Osingot tuntuvat kiinnostavan lukijoitani poikkeuksellisen paljon. Pelkkä ”osinko”-sanan työntäminen otsikkoon tuo yleensä melkoisen piikin lukijamääriin. Sen vuoksi osingoista kirjoittaminen on eräänlainen kestosuosikki tässä blogissa.

Samaan aikaan taas itse keskustelu ja kommentointi on kuitenkin osinkoaiheisissa teksteissä ehkä keskivertoa hiljaisempaa. Aika hassu yhdistelmä, en tiedä ovatko osingot jossain määrin tabu, josta lukeminen kiinnostaa, mutta itse ei haluta osallistua julkiseen keskusteluun.

Tästä aiheesta innostuneena aloitetaanpa pitkästä aikaa uusi juttusarja. Tämä on ”Katsaus osinkovuoteen”, ja tässä juttusarjassa olisi tarkoitus käydä saamani osingot läpi vuosi kerrallaan.

Tosin tähän ensimmäiseen osaan otan poikkeuksellisesti kahden vuoden osingot, sillä ensimmäinen osinkokevääni oli varsin lyhyt. Osinkoja tippui tuolloin vain kahdesta eri yhtiöstä. Näettepähän nyt ainakin miten pienestä sitä ollaan joskus aikoinaan ponnistettu ylös.

Vuosi 2013 – ensimmäinen osinkokevät (79 euroa)

Kevät 2013 oli minulle ensimmäinen osinkokevät ikinä. Ensimmäiset osakkeet tuli ostettua loppukesästä 2012 ja siitä tämä harrastus aikoinaan starttasi. Tuolloin salkkuuni pätkähti 20 kpl Metsoa sekä 70 kpl UPM:ää. Muita ostoja ei tullut tehtyä ennen syksyä 2013, joten ensimmäinen osinkokevääni piti sisällään ainoastaan UPM:n ja Metson osingot.

Ensimmäinen osinkovuoteni toi minulle bruttona 79 euroa. Siitä vielä verot pois, niin puhutaan ehkä sinkkuihmisen kahden viikon ruokaostoksista. Onhan se bonusta sekin.

Sitä en kuitenkaan kiellä, etteikö osinkojen saaminen olisi ollut hauskaa. Ikään kuin ”ilmaista rahaa” (vihaan tuota termiä nykypäivänä) ihmiselle, joka ei ollut koskaan aiemmin osinkoja saanut.

Tärkein oppi tuolta keväältä oli juurikin homman toimimisen näkeminen käytännössä. Kuten olen täällä blogissani aiemminkin jo todennut, mitään kontaktia minulla ei ennen vuotta 2012 osakkeisiin ollut. Kevät 2013 kannustikin minua laittamaan lisää rahaa kiinni osakkeisiin.

Rehellisesti sanoen yllätyin vähän saaduista osingoista. Minulle jäi yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin tuntien sijoitusopista mieleen lähinnä se, että osinkoja saatetaan maksaa, jos on takana hyvä vuosi. Suomalaisella pessimismillä tein päätelmät, että osingot ovat harvinaista herkkua. Yllätys olikin suuri, kun selasin yhtiöiden osinkohistorioita Kauppalehden sivuilta. Monet yhtiöt jakavat joka vuosi osinkoa.

Kevään 2013 jälkeen peli oli avattu, ja ensimmäiset kympit ansaittu. Näin vaatimattomasti minun osinkosijoittajan urani alkoi. Tärkeintä tässä osinkokeväässä oli kuitenkin se, että se antoi minulle kipinän sijoittamiselle.

Mikäli tuon aikaiset tapahtumat kiinnostavat enemmänkin, suosittelen lukemaan blogikirjoitukseni missä kerron ensimmäisistä osakeostoistani loppukesästä 2012.

Osinkovuosi 2013 tiivistettynä:

• Osinkoja kahdesta eri yhtiöstä
• Kaikki osingot huhtikuussa
• Peli avattu

Vuosi 2014 – ja matka jatkuu (530,90 euroa)

Seuraava kevät alkoikin vaikuttamaan jo selvästi mielenkiintoisemmalta kuin vuosi 2013 Tuolloin osingon irtoamispäivään mennessä olin onnistunut ostamaan seitsemän eri yhtiön osakkeita, eli vuoden takaiseen verrattuna salkkuun oli ilmestynyt 5 uutta yhtiötä. Nämä yhtiöt olivat Nordea, Technopolis, Elisa ja Fortum, sekä Metson osakkeen jakautumisesta ilmestyneet Valmetit.

Tuona keväänä kaikki omistamani 7 eri pörssiyhtiötä olivat kotimaisia yhtiöitä, ja tästä syystä osinko maksettiin pohjoismaiseen tapaan kerran vuodessa sijoittuen keväälle. Koko vuoden osingot maksettiin siis 24 päivän sisään, joten ne painottuivat aika lyhyelle ajalle. Mikäli tarkoituksena olisi elää puhtaasti osinkotuloilla, voisi alkuvuodesta joutua aika tarkkaan katselemaan oman tilin saldoaan.

Toinen osinkokevät toi minulle bruttona 530,9 euroa osinkotuloa. Osinkotuloni lähes kuusinkertaistuivat edellisvuodesta (79e). Huimaan kasvuun vaikutti pääasiassa uusien yhtiöiden haaliminen salkkuun. Huomioitavaa on, ettei yksikään edelliskevään osingonmaksajista nostanut osinkoaan vuonna 2014. Päin vastoin Metson osinko tippui reilusti (1,85e -> 1e), koska osa yhtiöstä oli jakautunut Valmetiksi.

Itsensä motivointi on suuressa roolissa osinkosijoittamisessa, ainakin touhun alkuvaiheessa. Muistan motivoineeni itseäni silloisen autoni dieselverolla, joka oli suuruudeltaan noin 500 euroa. Oli jotenkin hauskaa kuvitella kuittaavani auton kalliin käyttövoimaveron ”tekemättä yhtään mitään”. Se oli minulle kova juttu silloin.

Mielestäni piensijoittajan kannattaa ottaa itselleen joku ”motivaattori” osinkoja varten, etenkin alkutaipaleelle. Ensimmäisenä keväänä motivoin itseäni parin viikon ruokaostoksilla, seuraavana keväänä dieselveron maksamisella.

Myös tuosta ajasta minulla on tässä blogissa oma kirjoitus. Edellisessä osassa kerroin miten harrastukseni aikoinaan lähti liikkeelle, nyt tässä seuraavassa osassa kerron miten sain homman oikeasti vauhtiin. Ja tuossa samassa vauhdissa ollaan yhä edelleen menossa.

Osinkovuosi 2014 tiivistettynä:

• Osinkoja seitsemästä eri yhtiöstä
• Osingot 3-195 euroa per yhtiö
• Osinkotuloja kahtena eri kuukautena

Kumulatiiviset osingot yhteensä: 609,90 euroa

Ajattelin päättää nämä Katsaus osinkovuoteeni -tekstit aina eräänlaiseen yhteenvetoon, jossa lasken kaikki tähän mennessä kertyneet osingot yhteen, sekä hieman pohdintaa kokonaisuudesta.

Kahden ensimmäisen osinkovuoteni jälkeen kokonaispotissa oli 609,90 euroa. Ei vielä hirveän suuri summa, mutta uskoisin jokaisen suomalaisen kyykistyvän kiireisesti, jos tuon kokoinen rahasumma tipahtaisi omasta taskusta lattialle.

Tässä kohti osinkotuloni kasvoivat vielä varsin rivakasta tahtia, mikä on alussa ihan luonnollista. Joskus tyhjästä voi olla myös helppo nyhjäistä, ainakin tässä tapauksessa, kun potin tuplaaminen ei montaa kymppiä vaadi.

Mielestäni minulla oli melko normaali startti sijoittamiseen. Ensimmäisen vuoden 79 euroa olivat varmaan aika keskiverrot ensimmäisen vuoden osingot aloittelijalle. Toiselle vuodelle saatiinkin jo mukavaa kasvua, mutta siinäkin mentiin aika normaalien mittapuiden mukaan.

Tässä oli Katsaus osinkovuoteen 2013 ja 2013. Jatkossa ajattelin tehdä näitä yksi artikkeli per vuosi, koska mitä pidemmälle päästään, sitä enemmän tarinoihin alkaa tulla erilaisia muuttujia tai muita huomiota kaipaavia asioita. Peli on siis avattu, joten jäädään odottamaan jatkoa.

Katso myös muut osinkoaiheiset tekstit:

• Katsaus osinkovuoteen 2013 ja 2014 – Osinkosijoittamisen aloittaminen
• Katsaus osinkovuoteen 2015 – Osinkoja salkkuun ulkomailta asti
• Katsaus osinkovuoteen 2016 – Osinkojen valta-asema alkaa horjumaan
• Katsaus osinkovuoteen 2017 – Ensiasunto kilpailee osinkojen kanssa
• Mitä ovat osingot ja mitä niistä tulee tietää? - Esittelyssä osinkojen perusteet
• Näin saat vain kolmen yhtiön omistamisella joka kuukausi osinkotuloa
• Finanssikriisin arvet näkyvät yhä osinkosijoittajalle
• Kannattaako piensijoittajan toivoa Nallelta isoja osinkoja?
• Kymppitonnin osingot saavutettu - Näin kauan siihen meni