Olen monesti kertonut nauttivani suuresti erilaisista elämäkerroista ja sen vuoksi ahmin eri henkilöiden elämäkertoja jopa enemmän kuin sijoituskirjallisuutta. Yksi parhaista lukemista yrittäjien elämäkerroista on hissi- ja liukuporrasyhtiö Koneen entisen keulahahmo Pekka Herlinin elämästä kertova kirja.

Myös elokuvien puolella katson mielelläni yrittäjyyteen keskittyviä elokuvia. Esimerkiksi Applen perustaja Steve Jobsista on tehty kaksikin elokuvaa, joista molemmat on tullut katsottua.

Pidän näissä elokuvissa erityisesti siitä, kun niistä näkee miten olemattomista lähtökohdista monet suuryritykset ovat joskus lähteneet. Esimerkiksi Applen ensimmäiset tietokoneet kasattiin vaatimattomissa olosuhteissa autotallissa.

Myös McDonald’sista kertova elokuva The Founder (2017) noudattaa samaa linjaa. Mäkkäri nousi varsin vaatimattomasta yhdestä ravintolasta globaaliksi brändiksi ja yhdeksi maailman suurimmista ravintolaketjuista. The Founder kertoo tarinan McDonald’sin taustalla, joka yllätti ainakin minut raakuudellaan.

The Founder tulee tänään sunnuntaina 24.5.2020 maksutta Hero-kanavalta klo 15:05.

Lähtökohdat elokuvalle – en tiennyt Mäkkäristä mitään

Lähes jokainen maapallon asukki tuntee McDonald’sin, sillä se on Wikipedian mukaan maailman toiseksi suurin ravintolaketju heti Subwayn jälkeen. Sen sijaan yrityksen tarkempi historia on mennyt ainakin minulta ohitse, vaikka olen survonut suuhuni elämäni aikana helposti satoja ”euron juustoja”. Hyi, kun tuli tuokin sanottua nyt ääneen tuolla tavalla.

Mäkkärin brändi on vahva. Meille kaikille piirtyy McDonald’sista verkkokalvoille keltainen M-kirjain, jonka tarina avataan elokuvassa. Logossa on kultaiset ”tuplakaaret”, jotka komistivat ensimmäisiä ravintolarakennuksia.

Elokuva alkaa 1950-luvun alusta, jossa viisikymppinen kiertävä kauppamies Raymond Kroc myy pirtelökoneita. Pitkillä myyntireissuilla hän turhautuu drive in -ravintoloihin, joissa annoksen saaminen kestää pitkään, annokset ovat puutteellisia ja laatu on mitä on. Puhumattakaan ravintoloiden epäsiisteydestä tai niiden ympärillä aikaansa viettävistä huligaaneista.

Mäkkäri on Amerikan Ikea

Sattumalta eräs ravintola tilaa Krocilta kerralla useamman pirtelökoneen ja Kroc lähtee ottamaan selvää kyseisestä ravintolasta. Elokuvan kohtaus, jossa Kroc saa ensimmäisen annoksensa McDonald’sista on yksi leffan parhaita. Näin ysärin lapsena olen tottunut elämään pikaruokala-konseptien kanssa, mutta on hauskaa seurata kun Kroc käy ensimmäistä kertaa tilaamassa pikaruokaa.

Ensimmäisenä Krocin ihmetys kohdistuu pitkään jonoon, eikä kukaan odota tilausta tuolle ajalle tyypillisesti omassa autossaan. Jonon pituudesta huolimatta asiakkaat pääsevät syömään todella nopeasti, sillä annoksen saa mukaansa välittömästi. Kroc ihmettelee myös pussia, johon ateria on pakattu, sillä ihmiset ovat tottuneet erilaisiin tarjottimiin ja ruokailuvälineisiin.

The Founder kertoo hyvin McDonald’sin konseptin. Ruokalista on varsin yksinkertainen, koska sen ylläpitäminen on tehokkaampaa ja halvempaa kuin vaihtelevan menun. Ruokailuvälineitä ei ole, vaan asiakkaat popsivat annoksensa sormilla suoraan pussista. Drive in -kulttuuri on estetty, koska se tuo aina tullessaan häiriköitä tai maksamattomia asiakkaita.

Mäkkärin konseptissa on paljon yhtäläisyyksiä ruotsalaiseen Ikeaan, jonka tarina on meille peräpohjolassa tutumpi. Ikea on erilaisin keinoin koittanut karsia kaikki mahdolliset kulut tai ”ylimääräiset mutkat” pois omista prosesseistaan. Kuten monet meistä tietävät, pelkästään jo Ikean tuotteiden kasaamisen ulkoistaminen asiakkaille tarjoaa Ikealle todella paljon erilaisia etuja.

Samoin teki myös McDonald’s, toki jo 1950-luvulla. Ravintoloissa on rasvakeittimien paikat valikoitu sentilleen tarkoin, samoin kuin pihvit paistuvat sekunnilleen yhtä pitkään. Työntekijät eivät joudu tekemään ylimääräisiä liikkeitä, jolloin annokset saadaan tehtyä nopeasti ja halvalla.

Ray Kroc on tarinan sankari ja kusipää

Vaikka McDonald’sin perusti veljekset Richard ja Maurice McDonald, tarinan päähenkilö on Ray Kroc. Kroc oli lopulta se henkilö, joka teki tästä yhden ravintolan yrityksestä ensin koko Yhdysvaltain kattavan ketjun, sekä myöhemmin maailman joka kolkkaan levinneen korporaation.

Vaikka McDonald’sin veljekset olivat pitkän linjan yrittäjiä, heillä ei ole Krocin kaltaista liikemiestaitoa. Veljekset tahtovat pitää loppuun asti kiinni omista periaatteistaan, kun taas Kroc haluaa tehdä yrityksellä loputtomasti rahaa. Tämä eroavaisuus asettaa Krocille ja McDonald’sin veljeksille jatkuvasti vastahankaa, kun heistä tulee yhtiökumppanit.

Kroc keksii ajatuksen franchising-ravintolasta ja ottaa sen käyttöön liikemiesverkostojensa avulla. Alun ongelmien jälkeen McDonald’s saakin paljon ravintolayrittäjiä eri puolille Yhdysvaltoja, jonka jälkeen kasvu on huimaa.

Ei pelkkää pikaruokaa, vaan myös kiinteistöjä

Elokuva kertoo myös Mäkkärin kiinteistöbisneksistä. Minulle tuli täysin uutena tietona, että McDonald’s pohjimmiltaan myös kiinteistöyritys, joka hankkii ravintolansa hyviltä paikoilta ja vuokraa tiloja sitten franchising-yrittäjille.

Tämä kiinteistöpuoli oli alusta asti Krocin omaa tekoa, eivätkä McDonald’sin veljekset päässeet tähän mukaan. Kun veljekset ihmettelivät tätä uutta kiinteistöfirmaa, Kroc korosti heille, ettei sillä ole mitään tekemistä McDonald’sin kanssa. Ei, vaikka Kroc käytti itse oman yrityksensä markkinoinnissa hyväksi McDonald’sin brändiä.

Kroc käytti elokuvan mukaan asemaansa muutenkin hyvin häikäilemättömästi hyödykseen. Hän ei kumarrellut sopimuksia tai noudattanut sovittuja käytäntöjä, vaan teki kuten hän itse parhaaksi sattui katsomaan.

Sopimukset ovat kuin sydämet. Ne on luotu rikottaviksi.

Raymond Kroc, elokuvassa The Founder

Jossain vaiheessa liikekumppanien välit tulehtuvat lopullisesti ja McDonald’sin veljekset uhkaavat haastaa Krocin oikeuteen. Näihin uhitteluihin Kroc vastaa omalla ilkeällä tyylillään, että ”luultavasti voittaisittekin minut oikeudessa, mutta harmillisesti teillä ei ole tarpeeksi rahaa oikeusprosessia varten”.

Veljesten osto ulos ja mistä elokuva sai nimensä

Lopulta Ray Kroc ostaa veljekset ulos yrityksestä vuonna 1961, eli vain seitsemän vuotta kimppaan ryhtymisen jälkeen. McDonaldin veljekset saivat kaupassa pari miljoonaa dollaria, jonka jälkeen McDonald’s oli Krocin omistuksessa.

Tähän kauppaan liittyi sellainenkin ikävä sivumaku, että alkuperäisessä tarjouksessa oli parin miljoonan dollarin lisäksi maininta ikuisesta provisiosta Mäkkärin myynnistä kaupan jälkeen. Kroc kuitenkin pyysi veljeksiä poistamaan maininnan tästä kauppakirjasta, koska yrityksen rahoitus olisi vaikeutunut siitä. Kroc lupasi kuitenkin suullisesti veljeksille provikat alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Arvaattekin varmasti jo lopputuleman, eli lopulta tämä suullinen sopimus unohtui, eivätkä McDonaldin veljekset saaneet koskaan rojaltejaan. Elokuvan lopputekstien mukaan tämä pykälä olisi tarjonnut veljeksille noin 100 miljoonan dollarin vuositulot.

Elokuvan loppupuolella Kroc vaatii myös veljeksiä luopumaan McDonald’s-nimen käytöstä, samalla kun Kroc rakentaa oman McDonald’sin veljesten ravintolaa vastapäätä. En tiedä onko tämä vain Hollywood-käsikirjoittajien omaa tulkintaa, vai onko se vain tarinan värittämistä.

Sen sijaan tarina elokuvan nimen taustalla on totta. Raymond Kroc väittänyt myöhemmin olevansa McDonald’s-ravintoloiden perustaja, mistä tulee elokuvan nimi The Founder (suomeksi, perustaja). Tätä faktaa ovat monet tahot kiistäneet, sillä McDonaldin veljesten perustama McDonald’s avasi ovensa jo vuonna 1940, eli 15 vuotta ennen kuin Kroc ehti edes kuulla koko ravintolasta.

Loppupäätelmät: ovatko yrittäjäelokuvien sankarit aina myös roistoja?

Elokuvan katsomisen jälkeen ei ole hirveän hilpeä fiilis, vaikka jokainen katsoja ymmärtää miten isot harppaukset McDonald’s on ottanut nykyhetkeen päästäkseen. Elokuvan lopputeksteissäkin korostettiin sitä, että päivittäin jopa prosentti maapallon väestöstä syö Mäkkärissä, joka tuntuu aika uskomattomalta.

Ainakin omalla kohdallani sympatiapisteet menivät Mäkkärin veljeksille. Kaverit keksivät täysin uniikin konseptin omaa nimeään kantavalle ravintolalle, jonka toinen osapuoli ainakin jossain määrin huijasi itselleen. Puhumattakaan siitä puolesta, jos Raymond Kroc vei vielä tästä kaikesta kunnian itselleen ja perusti oman ravintolansa McDonaldin veljesten naapuriin.

Elokuvassa The Founder on paljon yhtäläisyyksiä molempien Steve Jobsista kertovien elokuvien kanssa, jotka eivät hirveästi Stevenin päätä silitelleet. Jobsista tehtiin elokuvissa pahis, joka on armoton, itsekäs ja häikäilemätön liikemies, jonka päätavoitteena on luoda keinoja kaihtamatta Applelle menestyksekäs ja myyvä tuote.

Täysin samat sanat sopivat myös Krociin ja Mäkkäriin. En tiedä ovatko nämä liikemiehet oikeasti näin mulkeroita, vai tehdäänkö heistä elokuvissa vain sellaisia. Toisaalta olisihan se melkoinen näky, kun joskus tehtäisiin amerikkalaisesta suuryrityksestä täysin kritiikitön ylistysleffa. Eiköhän siinä hyvin nopeasti yleisö nousisi varpailleen kertomaan millä eri tavoin suuryritykset ovat vuosien varrella riistäneet jotain osapuolia.

Elokuvana The Founder on kuitenkin viihdyttävä ja sopii kaikille yrittämisestä tai liike-elämästä kiinnostuneille. Erityisesti jos satut olemaan McDonald’sin osakkeenomistaja, tämä leffa on sinulle suorastaan pakollista katsottavaa.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Katsottua: The Founder - elokuva McDonald'sin syntymisestä
• Katsottua: The Circle naljailee Facebookille, Googlelle sekä Applelle
• Katsottua: Autobonus kertoo kivuliaan tositarinan verkostomarkkinoinnista
• Katsottua: Sadan vuoden talo dokumentoi omakotitalon rakennusprojektin