Keskiviikko 12.8.2020 kello 10:30 jää historian kirjoihin. Jos nyt ei ihan yleisiin kirjoihin, niin vähintään sitten omaani. Silloin nimittäin Nordnet-salkkuni puhkaisi ensimmäistä kertaa 100 000 euron rajapyykin ja sain yhden ylimääräisen numeron salkkuuni.

Tämä rajapyykki oli siinä mielessä suuri, että sen viivan ylittäminen vei lähes puoli vuotta, vaikka helmikuussakaan matkaa ei ollut paria askelta enempää. Ennen kuin koronakriisi puhkesi Aasian ulkopuolella, samainen Nordnet-salkkuni näytti muistaakseni lukemia 98 900 euroa. Tuosta muutamaa viikkoa myöhemmin salkustani oli sulanut pois useampi kymppitonni.

Ehdin jo hetken kuvitella jonkinlaisen kirouksen leijuvan salkkuni ympärillä, sillä tuo iso satku ei tuntunut puhkeavan millään. Varmaan parin viikon ajan Nordnet-salkkuni ehti pyöriä 97-99 alkavilla luvuilla, ylittämättä kuitenkaan saturaista.

Nettovarallisuus salkun koko osakesalkku Nordnet kokemuksia 2021

Korona vei – mutta vain hetkeksi

Noh, korona tuntuu olevan pörssin puolella menneen talven lumia, vaikkakin mediassa, katukuvassa ja kahvipöytäkeskusteluissa se on mennyt ehkä jopa kevättäkin syvemmälle. Tuleeko meille maski- ja karanteenipakot? Entä kuinka pahana toinen aalto iskee Suomeen? Pääseekö esimerkiksi jääkiekon SM-Liiga alkamaan lokakuussa suunnitelman mukaan?

Pörssit alkavat olla nyt niissä lukemissa, kuin ennen koronaromahdusta. Yksi historian nopeimmista ja suurimmista pörssiromahduksista nähtiin, mutta siitä on toivuttu myös erittäin nopeasti. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä todellakaan ohi, vaan seuraavat käänteet saattavat odottaa jo nurkan takana.

Ehkä tuo pieni varautuneisuus koronan toisesta aallosta syö tällä hetkellä omia juhlafiiliksiä. Teen säännöllisesti uusia sijoituksia, eli en ole siirtynyt salkkuni suhteen odottavalle kannalle. Keväällä koronakriisin ollessa pahimmillaan koitin lähteä ajoittamaan tulevia ostoksiani, mutta tein siinä suuria virheitä. Käytännössä ajoittamisen yrittämisellä nukuin parhaiden ostopaikkojen yli.

En ole kuitenkaan tyytyväinen

Eli Nordnet-salkkuni ylitti nyt helmikuisen ATH-lukemansa. Tästä huolimatta en ole järin tyytyväinen tulokseen. Voi kuulostaa ylimieliseltä tai negailulta, mutta näin se vain on.

Tuon helmikuun puolivälin huippujen jälkeen olen tallettanut salkkuuni kuitenkin 8500 euroa, joka nostaa vähän ”keinotekoisesti” salkun kokoa. Jos nämä talletukset ottaisi pois laskuista, en olisi vieläkään ylittänyt helmikuun huippulukemia. Sekös tässä vähän jurppii.

Mikä sitten on hidastanut salkkuni kehitystä tänä aikana? Löysin salkusta useammankin kivireen, jonka vetäminen perässä on hidastanut salkkuni kasvua kevään ja kesän aikana.

Epäonnistuin ajoittamisessa

Kuten jo edellä kerroin, epäonnistuin ajoittamisessa. En yleensä ajoita ostojani, vaan teen uusia sijoituksia säännöllisten väliaikojen välin. Nyt pidin maaliskuussa taukoa, ajatuksenani kerätä kunnon euroja siihen hetkeen, kun koronavirus lyö todella läpi.

Noh, pörssien suunta ehti kääntyä ennen tätä läpilyöntiä. Balsamia haavoihini toi kuitenkin säännölliset rahastojen ostot, jotka onneksi rullasivat läpi pahimpien koronamyllerryksien.

Koronakriisin aikaisista sijoituksistani voit lukea lisää Q1:n sekä Q2:n salkkuraporteista.

Nordea ja Sampo ovat alisuorittaneet

Ehkä suurin syy piilee Nordean ja Sammon suuresta painosta salkussani. Molemmat ovat olleet jo vuosikausia salkkuni TOP5 suurimpia omistuksia. Kun kurssikehitys ei ole ollut kaikista suotavin, tämä kaksikko on jarruttanut salkkuni kehittymistä ikävällä tavalla.

En oikein tiedä mitä tästä tulisi nyt oppia? Sampo ja Nordea ovat molemmat olleet vuosikausia yksiä suomalaisten piensijoittajien lempilapsia. Näiden halvasta hinnasta on jauhettu jo vuosikausia ja monet puhuvat yhtiöistä myös laatuyhtiöinä.

Nordea ja Sampo ovat jossain määrin naimisissa keskenään, sillä Sampo omistaa kiitettävän siivun Nordeasta. Ehkä tässä on tullut tehtyä hajautuksen suhteen virhe, kun salkkuni suurimmista yhtiöistä on löytynyt molempia veijareita. Kun toinen sakkaa, sakkaavat molemmat.

Dollarin kehitys euroon nähden heikkoa

Myös heikkenevä dollari on rasittanut osaltaan salkkuani. Kuten alapuolen kuvaajasta voi katsoa, dollarin arvo suhteessa euroon on heikentynyt melko nopeaan tahtiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka minulla olisi sama määrä dollareita salkussa kuin vuoden alussa, niillä saa nyt vähemmän euroja.

Toisaalta, kun katsellaan vähän historiaa taaksepäin (ihan vaan 5 vuoden syklillä), niin eihän siitä ole kuin pari vuotta, kun dollari oli edellisissä pohjissa. Näitä pohjia ei ole vielä saavutettu. Saavutetaanko tulevaisuudessa? Ken tietää.

Sen verran laskeva dollari kuitenkin kiusaa meikäläistä, että Yhdysvalloista tuleva osinkopotti pienenee euroissa. Paljonko se tekee koko vuoden osingoille? Paha sanoa. En ole vielä ynnäillyt sen tarkemmin tämän vuoden osinkojani, mutta tämän vuoden osinkopotti saattaa lisäostoista huolimatta hävitä vuodelle 2019. Edellä mainittu Nordea ei taida maksaa osinkoa ulos lainkaan, Sampo vuorostaan leikkasi osinkoaan ja vielä tämä valuuttakurssivaihtelu.

Kauanko meni kasata sadan kilon salkku?

Palataan nyt takaisin merkkipaalun ylittämiseen. Joitain teistä voi kiinnostaa tietää siitä, miten kauan kesti salkun avaamisesta sen lihottamiseen satakiloiseksi mötkäleeksi.

Aloitin sijoittamisen elokuussa 2012, eli siihen meni muutamaa päivää yli kahdeksan vuotta. Silloin tuli tehtyä ensimmäiset ostot UPM:n ja Metson muodossa ja vain reilun tonnin alkupotilla. Osakkeista innostuminen tapahtui kuitenkin vasta syksyllä 2013, eli alle seitsemän vuotta sitten.

Sen jälkeen vauhti on ollut kovaa. Olen ostanut osakkeita säännöllisesti, sijoittanut kaikki osingot aina uudelleen (en ole vielä ikinä nostanut salkusta euroakaan ulos), seurannut omaa kuluttamistani varsin tarkasti ja tämän lisäksi käyttänyt opintolainaa vipuna.

Tätä kirjoitusta varten tarkistin Nordnetin-salkkuun tekemäni talletukset, joista saa ehkä vähän paremmin irti sitä, paljonko tuosta 100 000 eurosta on ”omasta taskustani” sekä kuinka suuri osa on sijoitustuottojen ja korkoa korolle -ilmiön tekosia.

Talletuksia oli 75 150,01 euroa, eli aika tarkalleen 75 %. Loppu neljännes koostuukin sitten osinkojen uudelleensijoittamisia ja osakkeiden arvon nousemisesta.

Vaikein on nyt takana – vai onko?

Nyt päästään aiheeseen, josta olen suunnitellut kirjoittavani kokonaan oman blogikirjoituksen, mutta pohditaan hieman jatkoa ja salkun koon merkitystä jatkon helppouteen. Katsotaan tuleeko tyhjennettyä koko pajatso tässä yhteydessä, vai jemmaanko jotain omaa kirjoitusta varten.

Yksi sijoittamisen lentävistä lausahduksista liittyy salkun koon kasvattamiseen. Jotkut ovat saattaneet kuulla lauseen siinä, miten ensimmäinen satatonninen on se vaikein tehdä. Nythän minulla on tuo vaikein osuus takana.

Lause perustuu siihen ideaan, ensimmäinen iso satku pitää sisällään kaikki vaikeimmat stepit, kuten:

  • Sijoittamisen aloittaminen
  • Aihepiirin opiskelu
  • Vauhtiin pääseminen
  • ”Aloittelijan virheet”
  • Korkoa korolle -ilmiön heikko vaikutus alussa

Näistä kohdista erityisesti viimeinen korkoa korolle -ilmiötä koskeva kohta alkaa olla pikku hiljaa tukevasti puolellani. Korkoa korolle ilmiö on vähän kuin vierivä lumipallo. Alussa sen saattaminen liikkeelle voi olla haastavaa eikä tuloksia juurikaan näe. Sitten kun lumipallo alkaa kasvamaan, se lähtee helpommin vierimään alamäkeen omalla painolla, samalla kun sen koko kasvaa vauhdin kasvaessa.

Kolikon toinen puoli – helpot ensiaskeleet jo takana

Lumipallo-esimerkki kuulostaa helpolta, mutta voiko ”suuri salkku” (heittomerkit sen vuoksi, ettei joku Pertti pääse kommenteissa pätemään, että hänellä on isompi salkku eikä pidä sisä suurena) jollain tavalla myös passivoida omistajansa? Minun uskoakseni kyllä, ja omalta osaltani olen huomannut tämän ilmiön viimeisen parin vuoden aikana hyvin.

Mitä suurempi salkku on, sitä suurempia ovat salkun päivittäiset vaihtelut. Pörssi liikkuu ”normaalina päivänä” keskimäärin ehkä sellaiset 0-3 prosenttia suuntaan tai toiseen. Kaikki tuon sisälle mahtuvat lukemat ovat mielestäni vielä aivan normaalia liikehdintää, johon tulee tottua.

Kun oman salkkuni 100 000 euroa puhkesi, oli hauska seurata yhden pörssipäivän vaikutuksia salkussani. Prosentti suuntaan tai toiseen voidaan jatkossa tulkita myös muodossa ”tonni suuntaan tai toiseen”. Reilu parin prosentin nousu tai lasku saattaa liikuttaa salkkuani kuukausipalkkani verran ylös tai alas.

Tämän vuoksi nyt salkun kasvaessa voi piensijoittajalle tulla pieniä haasteita motivoida itseään sijoittamaan. Näillä summilla pelattaessa ei ole mitenkään tavatonta, että aamuinen tonnilla tehty osto katoaa päivän myötä normaalin kurssivaihtelun myötä. Toista se oli silloin, kun kymppitonnin salkkuun pääsi tekemään tonnin lisäoston. Silloin uusi raha salkussa tuntui tekevän paljon enemmän tulosta.

Sama juttu voi näkyä myös kulutustottumuksissa. Pienemmän salkun kanssa esimerkiksi vakuutusten kilpailuttamisella säästetty 400 euroa tuntuu isolta asialta, kun taas nyt joku 400 euroa vuodessa voi tuntua kärpäsen kakalta isossa kuvassa.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Kurkataan vielä kolikon toisen puolen toiselle puolelle

Toisaalta, jos kurkataan vielä kertaalleen asioiden toista puolta, niin ehkä tässä voi olla jotain hyvää kulutustottumuksien osalta. Olen tunnistanut itsessäni joskus jopa jonkinlaista kuluttamisen pelkäämistä.

Rahaa ei viitsi kuluttaa yhtään mihinkään, koska sen kuvittelee olevan aina suoraan pois sijoittamisesta. ”Miksi maksaa 50 euroa yhden päivän festareista, jos sillä saa yhden Elisan osakkeen, joka tuottaa iloa koko omistuksen ajan?” Tästä aiheesta on tullut kirjoitettua viimeisen vuoden aikana useampikin julkaisu:

Sijoittamisella ja vaurastumisella tavoitellaan usein jonkinlaista vapautta, mutta jos homma menee yli, tulee leikistä helposti yksi rajoite lisää omaan elämään. Jos kaikki päätökset tehdään ajattelemalla salkkua ja laskemalla euroja, menee hommasta jossain määrin idea.

Loppupäätelmät: mitä mahtuu seuraavaan sataan kiloon?

Tämän piti olla lyhyt julkaisu, mutta kuin varkain teksti on päässyt venähtämään pitkäksi. Sen lisäksi artikkeli on pomppinut aropupun lailla vähän aiheesta toiseen. Eiköhän tässä ole hyvä aika laittaa ajatukset pakettiin.

Tällä hetkellä on vaikea ennustaa sitä, miltä tulevaisuus salkkuni suhteen näyttää. Mitä minun pitää tehdä, jotta saan paisutettua salkkuni 200 000 tuhanteen euroon asti?

Uskallan väittää, että seuraavan ison saturaisen metsästäminen eroaa merkittävästi tämän ensimmäisen hankinnasta. Kaikkien todennäköisyyksien mukaan seuraavan 100 000 euron hankinta tulee olemaan nopeampaa ja helpompaa, johtuen pääasiassa korkoa korolle -ilmiöstä. Näin ainakin, mikäli jatkan samanlaisella strategialla kuin aiemmin.

Mutta jatkanko samalla kaavalla? Tämä menee jo selkeästi toisen blogikirjoituksen puolelle, mutta minulla on ollut viime aikoina suuria houkutuksia kokeilla vähän uusia juttuja, mikä voi tulla vaikuttamaan osaltaan omaan tulotasooni ainakin hetkellisesti. Salkkuni toimisi näissä suunnitelmissa suuressa roolissa kokeilun mahdollistajana, koska tämän pesämunan avulla voi ottaa ainakin väliaikaisen aikalisän nykyisistä arkirutiineista.

Tulipas artikkelille kryptinen loppu, jonka muotoilua mietin varmaan tunnin. Tuo oli kuitenkin parhaaksi katsomani muotoilu tähän hetkeen. Aiheesta tulee varmasti lisää ajatuksia blogiin syksyn mittaan, eli pidetään jännitystä sen suhteen yllä.

Saatat olla kiinnostunut myös

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

8 kommenttia kohteessa “Nordnet-salkkuni ylitti viimein 100 000 € rajan – enkä ole silti tyytyväinen

  1. Sijoittaja kommentoi:

    ”Sen verran laskeva dollari kuitenkin kiusaa meikäläistä, että Yhdysvalloista tuleva osinkopotti pienenee euroissa. ”

    Eihän sillä ole muuta kuin psykologista vaikutusta, sillä tuskin vaihdat dollareita euroiksi vaan ostat niillä vaan lisää USD-osakkeita? 🙂

    • RJW kommentoi:

      Hah, oikeassa olet! Sinne USD-tilillehän ne jää, joten ei vaikuta sinällään mihinkään muuhun kuin vuoden lopussa laskemiini kokonaisosinkoihin (euroissa). Tämäkin on ehkä vähän toissijaista informaatiota juuri tuon valuuttamuuntelujen vuoksi, mikä ei kerro aina koko totuutta vuodesta.

      Otetaan posin kautta, saapahan nyt enemmän osakkeita ostettua dollareissa 😀

  2. FIRE kommentoi:

    Moi!

    Anteeksi aakkosten puuttumisesta, olen ulkosuomalainen FIREttaja. Onnea merkkipaalun saavuttamisesta. Itse olen sijoittanut vuodesta 2017 vaan indekseihin ja muutamaan managed fundiin jotka taalla Briteissa ovat pitkajanteisesti parjanneet indekseja paremmin. Globaalien ja US-indeksien kautta olen nyt koronankin yli saanut juhlia FANG osakkeiden valtavasta noususta (ehka kuplaa ilmassa siella…)

    Aiotko jatkossakin ostaa nain paljon suoria osakkeita? Tietty mahdollisesti isommat voitot mutta hyvin tuumasit miten esimerkiksi nuo isot pankit ovat parjannneet huonosti. Mulla on itsella toiden kautta isossa UK-pankissa optioita ja eivat ne kylla nayta oikein mitaan tuottavan ellei parissa vuodessa maailma muutu – ja eipailen vahvasti. Luulen etta isot pankin (tyonantajani mukaanlukien) ovat nyt vahan kivikautisia.

    Ehka kysymykseni on sellainen mita joka tapauksessa ajattelit pohtia tulevissa kirjoituksissa. 🙂

    • RJW kommentoi:

      Kiitos kommentista! Mukava kuulla että tätä blogia luetaan ihan ulkomaita myöten 🙂

      Suoria osakkeita olen pyrkinyt vähentämään viimeiset pari vuotta ja siirtyä yhä enemmän indeksirahastojen pariin. Se tavoite on onnistunut vähän vaihtelevalla tavalla – tuplasin indeksirahastoihin menevät eurot noin vuosi sitten, mutta kyllähän yhä suurin osa menee selvästi suoriin osakkeisiin. Minkäs sitä koira vanhoille tavoilleen mahtaa 🙂

  3. Janne kommentoi:

    Onnittelut! Joidenkin lähteiden mukaan varallisuus tuplaantuu 3 vuoden välein, joten saatat jo 2023 juhlia 200 kilon ylittymistä.

  4. Ilmari kommentoi:

    Oikein kunnianhimoisella säästämisellä varallisuuden voi tuplata jopa joka toinen vuosi, mikäli arvopaperituotot suosivat tätä, siihen tähtään itse 🙂

    Oletko muuten koskaan pohtinut sijoitustoiminnan hoitamista oman yrityksen kautta? Ilmeisesti joitakin veroetuja olisi mahdollista saada, vaikkakin aiheuttaa myös työtä ja kuluja ainakin alkuun.

    • RJW kommentoi:

      Moi Ilmari. Olen kyllä pohtinut, mutta varsin alkeellisesti. En ole vielä nähnyt tämän kokoisella salkulla kovin järkeväksi tuota kikkailua, suhteessa vaivaan (selvitystyö ja opettelu). Minulla on tällä hetkellä jo oma toiminimi, mutta sen kautta ei kannata sijoittaa. Jos joskus toiminimeni muuttuu OY-muotoon, niin en tiedä pitäisikö siinä kohti hyödyntää myös sijoitustoiminnan siirtoa. Mutta joo, en usko että aihe on ajankohtainen vielä tulevan viiden vuoden aikana.

  5. Pekka kommentoi:

    Olen lähestynyt muitakin asiallisia sijoittajia seuraavalla pohdinnalla.

    Mitenkäs se vanha tutkimus menikään? Oliko niin, että jos kulut poistetaan, niin vain 4% salkunhoitajista voittaa indeksin?

    Eli indeksiin sijoittaminen on ollut aika suosittua viime aikoina…ja järkevää.

    Näin olikin, jos katsoo finanssikriisistä aina sinne 2017 loppupuolelle saakka. Mutta sen jälkeen on volatiliteetti kasvanut ja ollut lyhyt aika (noin 3 vuotta) huomioiden ennennäkemätöntä.

    Kysymys kuuluu:

    Onko volatiliteetin kasvu tuonut hyvät salkunhoitajat (niin ammatikseen duunaavat kuin yksityisetkin) taas kunniaan? Voidaanko näitä vuosia (ei tiedä kauan tää kestää, mutta luultavasti pitkään) muistella esim. ohjeella: ”20% salkunhoitajista voitti indeksin”

    Tällaista pohdintaa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *