Kirjoittelin teille viikko sitten siitä, miten koronavirus, öljysodat ja yleiset epävarmuudet ovat salkkuani lopputalven kynnyksellä moukaroinut useamman kymppitonnin edestä. Ajankohtaiset aiheet tuntuvat olevan pop blogeissa, koska teksti sai paljon hyvää palautetta ja paljon lukukertoja.
Tuon tekstin lopussa maalailin teille hieman sitä, miten tulen hyödyntämään kurssilaskua ja minkälaisia peliliikkeitä aion sen myötä tehdä. Ennen kuin mennään siihen mitä aion tehdä, otetaan katsaus edellisviikon ajatuksiini:
Oma kristallipalloni kertoo, että aloitan ostot huhti-toukokuun vaihteessa, kun yritysten Q1 tuloksia alkaa tulla eetteriin ja sitä kautta alkuvuoden koronakuumottelujen hintalaput alkavat muodostua. Ostojen aloittamiseen on aikaa siis vähän päälle kuukausi, mikä on mielestäni ihan hyvä juttu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tauti vasta yskähtelee hiljalleen käyntiin ja pahin epidemia on tulevaisuudessa. Suomessa koronaviruksen huippu nähtäneen vasta kesällä, minkä vuoksi ei kannata polttaa aivan kaikkia pelimerkkejä ennen kesää.
Minä itse tässä blogikirjoituksessa.
Muistutus kaikille: kukaan ei tiedä mitä tapahtuu
Ai että, jos joku sattuisi omistamaan tällaisina aikoina toimivan kristallipallon. Liikkeet suuntaan tai toiseen ovat sen verran hurjia, että ennustajanlahjoilla siunatut henkilöt nousisivat hyvin nopeasti maailman rikkaimpien ihmisten joukkoon.
Normaaleissa olosuhteissa olen pitänyt normaalin pörssipäivän liikehdintänä plus miinus 3 %. Kaikki tuohon väliin mahtuva vaihtelu on oikeastaan ihan normaalia päivittäistä kaupankäyntiä. Tällä hetkellä luvut voisi melkeinpä kertoa kymmenellä, jotta saadaan ”tämän hetken normaali tila”. Osakkeet tuntuvat liikkuvan päivässä 10 % suuntaan jos toiseenkin. Esimerkiksi omasta salkustani löytyvä Omega Healthcare Inc seilasi kolmen päivän aikana ensin -13 %, toisena päivänä -20 % ja kolmantena päivänä +45 %.
Koska kukaan ei tiedä tällä hetkellä tarkkaan mitä tuleman pitää, sen vuoksi nyt seilataan isoilla liikkeillä ääripäästä toiseen.
Tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, mutta minäkään en tiedä miten markkinat käyttäytyvät kevään, kesän ja loppuvuoden aikana. Sen vuoksi jokainen saa tehdä itse omat päätöksensä siitä, miten aikoo lähitulevaisuudessa ja jatkossa sijoittaa. Kerron kuitenkin avoimesti teille, miten olen ajatellut itse jatkaa sijoittamistani vuoden 2020 aikana.
Käteiskassa käyttöön ja osakkeisiin
Minulla on roikkunut jo pidemmän aikaa suht iso käteiskassa, jossa makoilee tällä hetkellä noin 20 000 euroa rahaa. Tämä käteiskassa pitää sisällään niin ostopaikkoja varten varatut eurot, kuin myös omat ”pahan päivän varalle” varatut säästöt.
Kun aloin keräämään käteiskassaa reilut kaksi vuotta sitten, tavoitteeni oli kerätä pahan päivän säästöjä 10 000 euroa. Summa vastaisi noin kahden vuoden asuntolainan lyhennyksiäni. Tässä täytyy ottaa huomioon se, että kun aloitin keräämään tätä käteiskassaa, tulevaisuuteni oli varsin harmaa. Työrintamalla tiesin tuolloin, ettei työni jatku nykyisellään parin kuukauden päästä. Pyörittelin jo tuolloin mielessäni opiskelemaan lähtemistä, joka taas vaatisi vähän pääomaa.
En osaa oikein sanoa, mikä olisi optimi käteiskassa tällä hetkellä minulle. Veikkaan, että joku viisi tuhatta euroa voisi sekin olla jo aika paljon rahaa. Minullahan on siinä mielessä hyvä tilanne, että minulla on nyt ikään kuin kaksi työpaikkaa. Käyn normaalisti töissä, jonka lisäksi teen yrittäjänä erilaisia kirjoitustöitä niin tähän blogiin kuin muillekin sivustoille.
Vaikka tulon läheitä minulla on useita, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tulot voisi silti laskea. Minulla on jo nyt käynyt siten, että ansiotöissä näyttäisi tahti hidastuvan, kuin myös kirjoittamisen suhteen tulot saattavat vähän pienentyä. Osinkotulojen tai muiden sijoitustuottojen kohtaloa tuskin tarvitsee arvuutella, nekin tulevat varmasti hyytymään vähän.
Jatkossa 3000 euroa kuukaudessa osakkeisiin
Ynnäilin menneellä viikolla vähän sitä, miten hankkiutuisin eroon käteiskassastani. Päädyin lopulta sellaiseen ratkaisuun, että hajautan ostot pidemmälle aikajaksolle. Vältän tällä sen, etten dumppaa kaikkia käteisiäni yhteen lyhyeen hetkeen, jolloin voin olla ongelmissa, jos lasku jatkuu vielä pitkään.
Pyörittelin jonkun verran lukuja laskimessa ja päädyin lopulta sellaiseen lopputulemaan, että aion aloittaa huhtikuussa ostot noin 3000 eurolla kuukautta kohden. Tuolla 3000 eurolla voin tehdä kuukaudessa 2-3 kappaletta ostoja fiksuin kaupankäyntikuluin.
Nopealla matikkapäällä 20 000 euron lähtösumma ja 3000 euroa kuukaudessa takaa reilut puoli vuotta aikaa ennen kassan loppumista. Voin siis sijoittaa lähes marraskuuhun asti tällä suunnitelmalla, eli ehdin saada ostoja niin toisella, kolmannella kuin myös neljännellä kvartaalilla.
Mitä yhtiöitä ostan salkkuun?
Pääasiassa ajattelin lisätä jo olemassa olevien yhtiöiden osuutta salkussani, sillä mielestäni salkussani on paljon hyviä yhtiöitä, jotka tulevat tahkomaan rahaa myös tulevaisuudessa. Pohjat salkulle on siis luotu, nyt vain kasataan lisää palikoita näiden pohjien päälle.
En ole mennyt suunnitelmissani vielä niin pitkälle, että millä osakkeilla tulen aloittamaan ostoni. Toki hölmöähän sitä olisi vielä tässä vaiheessa päättää, jos aion vasta 2-4 viikon päästä aloittaa ostot, sillä tilanteet ehtivät elää vielä moneen kertaan ennen kuin pyyhkäisen kertyneet pölyt ostohousujen päältä.
Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole ainakaan aloittaa ostoja kaikista eniten tippuneilla osakkeilla, koska siinä tulee helposti lisättyä kaikista kehnoimmin menestyneitä osakkeita salkkuun. Omasta salkusta esimerkiksi Nordea on jälleen kerran ottanut aika rajua osumaa, samassa vanavedessä myös Sampo. Sammon kohdalla ajattelin odottaa osingon irtoamista, ennen kuin perehdyn yhtiöön enemmän.
Oma lukunsa ovat myös tänä keväänä hyvin menestyneet yhtiöt kuten Elisa ja Kone, jotka ovat vallanneet jälleen kerran salkkuni suurimpien omistuksien paikat. Näiden kahden osakkeen kohdalla rahat ovat olleet vähintäänkin kohtalaisessa turvassa. Samoin molempien yhtiöiden osakkeet ovat vieläkin varsin arvokkaasti hinnoiteltuja, eli minkäänlaista romahdusta tai edes alennusmyyntiä ei niissä ole vielä havaittavissa.
Fyysikon osingot -blogi kävi hiljattain läpi yliarvostettuja yhtiöitä, ja siellä oli asiaa niin Koneesta kuin Elisastakin. Vahva lukusuositus tälle blogikirjoitukselle, jonka löydät tästä.
Mitä riskejä tähän sijoitusstrategiaan sisältyy?
Tämä strategia ei ole aukoton eikä missään nimessä riskitön, joten käytetään muutama sana myös mahdollisten uhkakuvien pohtimiselle. Mikä voisi olla pahinta, mitä tämän strategian käytössä voisi tapahtua?
Kuten jo aiemmin sanoin, kukaan ei tiedä mitä nyt tapahtuu ja miten tästä toivutaan. Monet ovat jo epäilleet, että tämä nyt päällä oleva talouskriisi tulee olemaan selvästi pahempi, kuin esimerkiksi Finanssikriisi tai ysärin lama.
Paras verrokki nykyhetkelle tuntuu löytyvän vuoden 1929 suuresta pörssiromahduksesta. Monet muistavat varmaan historian tunneilta tarinat siitä, miten ihmiset hyppivät pilvenpiirtäjien ikkunoista, kun koko omaisuus meni hetkessä. Tuolloin lasku oli poikkeuksellisen pitkä, kun laskumarkkinaa rallateltiin kolmisen vuotta putkeen.
Jos meille tapahtuu nyt kuten 1929 ja lasku kestää useamman vuoden, voi tuo minun tahtini purkaa käteiskassa olla turhan rivakka. Tällöin poltan kaikki rahani jo laskumarkkinan alussa, ja silloin jatkuva lasku laittaa varmasti omat kainalot märäksi.
Toisesta ääripäästä, jos laskumarkkina pysyy varsin lyhyenä, onko ostotahtini liian hidas? Jos ensimmäiseen ostooni on vielä aikaa 2-4 viikkoa, vitkuttelenko itseni ulos parhailta ostopaikoilta? Kuka tietää. Toisaalta pelaan tässä vaiheessa mieluummin liian varovasti, kuin liian kovaa.
Toki pakko mainita myös se, että aion jatkaa säästäväistä elämäntyyliäni myös jatkossa, jolloin minulle jäänee jonkin verran ”uutta rahaa” säästöön joka kuukausi. En lähde arvailemaan paljonko tätä ehtii kertyä puolen vuoden aikana, mutta nämä eurot muodostavat minulle toisen kassan, jonka käytöstä päätän joskus puolen vuoden päästä. Ne voivat olla ”pahan päivän varoja”, tai sitten niistä osa saattaa mennä pörssiin.
Mitä Yhdysvalloissa tulee tapahtumaan?
Koronaan liittyen suurin mielenkiintoni liittyy nyt Amerikan Yhdysvaltoihin, sekä miten tauti tulee riehumaan siellä. Ensi viikko tulee olemaan luultavasti melko kriittinen koronan leviämisen suhteen, eli viikon päästä tiedetään varmasti tulevaa kehitystä paremmin kuin nyt.
En tiedä kuinka paljon tässä on sitten sosiaalisen median muodostamaa illuusiota, mutta rapakon takaa on välittynyt aika pahaa hällä väliä -asennoitumista koronavirusta kohtaan. Netissä liikkuu niin kuvia täyteen ahdetuilta rannoilta, kuin myös videoita, missä ihmiset naureskelevat kaikille rajoituksille ja rikkovat niitä surutta.
Tämä asenne yhdistettynä jenkkien terveydenhuoltoon on kyllä varsin tulenpalava yhdistelmä. Yhdysvalloissa terveydenhuolto on äärimmäisen kallista, jos sinulla ei ole rahaa tai et ole sattunut hankkimaan kattavia vakuutuksia. Ei tarvitse kenenkään suomalaisen miettiä kauaa sitä, sairastaisiko koronaviruksen mieluummin Suomessa, vaiko Yhdysvalloissa.
Yleisradio teki mielenkiintoisen jutun suomalaisista NHL-pelaajista ja heidän varautumisesta koronavirukseen. Suuri osa pelaajista on ottanut jo hatkat Yhdysvalloista ja lentänyt vähän yllättäen Suomeen. NHL-kausihan on tällä hetkellä jäissä ja alkuperäisessä suunnitelmassa kaikki olisivat pelanneet runkosarjaa huhtikuun alkuun asti. Ylen juttu kertoi myös miten jotkut suomalaiset ja ruotsalaiset pelaajat ovat ottaneet kimpassa 100 000 dollarin hintaisen yksityislennon takaisin pohjolaan, jotta pääsevät vain kotiin.
Jännä nähdä miten korona tulee runtelemaan Yhdysvaltoja, sillä omasta salkusta iso siivu on kiinni Jenkki-osakkeissa, sekä suurena taloutena USA tietysti vaikuttaa oikeastaan kaikkiin yhtiöihin. Jos Amerikassa syntyy jonkinlainen paniikki, se heijastuu aivan varmasti myös meillä Euroopassa.
Pitäisikö minun avata osakesäästötili koronaviruksen ansiosta?
Loppuun vielä osakesäästötiliin liittyvää asiaa. Olen viime aikoina alkanut pohtimaan osakesäästötilin avaamista. Jotkut ehkä muistavat, kun suhtauduin vähän kriittisesti osakesäästötiliin viime vuoden lopussa.
Yksi kahdeksasta syystä tilin avaamattomuudelle oli syklin vaihe. Tekstin kohdassa numero 5 pohdiskelin sitä, kannattaako tässä vaiheessa ostaa osakesäästötilille osakkeita, kun pörssikurssit hipovat ennätyksiä. Osakesäästötilille on määrätty 50 000 euron yläraja, jonka vuoksi salkkua ei kannata täyttää huipulla, vaan sinne saisi enemmän täytettä jonkinlaisen pörssiromahduksen yhteydessä.
Nythän ollaan ainakin osittain sellaisessa tilanteessa, jota maalailin joulukuussa. Osakkeet ovat tippuneet keskimäärin ehkä 30 %, joten saat ostettua osakesäästötilille enemmän tavaraa. Tämä on laittanut myös minut miettimään osakesäästötilin avaamista.
Kolikon toisella puolella on vastassa kuitenkin osinkojen epävarmuus tällä hetkellä. Monet pörssiyhtiöt ovat joutuneet pakon edessä siirtämään osinkojaan tulevaisuuteen, koska yhtiökokousta ei kyetä järjestämään. Osingot ovat ennen yhtiökokousta vasta osinkoehdotuksia, ja vasta kokouksen puheenjohtajan nuijan kopautus tekee niistä osinkoja. Nyt kun kokousta ei koronan vuoksi pidetä, kopautusta ei ole päästy tekemään ja osinkoja ei ole laitettu maksuun.
Osakesäästötilin suurin etu meille holdaajille tulee osinkojen veroedusta, jota ei tietenkään tule, jos osinkoja ei makseta ollenkaan. Sen vuoksi en ole vielä tehnyt päätöstä osakesäästötilin avaamisesta. Odotellaan nyt hetki, että mitä tämän kevään osingoille tapahtuu, jahka kokouksiin asti päästään.
En henkilökohtaisesti usko, että osinkojen maksu loppuu täysin tämän kriisin myötä, sillä eivät osingot kadonneet finanssikriisin aikanakaan. Uskon kuitenkin, että jotkut yhtiöt leikkaavat vielä viime metreillä omaa osinkoaan, eli kaikki osinkoehdotukset eivät tule menemään läpi sellaisenaan. Aika näyttää olenko kuinka pahasti väärässä.
Itse en ole osakesäästötilin ystävä, koska mielestäni sen heikkous on juuri osinkotulojen liian suuri verotus. Minulla on tavoitteeni käyttää osinkotuottoani muuhun kuin edelleen sijoittamiseen tulevaisuudessa. Mutta tekstisi perusteella sinulla ei olisi. Osinkotuoton epävarmuus on lyhyt aikainen kriteeri – ja lyhyt aikaisesti sijoittamisessa nimenomaan tulee esiin osingojen liian korkea verotus. Jos olet holdaaja, niin tiedät osinkotuoton kasvavan tulevaisuudessa ja matalien kurssien aikaan ostettaessa nousevan tulevaisuudessa suhteessa ostohintaan. Eli osakesäästötilin vieroksuminen sillä perusteella että ensin vuonna osingot laskevat ei ole validi peruste :). Jos et ole todellinen holdaaja (holdaaminen tarkoittaa pitämistä 10 v.) niin silloin se on peruste. Peruste sen sijaan on esim: verotus ja turha 50000 raja tässäkin tapauksessa ja poliittinen riski.. (Sääli niitä jotka laittoivat 50000 suoraan tilille joulun jälkeen)
Oli mielenkiintoinen näkemys. Hyvin pitkälle samoilla linjoilla. Ostoajankohdassa hyvin pitkälle sama aikataulutus. Itse pidän kurssilaskuja kovin vähäisinä ottaen huomioon hässäkän suuruuden, ei koskaan aikaisemmin ole suljettu toimintoja näin laajasti, lento, hotelli, ravintola bisnes.
Matkailusta riippuvaiset maat kuten Espanja, ovat totaalisessa katastrofissa tämän jälkeen, koska ihmiset pelkäävät vielä pitkään liikkumista. Liikkumisen hinta tulee myös muuttumaan. Tämä ongelma tulee aiheuttamaan poliittisen kriisin ainakin eurooppaan, jpnka seurauksia on vaikea arvioida.
Muitaman hyvin pienen sirron olen tehnyt ja todennut heti seuravana päivänä, että eipä ollut ajoitus oikein. Nyt pysyn suunnitelmassani e
li tasaista ostoa vähintään puolivuotta. Käyeiskassa on tosi iso, koska olen kasvattanut sitä jo vuoden, toki myös menettänyt hyvää nousua,mutta nyt voin todeta, parempi näin.
Ostin dipistä Soosia ja menneellä viikolla merkkareita.. paaaljon merkkareita. Laiva on lastattu hopealla ja kullalla.. Fyysisellä, paperisella ja mainareilla. Ovat kölin painona tuleviin tyrskyihin.. eikun tuulta päin.
Mielestäni ost:n suuri etu holdaajalle ei ole osinkojen verottomuus vaan kuitenkin myyntivoittojen verottomuus pitkällä aikavälille. Vaikka lappuja ostaisi ikuiseen holdaukseen, niin ne todennäköisesti kuitenkin haluaa myydä kaukaisessa tulevaisuudessa. Tällöin osakkeeseen on kertynyt paljon voittoa, josta pitäisi maksaa veroa, mistä ost tässä tilanteessa pelastaa. Osinkojen verottomuus on ainoastaan bonus.
Muuten samaa mieltä, mutta jos nostat OST:ltä ulos asti rahoja, niin tällöin maksat veroa. Normaalilla AOT:llä voit käyttää hankintameno-olettamaa, mikä osaltaan voi paljon nousseiden osakkeiden kohdalla olla kannattavampi tapa nostaa ne ulos.