin.

Jossain tapauksissa Facebook on saattanut jopa syrjäyttää perinteiset verkkosivut. Yrityksen Facebook-sivulle saa kuitenkin laitettua kaiken oleellisen tiedon aina puhelinnumeroista, osoitteiden kautta tuotevalikoimiin, niin se tekee jossain määrin perinteiset kotisivut turhiksi.

Myös kirjautuminen on mennyt Facebookin kautta täysin uudelle tasolle. Moniin palveluihin, kuten vaikkapa Spotifyhin voi nykyään kirjautua Facebook-tunnusten avulla. Ei tarvitse muistaa vaikeita ja hankalia käyttäjätunnuksia, vaan sama Facebook-account päästäisi sinut sisään palveluun.

Lisäksi Facebook on ollut mukana tappamassa perinteistä nettifoorumien kulttuuria. Tässäkin pätee vähän samat säännöt kuin kirjautumisessa, eli miksi pitäisi mennä täysin eri sivulle foorumille, jossa on aivan omat tunnukset, käytännöt jne, kun saman voisi hoitaa Facebookissa. Facebookin ryhmät ovatkin vakiinnuttaneet asemansa eräänlaisina keskustelupalstoina. Samalla tunnuksella käyttäjä voi kirjautua esimerkiksi automerkkien ryhmään, sijoittamisesta kiinnostuneiden ryhmään sekä metsänhoidosta kiinnostuneiden ryhmään. Ryhmiin on nopea luoda ja niihin on helppo liittyä, joten keskustelua syntyy äkkiä. 

Miten Facebook tekee rahaa?

Facebookin käyttö ei maksa käyttäjälle yhtään mitään, joten millä yhtiö tekee miljardien arvoista bisnestä? Kaikki raha tehdään mainostamisen kautta. Erilaiset yritykset maksavat Facebookille siitä, että Facebook nostaa heidän sivujaan, päivityksiään tai palveluitaan ihmisten uutisvirroissa ylöspäin.

Itse mainostaminen Facebookissa ei loppupeleissä maksa edes kovinkaan paljoa, ainakaan meille pienten sivujen ylläpitäjille. Oman bisnekseni sivuilla on noin 300 seuraajaa, ja Facebook koittaa jatkuvasti tyrkyttää minulle Facebook-markkinointia. Hinta jollekin pienelle kampanjalle oli alkaen 15 dollaria, eli varsin pieni summa loppupeleissä. Mikäli henkilä päätyy valitsemaan Facebook-kampanjan, sille asetetaan jonkinlainen aika, minkä sisällä kampanja on voimassa. Lisäksi yrittäjä voi itse määrätä kampanjan kohdeyleisön. Oikeanlaisen kohdeyleisön haarukoimiseksi Facebook tarjoaa sinulle aika tarkkaa dataa sivustosi seuraajista, joka kenties helpottaa mainosten kohdentamista samanlaiselle porukalle kuin mitä seuraajasi ovat. Oman sivun seuraajista saa ainakin helposti kaivettua esiin sukupuoli- ja ikäjakaumat.

Somekampanjointi on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin isoksi bisnekseksi. Nykyään monet yritykset tekevät suurimmat mainoskampanjansa juuri sosiaalisessa mediassa. Isoilla yrityksillä saattaa olla omat some-vastaavat, jotka hoitavat sosiaalisten medioiden tilien päivittämistä. Lähes jokaiselle yritykselle omat sosiaaliset mediat, kuten Facebook tai Instagram ovat välttämättömiä kanavia. Kanavia käytetään niin omien tuotteiden tai palveluiden markkinoimiseen, kontaktiin asiakkaiden kanssa tai ihan vain asiakkaiden arvostelujen katsomiseen. Esimerkiksi valitessa uutta ravintolaa, asiakkaat saattavat tutkailla ensisijaisesti muiden käyttäjien antamia Facebook-arvosteluja.

Somekampanjointia voidaan sitäkin tehdä monella eri tavoin. Kaikesta markkinoinnista Facebook ei saa noukittua itselleen tuloja. Oikein nuukat yritykset voivat käyttää Facebookia tai Instagramia erilaisten ”tykkää ja jaa”-arvontojen suorittamiseen. Näissä arvonnoissa saatetaan arpoa esimerkiksi yrityksen pipo kaikkien kuvasta tykänneiden ja jakaneiden kesken. Nämä päivitykset saavuttavat aika helposti tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia osallistujia, sillä osallistuminen on kuluttajalle varsin helppoa. Kun 10 000 käyttäjää tykkää jostain kuvasta, kuva näkyy myös lukuisien muiden käyttäjien Facebook-uutisvirrassa.

Somemarkkinointi on kasvavaa bisnestä, samaan aikaan kun muut perinteiset markkinointikanavat junnaavat paikoillaan tai jopa hyytyvät. Esimerkiksi sanomalehtiä ei enää lueta vanhaan tapaan, vaan monet lukijat ovat siirtyneet enemmän nettilehtien pariin. Nettilehtien ongelmana on selaimiin saatava AdBlocker-lisäosa, joka piilottaa kovalla prosentilla mainoksia verkkosivuilta parantaen käyttäjäkokemusta. Sen vuoksi perinteinen mainosbanneri jossain Iltasanomien sivulla ei välttämättä ole yrityksen kannalta järin hyvä, sillä IS:n suuresta kävijämäärästä huolimatta AdBlockerin vuoksi iso siivu lukijakunnasta ei mainosta näe.

Facebookin mainonta työllistää myös muitakin henkilöitä kuin Facebookin palkkalistoilla olevat. Esimerkiksi suomalainen vuonna 2013 perustettu Smartly.io on kasvanut räjähdysmäisesti internetmarkkinoinnin mukana. Vielä 2015 yhtiöllä oli vain 30 työntekijää, tänä vuonna työntekijöitä on 350 ja konttoreita on 15 eri maassa. Yhtiön liikevaihto kasvaa sekin hurjasti, vuoden 2017 vaihto oli 30 miljoonaa ja vuotta myöhemmin 46 miljoonaa. Facebookin lisäksi Smartly.io tekee mainontaa myös Googlen, Twitterin ja Pinterestin kanssa.

Smartly.io on kasvanut sekin lyhyessä ajassa pienestä startupista varsin mahtavaksi yritykseksi. Vuonna 2017 Smartly.io myi 16,7 miljoonalla siivun yhtiöstä pääomasijoittaja Highland Europelle ja Matti Alahuhdalle. Koneen entisenä toimitusjohtajana tunnettu Alahuhta siirtyi samalla Smartly.Io:n toimitusjohtajan neuvonantajaksi.

Yrityskauppoja, yrityskauppoja ja vielä kerran yrityskauppoja

Facebook ei ole jäänyt yritysostojen suhteen passiiviseksi luottamalla vain oman sivustonsa brändeihin. Vuonna 2012 Facebook osti kuvapalvelu Instagramin miljardilla eurolla. Paria vuotta myöhemmin Facebookin portfolio täydentyi pikaviestipalvelu WhatsAppilla, josta Facebook maksoi 11,6 miljardia euroa.

Nämä yrityskaupat ovat olleet Facebookin kannalta varsin onnistuneita. Ihmisten some-käyttäytyminen tuntuu menevän jossain määrin erilaisina ”muotiaaltoina”. Sosiaalinen media lähti Facebookista, sen jälkeen käyttäjät alkoivat käyttämään enemmän Instagramia (toki he säilyttivät Facebook-tilinsä, vaikka julkaisujen tekeminen selvästi vähenikin) ja myöhemmin on taas löydetty uudet alustat sosiaalisille medioille. Erityisesti nuoriso tuntuu olevan tässä lajissa alan pioneereja, jotka löytävät aina uudet mielenkiintoiset some-alustat. Erään osittain vitsillä heitetyn analyysin perusteella nuoret tykkäävät vaihtaa käyttämiään sosiaalisia medioita sellaisiin, mihin heidän vanhempansa eivät ole vielä liittyneet. Kun vanhempi väki ei ollut vielä Facebookissa, nuoriso sometti Facebookissa. Siinä vaiheessa kun omat vanhemmat alkoivat lähettää lapsilleen kaveripyyntöjä, muksut joutuivat karkaamaan Instagramiin ja niin edespäin.

Laajan portfolionsa ansiosta Facebook on myös kyennyt heittämään välillä jauhoja suuhun uusille kilpailijoilleen. Tästä hyvänä esimerkkinä on kuvaviestipalvelu Snapchat, joka sekin kasvoi varsin nopeassa tahdista täysin tyhjästä pörssiin listautuvaksi yhtiöksi. Snapchat listautui pörssiin vuonna 2017 aika käsittämättömällä 23 miljardin dollarin markkina-arvolla, joka oli tappiota tekeväksi firmaksi aika posketon luku. Palvelun käyttäjämäärät olivat vain niin räjähtävän suuret, että Snapchatin osakkeet kelpasivat sijoittajille.

Facebook onnistui laittamaan luun kurkkuun Snapchatille aika pitkälti Instagraminsa avulla. Snapchatin erikoisuudet olivat varsin suppeat. Palvelua käytettiin lähinnä lyhyiden kuvaviestien ja videoiden lähettämiseen. Idea oli sen verran yksinkertainen, että Facebook teki hyvin pitkälle samanlaisen ominaisuuden Instagramiin juuri Snapin pörssilistauksen jälkeen. Tämä on sitonut käyttäjiä pysymään Instagramissa, eivätkä Instagramin käyttäjät enää karanneet Snapchatin puolelle vanhaan malliin.

Yksi Facebookin parhaita ominaisuuksia laajojen portfolioiden kanssa liittyy sovellusten yhteiseen symbioosiin. Päivityksiä on varsin helppo jakaa nopeasti sekä Facebookin, että Instagramin puolella. Tämä helpottaa erityisesti julkkisten sekä yritysten tekemistä, sillä saadakseen kontaktinsa kaikkiin faneihin tai asiakkaisiinsa, heidän ei tarvitse kirjautua jatkuvasti eri palveluihin jakamaan samoja päivityksiä.

Algoritmit tuntevat meidät paremmin kuin omat puolisomme

Software Business-opintojaksolla on puhuttu jonkun verran myös erilaisista algoritmeista, ja näitähän Facebookilla riittää. Facebookin palveluissa erilaisia päivityksiä tulee jatkuvasti miljardeja lisää ja lisää, joten algoritmien tavoitteena on nostaa käyttäjää kaikista eniten kiinnostavaa materiaalia esiin.

Facebookin puolella tämä näkyy erityisesti mainospuolella. Facebook osaa työntää sivulleen rutkasti mainoksia, myös sellaisia, mitä ei saa edellä mainitulla AdBlocker-lisäosalla piilotettua. Nämä mainokset ovat tarkoin harkittuja, eikä niitä suinkaan ammuta sattumalta käyttäjille. Facebook seuraa jatkuvasti tekemisiämme, kirjoittamiamme päivityksiämme sekä seuraamiamme sivuja. Näiden pohjalta Facebook pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen tätä mahdollisimman paljon kiinnostavaa materiaalia. Tämä on Facebookin kannalta hyvä siksi, että oikein kohdennettu mainonta antaa hyviä tuloksia, paljon liidejä ja konversioita sekä innostaa yrityksiä lisää mainostamaan Facebookissa.

Paremmin algoritmit tulevat käyttäjälle ilmi Instagramin puolella. Siellä uutisvirta on jaettu kahteen osaan; sinun seuraamiesi käyttäjien päivitykset, sekä sinua mahdollisesti kiinnostava materiaali. Näistä jälkimmäinen päivittyy täysin sinun Instagram-käyttäytymisesi perusteella. Jos esimerkiksi satut tykkäämään ralliauton kuvasta, tai seuraat jotain rallikuskia Instagramissa, tuo vaihtoehtoinen uutisvirta pitää sisällään paljon ralliaiheista materiaalia, kuten kuvia, videoita ja käyttäjiä. 

Instagram osaa valikoida sisältönsä varsin hyvin algoritmien avulla. Esimerkiksi itse menin omalla Instagram-tililläni taannoin tykkäämään kuvasta, jossa oli Tommi Mäkisen Subaru Impreza vuodelta 2002. Tämän kuvan tykkäämisen jälkeen tuo minua kiinnostavan sisällön uutisvirta on pitänyt hyvin paljon sisällään erilaisia Subaru Imprezan kuvia. Näitä kuvia tulee todella paljon esille, vaikken ole enää tykkäyksiä kuville jakanutkaan. Klikkailen kyllä kyseisiä kuvia satunnaisesti auki, joten kenties tämä pitää algoritmit lämpöisenä.

Miten Instagram tunnistaa minua kiinnostavan sisällön? Se on aika yksinkertaista. Instagramissa käytetään paljon hashtageja, joten luonnollisesti kaikki #subaruimpreza-hashtagit vilkkuvat paljon uutisvirrassani. Uskon myös että Subarun ralliautot ovat aika helppoja tunnistettavia Instagramin algoritmeille, sillä kyseisten autojen väritys on pysynyt pääasiassa samana viimeisen parinkymmenen vuoden ajan sinisellä pohjavärillä sekä kultaisilla teksteillä. Näillä tiedoilla on aika helppo seuloa minua kiinnostavaa materiaalia. Lisäksi siellä minua kiinnostavassa osiossa on paljon minun seuraamieni käyttäjien tykkäämiä kuvia sekä heidän seuraamia käyttäjiä.

Algoritmien varjopuolena on taas käyttäjäkokemuksen laskeminen. Erityisesti Facebook on saanut käyttäjiltään paljon kritiikkiä siitä, että palvelussa on algoritmien vuoksi vaikea seurata kaikkien kavereiden päivityksiä. Joidenkin kavereiden päivitykset Facebook suodattaa ulos uutisvirrasta, kun uutisvirta täyttyy taas puolitutun inttikaverisi antamasta tykkäyksestä sinulle täysin tuntemattomalle ihmiselle. Jostain syystä algoritmit vain kuvittelevat sinun olevan kiinnostunut näistä kaverisi kaverin päivityksistä.

Jatkuvaa kehittymistä

Facebook kehittyy yhä jatkuvasti, ja erilaisia palveluita integroidaan sivustoon hurjaa tahtia. Näillä ominaisuuksilla Facebook pyrkii syömään perinteisten sivustojen asiakkaita.

Viimeisen vuoden aikana Facebookissa on esimerkiksi tullut oma Market place-ominaisuus, jossa voi helposti markkinoida omia käytettyjä tuotteitaan kirpputorin tyyliin. Ominaisuudet Market Placessa ovat aivan kuten vaikkapa Tori.fi:ssä. Facebookin mukanaan tuomia etuja voi olla esimerkiksi se, että myyjän luotettavuutta on helpompi arvioida Facebook-profiilin perusteella. Perinteisillä netin myyntisivustoilla myyjät voivat olla mitä vain, sillä myyjästä näkee yleensä vain nimen ja puhelinnumeron, mutta Facebook-profiili antaa jo huomattavasti enemmän irti myyjästä.

Myös työpaikkoja voidaan nykyään markkinoida Facebookissa. Sivustolta löytyy valmiit pohjat työpaikkailmoitusten jättämiselle, sekä myös niiden selaamiselle. Tällä tavoin Facebook astuu perinteisten Monsterin tai Oikotien työpaikkojen varpaille. Kenties Facebookin kautta on helpompi selata potentiaalisia työpaikkoja, ja osittain myös työnantajasta saisi paremman kuvan Facebook-sivujen kautta.

Yksi Facebookilta siipeensä saanut sovellus tulee olemaan myös seuranhakupalvelu Tinder, jolle Facebook tekee oman kilpailijansa. Uutinen oli sen verran hurja markkinoille, että esimerkiksi deittipalvelu Match.com’n osakkeen arvo hupeni neljänneksellä Facebookin kerrottua suunnitelmistaan.

Lisäksi Facebook on huomannut markkinaraon maailman levottomuuksissa. Facebookissa on mahdollisuus ilmoittaa läheisilleen olevansa turvassa esimerkiksi terroristi-iskun tai luonnonkatastrofin osuessa samaan kaupunkiin kanssasi. Tälle ei ole oikeastaan edes olemassa mitään vaihtoehtoista ratkaisua, vaan perinteisesti ihmiset ovat ilmoittaneet olevansa kunnossa tekstiviestein ja soitoin, mikä taas usein tukkii verkot. Nyt Facebookin avulla voit parilla klikkauksella ilmoittaa läheisillesi kaiken olevan kunnossa.

Facebook kohujen keskellä

Maailman suurimmat yritykset ovat helposti monien katseiden alla, ja samoin Facebookin tekemisiä on seurattu tarkoin. Vuonna 2018 nähtiin Facebookin ympärillä monia erilaisia kohuja, kun yksityisyydensuoja on alkanut mietityttää ihmisiä entistä kovemmin.

Keväällä 2018 Facebook oli myrskyn silmässä, kun sen käyttäjien tietoja oli vuotanut ulos palvelusta. Pahimmillaan jopa kahden miljardin käyttäjän tiedot olivat joutuneet kolmannen osapuolen haltuun. Kohu meni lopulta siihen pisteeseen asti, että Mark Zuckerberg joutui Yhdysvaltain kongressin tentattavaksi aiheesta.

Yhtenä ratkaisuna kohulle Zuckerberg esitti eräänlaista ”poista evästeet”-nappulaa Facebookiin, jonka avulla käyttäjä voisi tyhjentää oman palvelulle antamansa historian. Tällä vältettäisiin ainakin se, ettei omat tiedot menisi kokonaisuudessaan kolmansille osapuolille.

Facebookin kohu oli kova myös osakemarkkinoilla. Facebookin osakkeen arvosta suli yhden ainoan päivän aikana 24 prosenttia, mikä oli historian suurin romahdus dollareissa laskettuna. Suuryhtiöt harvemmin romahtavat yhtä paljon yhden päivän aikana. Kyseissä rytäkässä Facebookin markkina-arvosta katosi 151 miljardia dollaria yhden päivän aikana. Summa oli huikea, sillä ennen Facebookia ennätys oli Intelillä, jonka arvosta suli yhden päivän aikana 91 miljardia euroa IT-kuplan puhkeamisen aikoihin.

Kohusta ei saanut siipeensä ainoastaa Facebook, vaan myös brittiläinen Cambridge Analytica ajautui kohun vuoksi konkurssiin. Cambridge Analytica oli käyttänyt Facebookilta vuotaneita tietoja hyväkseen Yhdysvaltain presidentinvaalien markkinoinnin kohdentamisessa. Kun Cambridge Analytica narahti tästä, mainehaitta oli sen verran suuri, että se lopetti koko yhtiön toiminnan.

Loppupäätelmät: Facebook jyllää, mutta kuinka kauan?

Facebook on onnistunut varsin lyhyessä ajassa nousemaan maailman mahtavimpien yritysten joukkoon. Se on vain 15 vuodessa jättänyt taakseen selvästi massiivisempia ja jopa vuosisatojen bisneshistorian omistavia yhtiöitä.

Kaikesta huolimatta sosiaalinen media on alana varsin rankka muutoksille. Trendit muuttuvat nopeasti, ja niiden kelkassa pysyminen vaatii aktiivisuutta niin omien palveluiden kehittämisessä, kuin myös yrityskauppojen puolella.

Yrityskaupoissa on kuitenkin aina riskinsä. Tilastojen mukaan yritysostot epäonnistuvat useammin kuin onnistuvat. Tälle on ihan looginen selitys; yleensä myyjä tuntee myytävän tuotteen, eli firman paljon paremmin kuin ostaja. Tästä syystä useita yrityskauppoja tekevä yritys upottaa kätensä pitkässä juoksussa jossain vaiheessa skeidaan.

Haasteita voi tuoda myös uusien palveluiden syntyminen. Kuten Facebookin ja Snapchatin tarinat osoittavat, miljardien arvoiset firmat voivat syntyä kuin tyhjästä ja varsin nopeasti. Mikäänhän ei takaa sitä, että Facebook pitää valtikkansa myös jatkossa.

Facebookin käyttäjämäärät ovat alkaneet saavuttaa myös lakipisteensä. Kasvu on ollut suorastaan murskaavaa, ja lähes kaikilla maailman ihmisillä alkaa pikkuhiljaa joko olemaan, tai vähintään on ollut oma Facebook-tili. Markkinaosuus alkaa olla sitä luokkaa, ettei kasvua voi enää saada. Se vaikuttaa luonnollisesti yhtiön strategiaan, eli miten puristaa nykyisistä käyttäjistä entistä enemmän euroja irti.

Lähteitä:

Maailman suurimmat yhtiöt (Sijoittaja.fi)

Kestääkö Snapchatin pörssimenestys 10 sekuntia pidempään? (Nordnet blogi)

Mitä haittaa siitä on, että Facebook kerää tietoja käyttäjistään? Siis ihan oikeaa haittaa? (Tekniikan Maailma)

Facebook-kohun taustalla ollut Cambridge Analytica päätyi hakemaan konkurssia (Markkinointi & Mainonta)

Facebook pyrkii seuranhakumarkkinoille – somejätti lanseeraa oman deittipalvelun (Markkinointi & Mainonta)

Facebookin päiväromahdus on kaikkien aikojen ennätys – Mark Zuckerberg menetti lähes 17 miljardia dollaria (Aamulehti)

Kasvuraketti Smartly.io loikkasi jo 46 miljoonaan euroon – Pyöritti jo 1,5 miljardin mainospottia palvelun kautta (Talouselämä)

Facebook-mainonnasta tulee pörssikauppaa – Smartly keräsi 2,5 miljoonaa (Talouselämä)

Tässä yrityskaupassa koko henkilöstö hyötyi – Smartly.io sai osakkaaksi kovan luokan yritysjohtajan Matti Alahuhdan (Talouselämä)

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *