Ystävänpäivänä tuli hyödynnettyä Nordean Osakesäästöpäivää, joka tarjosi tällä kertaa USA-ostot euron per toimeksianto. Nordea tarjoaa kerran kuukaudessa ostoja yhden euron hintaan vaihtuvilla markkinoilla ja tällä kertaa vuorossa oli Yhdysvallat. Meikäläinen ei vanhana tarjoushaukkana kyennyt pysymään tästä kampanjasta erossa, joten tankkasin salkkuuni niin Facebookia kuin Googlea.

Nämä kaksi yhtiötä ovat tuttuja varmasti kaikille internetin käyttäjille ympäri maailman. Molemmat ovat tulleet tutuiksi myös ns. FAANG-yhtiöinä, joilla on mennyt viime vuosina lujaa.

Yksi oleellinen syy sijoituspäätökselle nimenomaan Nordean puolella oli se, ettei kumpikaan yhtiöistä jaa osinkoa ulos. Verrattuna vaikkapa Nordnetiin, Nordealla ei ole käytössä minkäänlaista valuuttatiliä, joka tekee ulkomailta saatujen osinkojen keräämisen melko kalliiksi. Sen vuoksi haluan kerätä Nordean salkkuuni vain sellaisia USA-yhtiöitä, jotka eivät jaa osinkoa lainkaan.

Alphabet Facebook osake keskustelu

Uusi työura antanut vauhtia sijoituspäätöksille

Meikäläiselle tuli hiljattain täyteen vuosi työuraa digitaalisen markkinoinnin parissa. Periaatteessa bloggaamisen osalta tätä kokemusta on sitten vielä 1-2 vuotta enemmän. Sekä Facebookin että Googlen kohdalla olen ollut tekemisissä niin tämän blogin kuin töiden kautta.

Nyt kun olen työelämän puolella päässyt seuraamaan Googlen ja Facebookin ”ammattimaista käyttöä”, se on antanut hieman uudenlaista perspektiiviä yhtiöiden mahtavuudesta. Googlen idean olen tajunnut aina, mutta erityisesti Facebookia kohtaan arvostus on noussut kohisten. Kun pääset joka päivä näkemään minkälaisia tuloksia erilaiset yritykset saavuttavat Facebook-markkinoinnin avulla, niin luonnollisesti myös sijoituspäätöksen tekeminen on kehkeytynyt takaraivossa.

Kuten jo aiemmin sanoin, olen ollut sekä Googlen, että myös Facebookin kanssa tekemisissä blogini kanssa. Google on maksanut minulle hieman mainostuloja, kun se sai joskus ”vuokrata” minulta mainostilaa blogista. Facebookin puolella taas olen ollut itse maksumiehen roolissa, kun olen mainostanut tämän blogin julkaisuja Facebookissa rahaa vastaan.

Rahat talteen ihmisen notkumisesta Facebookissa

Facebookin ostosta sellainen hassu fakta, että jossain päin blogini julkaisemattomia artikkeleita minulla on lähes valmis teksti otsikolla ”Osakkeita, joihin en sijoittaisi” ja tällä listalla mainitsen yhtenä yhtiönä Facebookin. Hyvin on oma takki tässä kolmen vuoden aikana kääntynyt ympäri.

Olen perustellut tätä näkemystä kahdella syyllä: sosiaalisen median muoti-ilmiöillä sekä Facebookin kehnolla teknisellä toimivuudella. Osittain olen kyllä vieläkin samaa mieltä näistä kahdesta, mutta kerrataas vähän vanhoja näkemyksiäni.

Sosiaalinen media ja sen käyttö on varsin aaltoilevaa. Joku juttu tulee muotiin, kaikki tekevät sitä hetken, kunnes lopulta tulee uusi paikka johon kaikki siirtyvät. Jos mietin tässä oman ikäluokkani (1990-luvun alussa syntyneet) some-historiaa, niin moni on varmasti aloittanut somettamisen IRC-Gallerialla, sieltä kymmenen vuotta sitten Facebookiin, josta Instagramin kautta Snapchateihin ja TikTokeihin. Siinä sivussa oli blogien kulta-aikakausi, joka on nyt siirtynyt yhä enemmän tubettamisen ja podcastien muotoon.

Tämä oli yksi suurimpia pelkojani Facebookin suhteen. Varsin nopeasti voi tulla joku uusi sosiaalisen median kanava, johon porukka siirtyy kaikessa hiljalleen. Facebook on pysynyt yllättävän hyvin mukana tässä kelkassa, vaikkakin pientä painetta on ollut havaittavissa. Osittain Facebookin hyvä räpiköinti selittyy melko aktiivisilla yritysostoilla, kun Facebook on ostanut kuljeksimasta mm. Instagramin ja WhatsAppin.

Muistaako joku Snapchatin?

Instagramin puolella Facebook pääsikin käyttämään ison yhtiön mahtiaan, näpäyttämällä Snapchatista tuttua Snap Incia pari vuotta sitten. Näpäytys osui vielä sattumalta Snapin listautumisen yhteyteen. Snapchat on ollut tunnettu siitä, että sen kautta voi jakaa lyhyitä muutamien sekuntien mittaisia tarinoita. Tämä oli sosiaalisessa mediassa kaikista kuumin juttu jossain vaiheessa.

Facebook ratkaisi asialla lanseeraamalla Instagramin puolella niin sanotut Instagram Storiet, jotka toimivat käytännössä tismalleen samalla tavalla, kuin Snapchat. Tämä ”idean kopioiminen” oli yksi keino välttää käyttäjien valuminen Instagramista Snapchatin puolelle.

Rupesin tätä artikkelia kirjoittaessani tutkailemaan Snap Incin kurssikehitystä, eikä se ole järin mairitteleva. Osakeannista asti osallistunut sijoittaja tuskin on tyytyväinen näiden vajaan 3 vuoden negatiivisiin tuottoihin. Samassa ajassa Facebookin osake taas on kirinyt 54 % ylöspäin. Pakko jakaa tässä yhteydessä Nordnetin riveistä tutun Martin Paasin tyly blogikirjoitus Snapin listautumisesta.

Snap Inc blogi

Se Snapchatista. Halusin jakaa sen esimerkkinä siitä, ettei kaikki some-yhtiön status tarkoita automaattisesti rahasampoutta. Snapchat ei ole onnistunut myymään mainoksiaan samalla tavalla palveluun, kuin Facebook-konsernin yhtiöt. Facebookissa ja Instagramissa olemme jo tottuneet täysin mainoksiin.

Some-mainonta osuu syvälle

Some-mainokset eivät edes ärsytä kovin paljoa, sillä koska sovellukset tarjoavat meille kohdennettua mainontaa, ne toimivat myös paljon paremmin kuin kohdentamattomat radio- ja tv-mainokset. Tai noh, totta kai näitäkin mainoksia kohdennetaan jotenkin. Valitaan sopiva radiokanava isojen mediayhtiöiden (kuten vaikkapa Sanoma) sisältä, sekä valitaan mainokselle sopiva ajankohta.

Olen mielenkiinnolla odottanut sitä, missä vaiheessa myös WhatsAppiin alkaa tulla mainoksia. Näiden on ollut määrä tulla jo jonkin aikaa, ja pitkään puhuttiin mainosten tulemisesta pikaviestimeen vuoden 2020 aikana. Tämä suunnitelma taitaa olla yhä kuitenkin jäissä, ainakin jos uskomme viimeisimpiä uutisointeja aiheesta.

Kantani Facebookiin sijoittamisessa on muuttanut niin läheinen työskentely sosiaalisen median markkinoinnin kanssa, kuin myös omat positiiviset kokemukseni Facebook-mainonnan suhteen. Kyllä jos minulla olisi enemmänkin rahaa tähän blogiin, niin saattaisin tehdä jatkuvaa Facebook- ja Instagram-markkinointia. Minulla ei vielä ole rahaa, osaamista tai aikaa sille, joten sen vuoksi jatketaan varovaisella kokeilulinjalla.

Google – Ehkä maailman koukuttavin yhtiö

Jos Facebook oli jossain vaiheessa inhokkilistallani, Alphabet, kavereiden kesken Google, ei ole koskaan siellä ollut. Googlen hakukoneet ovat auttaneet minua eteenpäin lukuisissa toivottomilta vaikuttavissa koulutehtävissä. Näin diginatiivina on jotenkin vaikea kuvitella elämää ilman hakukoneita.

Hakukoneista puheenollen Googlen omistuksessa on kaksi maailman suurinta hakukonetta, joista molempia käytämme päivittäin. Maailman suosituimmasta hakukoneesta ei varmaan ole epäilyksiä, mutta toiseksi suurin on ehkä vähän yllättäen YouTube. Tämäkään ei ole varsinaisesti ihme, sillä näin IT-alalla toimivana etsin varmaan päivittäin erilaisia ohjeita YouTuben puolelta. Välillä ne ovat töihini tai bloggaamiseen liittyviä, välillä ne ovat miten tyhjennän pesukoneeni nukkasäiliön tai vaihdan Opel Astrani raitisilmasuodattimen.

Googlesta tehdään aivan järkyttävä määrä hakuja loputtomalla syötöllä. Tutkimusten mukaan ihmiset Googlen hakukoneet tekevät ympäri maailman joka sekunti 63 000 hakua. Siinä ajassa kun sinä olet lukenut tämän blogikirjoituksen, ovat ihmiset ovat googlailleet 10 miljoonaa hakua. Keskimääräinen kansalainen tekee noin neljä Google-hakua joka ikinen päivä.

Jotain brändin voimakkuudesta kertoo sekin, että Googlen nimi on jopa juurtunut hakukoneen käyttöön liittyvään verbiin googlata.

Typerä periaatepäätös kävi kalliiksi

Olen kuolannut yhtiöön sijoittamista jo jostain 500 dollarin nurkilta. Nyt salkkuuni eksyi yksi kappale GOOGL-osaketta hintaan 1 517,39 dollaria. Olisi ehkä kannattanut hyökätä osakkeen kimppuun heti kun kiinnostukseni yritystä kohden heräsi.

Yksi syy sille miksen aiemmin ole halunnut sijoittaa Googleen on jälkikäteen ajateltua varsin typerä: yhtiö ei maksanut osinkoa. Voi kiesus, miten typerä syy olla sijoittamatta! Joo, en olisi saanut yhtään osinkotuloa holdaamalla Alphabetin osaketta, mutta toisaalta osake on ollut todella kova kurssiraketti. Tuskin kukaan raketin kyydissä istunut on jäänyt surkuttelemaan puuttuvia osinkoja.

Alphabet ja Facebook ovat järjestyksessään toinen ja kolmas salkkuni yhtiö, joka ei jaa lainkaan osinkoa. Ensimmäinen kontakti moiseen yhtiöön oli Warren Buffettin lempilapsi Berkshire Hathawayn osakkeen osto.

Miksi sitten olen kiinnostunut jo aikapäivää sitten Googlesta yhtiönä? Kukapa ei Googlesta tykkäisi. Me kaikki käytämme Googlen palveluita päivittäin ja meistä suurin osa ei voisi yksinkertaisesti elää Googlen mahtavia palveluita. Googlen tuoteperheeseen kuuluvat hakukoneiden lisäksi videopalvelu YouTube, Google Drivet, Google Analyticsit sekä vastaavat.

Hyppönen yritti boikotoida Googlea vastaan – kesti kaksi viikkoa

Jos haluatte elävän esimerkin henkilöstä, joka on yrittänyt elää ilman Googlea, sellainenkin löytyy. Suomalainen tietoturvajumala Mikko Hyppönen F-Securesta koitti taannoin elää ilman Googlen palveluita. Hän pärjäsi tässä testissä kaksi viikkoa, kunnes hänen oli yksinkertaisesti pakko luovuttaa.

Toisessa kyberjeesuksen haastattelussa Hyppönen laskeskeli sitä, paljon Google tienaa käyttäjistään keräämällä datalla. Hyppönen heitti itse ilmoille ajatuksen, että sata euroa vuodessa olisi naurettavan halpa hinta siitä, että voisi käyttää Googlen palveluita ilman käytön seuraamista. Seuraavaksi suora lainaus edellä mainitusta jutusta.

Tästä huolimatta Googlen liikevaihto viime vuonna [2013] oli 60 miljardia taalaa ja voitto 12 miljardia. Hyppönen laskee, että jos Googlella on miljardi käyttäjää, jokainen heistä tuottaa yhtiölle 12 dollaria maksamatta itse mitään.

Mikko Hyppönen Tivissä 2014

Google tuntee meidät paremmin kuin omat puolisomme

Otsikon väite kuulostaa brutaalilta, mutta sitä se on. Kuten Hyppönenkin yllä maalaili, Google tietää meistä aivan kaiken, koska kysymme Googlelta paljon sellaisia kysymyksiä, joita emme ääneen uskalla kysyä.

Annamme Googlelle joka päivä ihan järkyttävän määrän dataa itsestämme joko tietoisesti tai vahingossa. Hyvä esimerkki vahingossa annetusta datasta on Google Mapsin Timeline, joka raksuttaa taustalla tietämättä monen Google-käyttäjän kohdalla. Google Maps seuraa ”jokaista askeltamme” ja tallentaa ne Googlen muistiin.

Jos leikitään omalla Google Timelinellani, niin tätä kirjoitusta kirjoittaessani eksyin katsomaan kevään 2018 Lontoon reissuni etenemistä. Google näyttää minuutilleen ja kilometrilleen paljonko olen kulkenut Lontoon kaduilla ja missä vaatekaupoissa ja kahviloissa olen viettänyt montakin minuuttia. Pelottavaa? Ehkä vähän.

Google Maps Timeline
Näitä polkuja mä dallasin viimeiseen asti 2018

Miten Google tekee rahaa?

Joku saattaa miettiä tässä kohti, että miten Google sitten tekee rahaa, kun harva näistä palveluista maksaa mitään. Vaikka palvelut ovat pääasiassa ilmaisia, Google tekee kuitenkin hyvin rahaa erilaisten mainostulojen avulla.

Googlea tulisinkin ehkä katsoa maailman suurimpana mainostoimistona, joka saa datansa avulla aikaa helkkarin kovia tuloksia. Koska Google omistaa tolkuttoman määrän dataa, sen on helppo asettaa käyttäjälle tätä kiinnostavia mainoksia. Esimerkiksi automainosten kohdalla voidaan kohdentaa mainoksia käyttäjille joilla on auto, sillä he ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita uuden auton hankinnasta. Sen sijaan Helsingin Kalliossa asuvalle ajokortittomalle 16-vuotiaalle ei kannata automainoksia tarjota, sillä se on rahan tuhlausta.

Google välittää mainoksia erilaisiin paikkoihin, kuten YouTube-videoihin, bannereihin sekä hakukoneisiin. Jotkut ovatkin saattaneet huomata, että kun Googlaat jotain tiettyä aihetta, ensimmäiset hakutulokset ovat pääasiassa mainoksia. Yritykset ovat maksaneet Googlelle näille paikoille pääsemisestä.

Loppupäätelmät

Tulipas loputtoman pitkä teksti, vaikka tuntuu että pääsin vain pintaraapaisemaan aihetta. Noh, eiköhän nyt ole hyvä aika pistää piste hommalle ja tehdä jonkinlaista yhteenvetoa. Mitä tällä kertaa opimme?

Vuonna 1998 perustettu Google ja 2004 perustettu Facebook ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka kasvavat nopeasti maailman suurimpien yritysten joukkoon ja mullistavat osaltaan täysin käyttäytymistämme internetissä. Jos palaset loksahtavat paikoilleen, kasvu voi olla todella nopeaa uusilla markkinoilla.

Näiden yhtiöiden osto on osaltaan osa uutta strategiaani, jossa pyrin ostamaan myös hyvin menestyviä yrityksiä. Liian pitkään koitin haalia salkkuuni lähinnä taantuvia tai paikoillaan polkevia yrityksiä kasvavia osinkotuottoja katsellen. Samalla kiersin kaukaa hyvää kasvua tekeviä yrityksiä, koska ne tuntuivat jatkuvasti kalliilta ja koin jääneeni jo junan kyydistä. Tämän blogikirjoituksen ulkopuolelta voisin mainita esimerkkinä vaikka Revenio Groupin, jonka kyytiin hyppäsin vasta viime vuoden puolella.

Jatkossa aion myös käyttää enemmän hyväksi omia empiirisiä havaintoja. Nyt kun työskentelen digitaalisen markkinoinnin parissa, jossa pelikenttä elää ja kasvaa jatkuvasti kohisten, on hyvä pitää omat silmät auki ja seurata uusien yritysten tuloa markkinoille. Aina ei kannata lukittautua siihen, että ”tämä yritys on ollut olemassa jo 200 vuotta ja sillä on 50 vuotta kasvavaa osinkoa, joten sen on oltava hyvä sijoitus”.

Tärkeää on myös muistaa, että myös osinkoa maksamattomat yhtiöt voivat olla hyviä sijoituskohteita. Ei kannata siis suotta rajata yhtiöitä pois ostoslistalta ihan vain osingon puuttumisen vuoksi.

Saatat olla kiinnostunut myös:
Case Facebook – Miten tehdä miljardeja ilmaiseksi?

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

3 kommenttia kohteessa “Osto: Facebook & Google – Digitaalista markkinointia salkkuun

  1. Mikko kommentoi:

    Hei sinulla on kokemusta sijoittaa Usa:han.
    Onko sinulla tietoa jos sijoittaa Usa tai Kanadan markkinoilla, Limited Partners yrityksiin.
    Tarkoitan koskeeko verosopimus myös näitä yrityksiä?
    Esim.
    Brookfield Renewable Partners LP

    • RJW kommentoi:

      Morjes, Jenkkeihin on tosiaan tullut sijoitettua, mutta ei ole LP-yhtiöt niin tuttuja, että uskaltaisin antaa mitään kommenttia siihen. Ainoa juttu mikä minulle tulee ilman googlaamista mieleen on yhtiö tickerillä MLP, josta monet sanoivat, että näistä epämääräisistä verojutuista johtuen kannattaa välttää sijoittamista. En ole kuitenkaan sen tarkemmin koskaan perehtynyt näihin yhtiöihin, joten en osaa tässä vaiheessa neuvoa muuta kuin ahkeraa googlailua 😀

  2. jukka kommentoi:

    Itse olen seurannut Alphabettia vuodesta 2018 asti, mutta sain ostettua täyden position vasta äskettäin 1240$ keskihinnalla. Minäkin nyrpistin Alphabetille pitkään nenääni, koska pidin sitä täydellisenä kuplaosakkeena. Näin se mieli muuttuu…

    Alphabettin kruununjalokivi on ehdottomasti Google Search, josta taitaa tulla 80% liikevaihdosta ja uskon sen olevan sitä myös tulevaisuudess Google Lensin, AR/VR:n ja uusien hakutoimintojen takia (esim. automaattinen hintavertailu, lennot ym.).

    Myös Google Cloud on kovassa vedossa, mutta myös Waymo ja Verily tuovat todella isoa potentiaalia joskus tulevaisuudessa. Google Assistant tulee erittäin todennäköisesti dominoimaan läntisiä smart home-markkinoita yhdessä Alexan kanssa. Ne tulevat tarjoamaan platformin NLP-laitteille, jossa sinun ei tarvitse muuta kuin esimerkiksi sanoa jotain ja komennot siirtyvät älylaitteisiin. Digital Assistant on myös erittäin potentiaalinen.

    Summa summarum, Alphabetista on tulossa entistä enemmän AI-vetoinen firma ja näen sen tulevaisuuden erittäin positiivisena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *