Vuosi 2020 on ollut varsin outo ja nyt sille saatiin yksi erikoinen juttu lisää, kun jääkiekon NHL-kausi saatiin päätökseen Tampa Bayn nostellessa pyttyä ilmaan. Normaalisti änärikausi loppuu jossain kesäkuun alkupuolella, mutta nyt koronakriisin runtelema kausi päättyi vasta syyskuussa.

Tampan voitto oli allekirjoittaneelle pettymys, sillä toisen finalisti Dallas Starsin voiton myötä Suomi olisi saanut neljä uutta Stanley Cup -voittajaa. Onneksi suomalainen lätkäfani on tottunut vuosien varrella hopeamitaleihin, joten me olemme immuuneja finaalitappioille.

Kun NHL:n playoffsit päättyivät, saattaa alkaa välittömästi toisenlaiset pudotuspelit. Tällä kertaa kyseessä on lätkäjengien sijasta pörssiyhtiöt ja taistelutantereena on joustokaukalon sijasta minun oma salkkuni (jonka sisällön muuten päivitin menneellä viikolla).

Meikäläisellä on ollut jo pidemmän aikaa mielessä suorittaa jonkinlaista salkun siivoamista, sillä sinne on kertynyt erilaista kuonaa vuosien varrella. Pidempään minun sijoittamisiani seuranneet lukijat ehkä tietävät, että olen äärimmäisen huono myymään mitään. Mieluummin keskityn ostamaan osakkeita.

Olen suorittanut elämäni aikana peräti kolme myyntiä. Vuonna 2017 heitin salkusta mäkeen mitättömät erät Valmetia ja Metsoa, sekä vuonna 2016 myin hieman Fortumin osakkeita. Tässä on menty siis jo kolme vuotta ilman ensimmäistäkään myyntiä, mikä on ollut kiistatta ihan rehti virhe.

Miksi haluan myydä osakkeita?

Koska tässä blogissa on tarkoituksena puhua rehellisesti omista virheistäni ja ottaa niistä oppia, esittelen teille pian oman salkkuni epäonnistujia sekä mitä niille mahdollisesti kannattaisi tehdä. Lisäksi tässä kohti on myös ehkä hyvä sauma vähän hengähtää ja katsoa omia sijoituksiani viimeisten vuosien ajalta.

Jos lähdetään liikkeelle vaikka salkkuni sisällön pikavilkaisulla, niin salkussa alkaa olla jo varsin rutkasti erilaisia yrityksiä. Niitä on peräti 27 kappaletta, eli enemmän kuin esimerkiksi OMXH25-indeksissä. Se on aika paljon ja joidenkin mielestä vähän liikaakin.

Olen kirjoittanut liiallisesta hajautuksesta vuonna 2018 artikkelissa, jonka olen nimennyt ”Näillä eväillä häviät indeksille – Vältä viisi kavalaa sudenkuoppaa”. Olen kirjoittanut artikkelissa seuraavaa:

Hajauttamisesta paasataan etenkin aloittelijoille kyllästymiseen asti. Tuntuu että aina korostetaan hajauttamisen tärkeyttä, vaikka samaan aikaan laajempi hajautus saa aikaan heikommat tuotot. Tunnetusti riski ja tuotto kävelevät käsi kädessä, eli mitä enemmän on valmis ottamaan riskiä, sitä enemmän saattaa saada tuottoa. Ja tällä tuotollahan se indeksi nimenomaan lyödään.

Minun on vaikea nähdä, että useita kymmeniä yhtiöitä sisältävä salkku voittaisi vertailuindeksin. Siitä muodostuu helposti vain iso nippu erilaisia osakkeita, eräänlainen ”oma iso indeksinsä”, joista maksat kaupankäyntikulut sekä osingoista verot. Vaikka osuisit jonkun osakkeesi kanssa kultasuoneen, ja omistaisit osaketta joka moninkertaistaisi itsensä, laaja hajautus ”tappaa” tuotot.

Olen vieläkin samaa mieltä siitä mitä olen kirjoittanut kaksi vuotta sitten, mutta samaan aikaan olen vetänyt itseäni syvemmälle esittelemääni suohon. Jännä juttu, mutta näitähän riittää sijoitusmaailmassa. ”Tee kuten sanon, äläkä tee kuten itse teen.”

Tällä hetkellä salkustani on tullut eräänlainen ”oma iso indeksi”, mistä aiemmin olen puhunut. Siinä ei ole hirveästi näkemystä tai ”kärkeä” (mitä sillä on kyllä joskus ollut, aiheesta lisää myöhemmin tässä artikkelissa), vaan se on melko tasapaksu salkku.

En tiedä mikä on ideaali määrä yhtiöitä salkkuun. Veikkaan sen olevan 15-20 kappaletta. Minun voi olla vaikeaa tiivistää salkkuani enää edes 20 yhtiöön, mutta voisin kuitenkin jonkun ”turhan” yhtiön heittää käpälämäkeen.

En ole malttanut myydä osakkeita – ja se on varmasti kosahtanut

Minulla on sijoittamisen suhteen sellainen paha tapa, että en malta koskaan myydä osakkeita. Osittain se on ollut ihan toimiva strategia, esimerkiksi tämän kevään koronapaniikissa en mennyt tekemään suin päin typeriä myyntejä. Samaan aikaan kuitenkin olen jättänyt esimerkiksi hyödyntämättä tappioita verotuksessa, samoin kun olen pitänyt lujasti kiinni parista jo aikaa sitten homehtuneesta osakkeesta.

Se on kyllä jännä juttu, ettei osakkeita malta myydä. Jos palataan noihin kolmeen aiempaan myyntiini, eli Fortumiin, Valmetiin ja Metsoon, niin vaikka noista osakkeista taitaa kaikki olla tällä hetkellä korkeammalla kuin myyntihetkelläni, en voi sanoa katuneeni myyntejä. Vaikka en koe katumusta vanhoista myynneistä, on niiden tekeminen silti suuren kynnyksen takana.

Fortumista hakeuduin eroon 2016, kun sähköverkkojen myynnistä käteen jäänyt kassa näytti nousevan yritykselle ongelmaksi. Valmetit ja Metsot hävitin ihan siistä syystä, että niitä oli niin olematon määrä salkussani ja Nordnetin silloisen kampanjan myötä niistä pääsi asiallisin kuluin eroon.

Kannattaako tappiollisia osakkeita myydä?

Salkussani on tällä hetkellä useampi yhtiö, joka näkyy minulle punaisella värillä. Väri viittaa siihen, että sijoitus on ollut minulle tappiollinen. Yleinen harhaluulo sijoittajien kohdalla liittyy siihen, ”ettei koskaan tule myydä osakkeita tappiolla”. Tuo on varsin vaarallinen toteamus, sillä sen sanoja saattaa tulla helposti uponneeksi omistamiensa osakkeiden mukana, kun ne tekevät hitaat Estoniat, tai nykyaikaisemmalla esimerkillä Amorellat.

Minulla olisi nyt hyvä mahdollisuus kuitata ihan vain parilla myynnillä itselleni useamman tuhannen euron tappiot, jotka voisin myöhemmin hyödyntää verotuksessa. En voi ottaa verohyötyjä irti istumalla näiden lappujen päällä vanhaan tapaan, eli hyödyt saadakseen tulisi suorittaa ensiksi ne myynnit.

Toinen hyvä juttu tappiollisten hävittämisessä on myös se, että se ”pakottaa” miettimään yhtiön nykytilannetta uusiksi. Olisiko yhtiö kiinnostava ostos tällä hetkellä? Ostaisitko kenties yhtiön osakkeita tällä nykytilanteen valossa?

Omalla kohdallani on käynyt ehkä vähän niin, etten ole viitsinyt myydä joitakin osakkeita pois, koska en tiedä haluaisinko edes ostaa niitä takaisin. Vähän hassu juttu, mutta jotenkin kokisin paljon helpommaksi kuitata tappiot sellaisen yhtiön kohdalla, jota olisin valmis ostamaan takaisin salkkuun.

Nämä osakkeet ovat lähtöliipaisimella

Seuraavaksi esittelen teille ne osakkeet, jotka saattavat kokea ainakin jonkinlaiset lähtöpassit salkustani. Nämä osakkeet ovat olleet tavalla tai toisella minulle pettymys, jonka vuoksi en koe suurta intoa omistaa niitä enää.

Tässä tulevat pudotusuhan alla olevat yhtiöt:

1. Nordea

Aloitetaan ilmiselvällä tapauksella, eli Nordealla. Olen kirjoittanut Nordeasta tänne tasaisin väliajoin, koska se on ollut taannoin salkkuni ylivoimaisesti suurin omistus, joka on kuitenkin sulanut tasaiseen tahtiin. Parhaimmillaan salkustani taisi olla jopa 20 % kiinni tässä pohjoismaisessa finanssijätissä, ja vaikka olen hieman tankkailutkin yhtiötä matkan varrella lisää, on tämän hetken tulos varsin vaatimaton.

Tällä hetkellä Nordeat ovat salkussani tappiolla noin 3500 euroa, mikä on aika helkkaristi. Onhan Nordea tuonut tullessaan myös osinkoja nelinumeroisen summan verran, mutta kaikki kaikessa: persneton puolella mennään.

Nordealla oli pitkään huikean osinkolingon maine, jonka piti joidenkin sijoittajien mukaan piestä indeksit ihan vain pelkällä osinkotuotolla. Muistan myös miten erilaisilla keskustelupalstoilla käskettiin ostaa Nordeaa isosti, jos kurssi alittaa 10 euron… 8 euron… tai 6 euron. Syvimmässä koronakriisissä osaketta sai lähes 4,5 euron hintaan. Tämä on todella vähän, koska itse olen ollut Nordean kyydissä joskus 12 euron hintaankin.

Eipä sillä, en halua sysätä epäonnistunutta sijoitustani muiden vastuulle. Itse tein päätökset, vaikka muut olivat sitä ennen peukuttaneet Nordeaa. Tarinan opetus on se, että tee sijoituspäätökset aina itse. Ja muista, että sijoitusmaailmasta löytyy äärimmäisen harvoin, jos edes koskaan varmoja tuottolinkoja.

Noista 12 euron huipuista on aikaa noin viisi vuotta ja huvikseni laskeskelin missä Nordean kurssin pitäisi liikkua, jos se olisi menestynyt Koneen tai Elisan vauhdilla nämä vuodet. Tuon hirmukaksikon vauhdilla Nordean hinta olisi tullut olla lähemmäs 25 eurossa osakkeelta. Mutta tämä on sitä kuuluisaa jossittelua, joten ei anneta sille enempää huomiota.

En tällä hetkellä oikein tiedä mitä Nordean kanssa tekisi. Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Korot eivät tunnu nousevan millään, mikä on Nordean kannalta huono juttu. Samaan aikaan puhutaan jatkuvasti esimerkiksi teknologiajättien Googlen ja Applen rynnimisestä finanssialalle. Pankkien pitää kyetä luomaan nahkansa uudestaan, jotta ne selviytyvät tulevaisuuden muutoksissa.

Yksi vaihtoehto Nordean kohdalta olisi heittää osakkeet mäkeen, noukkia sieltä talteen tappiot ja ostaa myöhemmin osa osakkeista takaisin vaikkapa osakesäästötilille, jota en kuitenkaan ole vielä avannut. Jos päätän ostaa Nordeaa takaisin OST:n puolelle, tuskin tulen ostamaan koko määrällä. Syy piilee siinä, ettei Nordea herätä nyt hirveästi ostohimoja.

2. H&M

Ruotsalainen muotijätti H&M oli ensimmäinen askeleeni ulkomaille syksyllä 2014. Ulkomaille sijoittaminen jännitti jostain syystä tosi paljon, vaikka ihan samanlaisia osakkeitahan ne ulkomaisetkin firmat tarjoavat. Tätä jännitystä purkaakseni halusin salkkuuni tutun yhtiön, jonka bisnes olisi helposti ymmärrettävää. Sitähän H&M vaatteineen on kaikille.

Alkutaipaleemme H&M:n (kuten myös Nordean kanssa) meni hyvin, minkä vuoksi sijoitus tuntui hyvältä. Sitten alkoi kuitenkin pidempi pulkkamäki, jolle ei ole näyttänyt vieläkään tulevan selkeää päätöstä. Henkka-Maukan kohdalla osakkeeni ovat tällä hetkellä noin 1700 euroa tappiolla.

En viitsi vielä tässä yhteydessä vetää kovin viiltävää syväanalyysiä H&M:stä, koska minulla on ollut valmisteilla kokonaan H&M:lle omistettu blogikirjoitus, jossa käyn tuota sijoitusvirhettäni tarkemmin läpi. Tuo blogikirjoitus on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten olen jahkannut näiden osakkeiden myyntiä: jopa artikkelikin on kirjoitettu lähes valmiiksi, vaan en ole tehnyt sitä tarvittavaa myynti-nappulan painamista.

Sen verran voin kuitenkin tässä kohti jo sanoa, että jos Nordean kohdalla mietin yhtiön osittaista ostamista takaisin, H&M:n kohdalla minulla ei ole oikeastaan pienintäkään poltetta tehdä samaa. Jos osakkeet lähtevät ulos salkusta, en keksi oikeastaan mitään syytä hamuta niitä takaisin. Henkka-Maukasta minulla on vähän Nokiamaiset vibat: aika ajoi isosta brändistä ohi.

3. Healthpeak Properties (ent HCP Inc)

Healthpeak Properties oli muistaakseni kolmas yhtiöni ulkomailta ja toinen Amerikasta, joka tunnettiin oston hetkellä nimellä HCP Inc. Kun ostin näitä osakkeita, yhtiöllä oli muistaakseni osinkoaristokraatin titteli takataskussa, eli vuosikausia kasvanut ja muutenkin mehevä osinko. Sitähän se olikin alkuun.

En tarkkaan tiedä mitä HCP Inc:ssä tapahtui vuonna 2016, mutta sieltä irtosi spin-offin myötä toinen yhtiö (QCP Inc, joka lunastettiin kaksi vuotta myöhemmin pörssistä ulos) ja myöhemmin nimi vaihtui nykyiseen. Sen jälkeen kun tuo pienempi yhtiö irtosi emostaan, osingon kasvu jämähti nollaan. Osinkoa maksetaan siis yhä, mutta se ei ole kasvanut vuosikausiin.

Healthpeak Properties on salkussani hieman pakkasella. Jos tuon pakkasen päälle laskee QCP:stä ja sen lunastamisesta tulleet eurot sekä yhtiön omat osingot, päästään aika lailla plusmiinusnolla-tilanteeseen. Sehän ei ole mitenkään hyvä juttu, vaikka saattaisi ensin siltä kuulostaa. Kuuden vuoden aikana tuotto on junnannut nollissa, vaikka samaan aikaan muu pörssi on tahkonnut ennätyksiä peräjälkeen.

Itsessään Healthpeak Propertiesissa ei ole yhtiönä mitään vikaa. Minua ei vain oikein kiinnosta seurata yhtiötä enää. Kun lähdin sijoittamaan tähän yhtiöön, minulla oli pari kaveria, jotka olivat mukana yhtiön omistajissa, joten seurasimme porukalla yhtiötä säännöllisesti ja HCP Inc pyöri usein kahvipöytäkeskusteluissamme.

Ajan myötä nämä muut kaverukset ovat kuitenkin hankkiutuneet omista osuuksistaan eroon, joten olen jäänyt kirjaimellisesti ”yksin” osakkeideni kanssa. Tästä tulee se, ettei minulla ole hirveästi motivaatiota seurata yhtiötä, ja jos et seuraa yhtiötä edes sivusilmällä, sitä voi olla jopa vähän vaarallista omistaa. Jotain oleellista voi mennä ohi, kuten QCP Incin vaiheissa tuli huomattua.

Tästä syystä myös Healthpeak Properties on lähtöliipaisimella, eikä sitä tule varsinaisesti ikävä. Mieluummin panostan tästä irtoavat dollarit johonkin muuhun USA-yhtiöön, jota jaksan seurata tarkemmin.

4. Nokian Renkaat

Myös listan seuraava yhtiö on salkussani pakkasella. Nokian Renkaiden viimeiset vuodet eivät ole olleet järin imartelevia, vaikka Noksun Rinkuloilla on ollut monesti suorastaan laatuyhtiön maine piensijoittajien keskuudessa. Hyppäsin yhtiön omistajaksi vuonna 2017 noin 36 euron hintaa, eli kaavin ensimmäiset omat osakkeeni lähes huippuhintaan.

Vaikka olen matkan varrella tankannut Rinkuloita kerran vaiko kaksi, on kokonaisuus yhä punaisella fontilla salkussani. Myös Nokian Renkaat ovat jonkinlaisella liipaisimella salkussani, vaikka ehkä vähän eri syistä, kuin aiemmat. Minulla on nimittäin näitä osakkeita vain 40 kpl salkussani, mikä tarkoittaa nykykurssilla noin tonnin kokoista siivua.

En tiedä onko tämä jälleen kerran vähän hassu tapa toimia, mutta minun tekisi mieli heittää osakkeet mäkeen juuri tuon pienen nökkösen vuoksi. Minusta tonni on aika pieni summa yhdelle yhtiölle, etenkin kun sen tankkaaminen ei hirveästi houkuttele tällä hetkellä punastelustaan huolimatta.

Olen myös miettinyt Warren Buffettin antamaa sijoitusviisautta, eli sijoita vain sellaiseen bisnekseen jonka ymmärrät. Ymmärrän kyllä rengasbisneksen idean, mutta en välttämättä juuri Nokian Renkaiden tulevaa menestystä. Autoteollisuus tuntuu sakkaavan tällä hetkellä varsin reippaasti sekä etätyöskentelyyn siirtyminen seisottaa monien autoja parkissa jolloin renkaatkaan eivät kulu vanhaan malliin.

Myös oma kulutuskäyttäytymiseni mietityttää Nokian Renkaiden omistajan näkövinkkelistä. Osa lukijoista saattaa muistaa sen, etten ole joutunut ostamaan koskaan uusia renkaita autooni.

Toki Nokian Renkaiden säilyttämistä puoltavat kuitenkin muutamat asiat. NRE on ollut säännöllisi väliajoin erilaisten yrityskauppojen spekulaatioissa mukana. Samoin Huhtamäestä ja Ahlstromista tunnetun Jukka Moision loikkaaminen Rinkuloiden toimariksi alkukesästä oli positiivinen merkki, joka ei ole vielä ehtinyt puhjeta kukkaansa.

Kieltämättä selkäpiissä karmii pieni ajatus siitä, että Jukka piiskaa NRE:n uuteen vauhtiin ja lopuksi myy firman hyvään hintaan eteenpäin, enkä minä ole tätä näkemässä omistajan roolissa, jos nyt hukkaan omat osakkeeni ulos salkusta.

5. Betsson

Listan viimeinen yhtiö poikkeaa massasta siinä, että se on joukon ainoa plussan puolella salkussani oleva kioski. Kyseessä on ruotsalainen uhkapeliyhtiö Betsson, jota olen omistanut vuodesta 2016 asti. Betssonit ovat salkussani muutaman prosentin voitolla. Olisivat rutkasti enemmän, jos Ruotsin kruunu ei olisi heikentynyt viime vuosina niin rujosti.

Ennen kuin paljastan mikä minua hiertää tässä naapurin uhkapelifirmassa, palaan huvin vuoksi vuoteen 2016, jolloin ostin osaketta. Yksi ostopäätöksen laukaissut tekijä oli yhtiön johdon omat toimet. Tiivistettynä Betsson antoi vähän yllättävän tulosvaroituksen, joka sattui pienen penkomisen jälkeen osumaan samalle muutaman päivän aikajaksolle, jossa määriteltiin yhtiön johdon optioiden hinta. Vähän mutkia oikoen, mitä alempana Betssonin osakekurssi liitää, sitä halvemmalla johto omat optionsa saa.

Näiden optioiden oli määrä laueta vuonna 2019, eli useamman vuoden mittainen tilanne on nyt ohi, mutta Betsson ei ole kyennyt kairaamaan itseään lähimainkaan vuoden 2016 tasolle. Eikä uhkapeliyhtiön tilanne näytä näin koronakriisinkään myötä hyvältä, koska erilaisia urheilutapahtumia perutaan, siirretään ja supistetaan kilpaa. Kun ei päästä pelaamaan, ei perinteistä urheiluvedonlyöntiä voi harrastaa.

Tässä alkuspiikit Betssonista. En kuitenkaan kertonut sitä suurinta syytä, miksi haluaisin hävittää yhtiön salkustani. Betssonissa minua hiertää sen erityislaatuinen osinko, redeption share, joka taitaa totella suomeksi termiä ”vaihto-osinko”.

Käytännössä saan Betssonista osinkona uusia osakkeita, jotka kuitenkin lunastetaan parin viikon holdaamisen jälkeen lopulta euroiksi. Verojen osalta voisin käsittääkseni hakea Ruotsin verottajalta jotain ennakonpidätyksiä takaisin, mutta koska puhutut summat ovat sen verran pieniä (puhutaan noin 30 euron osingoista ennen veroja vuodessa), en ole jaksanut parin euron edun vuoksi lähestyä länsinaapurin verottajaa.

Tässä vaihto-osingossa on myös pari ärsyttävää piirrettä, jotka aiheuttavat minulle lähinnä ylimääräistä vaivaa, esimerkiksi salkkuraportteja tehdessä. Sen vuoksi myös Betssonit ovat lähtöliipaisimella salkun siivouspäivän koittaessa.

Kieltämättä takaraivossa jyskyttää myös koronan vaikutukset uhkapelifirmalle. Urheilutapahtumia ei järjestetä koronan vuoksi vanhaan malliin, eikä niiden kiinostus ole ”vanhalla tasolla”. Tämän lisäksi yleisesti uhkapelaamiseen liittyen koronavirus on tehnyt myös ”hyviä asioita”, kun monet peliriippuvaiset ovat onnistuneet pääsemään pelaamisesta irti. Hyvä juttu peliongelmaisten kannalta, huono juttu Betssonin ja kumppanien kannalta.

Loppupäätelmät: siivoaminen kannattaa aina

Siinäpä tuli paljon asiaa viidestä yhtiöstä ja miltä niiden tulevaisuus näyttää salkussani. Seuraavaksi täytynee siirtyä sanoista tekoihin.

Elämme nyt vuoden 2020 viimeistä kvartaalia, jonka aikana salkun siivoukset kannattaisi nyt toteuttaa. Yllä ehdotettujen myyntien ansiosta voisin hyödyntää kunnolla tappioita verotuksessa. Tämähän on vähän vaiettu fakta, sillä hyvin usein näkee erilaisia kommentteja, joissa käsketään olla myymättä koskaan tappiolla.

Myynnit kannattavat erityisesti niissä tapauksissa, missä yhtiön tunnelin päässä ei näytä olevan minkäänlaista valoa. Tai jos se valo näyttäisi koittavan vasta vuosien päästä. Tässä kohti täytyy nimittäin muistaa se fakta, että osakemarkkinat tuottavat keskimäärin joka päivä. Jos sinun sijoituksesi junnaa paikoillaan pari vuotta, samaan aikaan kuin muu markkina tuottaa, niin olet ainakin jossain määrin epäonnistunut.

Tämän vuoksi ajattelin toteuttaa salkkuni historian suurimman siivouksen vuoden viimeisen kvartaalin aikana. Raportoin tähän blogiin tuon projektin etenemisestä.

Mites teillä muilla? Onko myyntien tekeminen vaikeaa, vai siivoatteko salkkuanne säännöllisesti?