Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Tämän kevättalven aikana tulen laittamaan oman elämäni tärkeät dokumentit kokonaan uuteen uskoon. Tai oikeastaan uudesta uskosta puhuminen on typerää, sillä eihän minulla ole näitä papereita ollut koskaan aiemmin missään muodossa. Siitä johtuen lähdenkin nyt intoa puhkuen laittamaan tärkeitä asiakirjoja täyteen iskukykyyn.

Jotkut blogin lukijoista saattavat muistaa blogikirjoitukseni noin vuoden takaa, missä pohdiskelin kuolemaa ja siitä seuraavia asioita. Tulin artikkelia tehdessä siihen tulokseen, että minun pitäisi tehdä itselleni testamentti, mutta sen tekeminen jäi kaikesta perehtymisestä huolimatta tekemättä.

Testamentin tekemättä jättäminen oli kuitenkin osittain tietoinen ratkaisu, sillä tiesin jo tuolloin sen, että oma siviilisäätyni tulee muuttumaan alkukesällä 2022. Vaikka avioliitto ei juurikaan vaikuta käytännön elämäämme, tapahtuu siinä kuitenkin melkoisia juridisia muutoksia, joita on hyvä ottaa huomioon kokonaisuutta tehdessä. Halusin hoitaa kaikki paperiasiani kuntoon yhdeltä istumalta, joten panttasin papereiden tekoa aina tähän hetkeen asti.

Tässä artikkelissa käsittelemme avioehtoa, josta kerron kohta niin yleistä faktaa kuin myös omia ajatuksiani aiheen tiimoilta. Myöhemmin tulen tekemään omat artikkelit sellaisista tärkeistä asiakirjoista kuin testamentti ja edunvalvontavaltuutus.

Avioehto – mikä se on?

Lähdetään liikkeelle perusteista. Avioliitossa suhteen osapuolilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että liiton päättyessä joko kuoleman tai eron myötä, puolisoiden netto-omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia. Netto-omaisuudella tarkoitetaan puolison nimissä olevia varoja miinustettuna puolison nimissä olevilla veloilla. 

Avio-oikeuden ideana on turvata molempien osapuolten taloudellinen asema, mikäli liitto päättyy eroon tai kun se viimeistään päättyy kuolemaan. Järjestely on tehty sitä varten, ettei toinen osapuoli jäisi yllättäen avioliiton päättymisen myötä puille paljaille. Avioliiton päättymisen jälkeen, oli kyseessä sitten avioero tai kuolema, avioliittoon perustuva varallisuussuhde puretaan, eli avio-oikeus toteutetaan. Tämä toteutetaan osituksessa, joka on juridinen toimenpide, jossa puolisoiden varallisuus jaetaan. 

Avioehtosopimuksella voidaan rajata avio-oikeutta joko osittain tai jopa kokonaan, eli sopimuksessa voidaan määritellä jo ennakkoon, miten menetellään liiton päättymisen yhteydessä osapuolten omaisuuden osalta. Avioehdossa voidaan määritellä hyvinkin tarkasti, ettei toisella ole avio-oikeutta esimerkiksi toisen yritykseen tai perinnöksi tulleeseen sukutilaan. Mahdoton skenaario ei ole sekään, että avioehdossa poissuljetaan molempien osapuolten koko avio-oikeus toisen omaisuuteen.

Avioehto tehdään aina kirjallisesti. Siinä tulee olla päivämäärä, molempien osapuolten allekirjoitukset sekä kaksi esteetöntä todistajaa. Oleellinen osa avioehdon tekemistä on myös toimittaa kirjallisesti tehty dokumentti Digi- ja väestötietovirastolle, eli DVV:lle, joka tunnettiin ennen muinoin maistraattina.

Avioehdon rekisteröinti DVV:lle maksaa 55 euron rekisteröintimaksun verran. Lisäksi avioehdon tekemisessä on hyvä käyttää asiantuntijapalveluita, jotta dokumentin muoto on varmasti aukoton ja pätevä sekä vastaa oikeasti puolisoiden tahtoa.

Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai sen aikana. Avioehto on kuitenkin aina yhteinen päätös, eli sen tekeminen vaatii molempien osapuolten hyväksynnän. Tästä syystä asia olisi tärkeä hoitaa silloin kun asiat ovat mallillaan, eikä silloin, kun tilanne on niin sanotusti päällä. Raha-asioista neuvottelu on huomattavasti työläämpää, jos erotilanne häämöttää edessä ja tunnelma on muutenkin kireä. 

Muutama viikko sitten Ylen tuottamassa Puoli seitsemän -ohjelmassa aiheena oli avioehto, ja tässä jaksossa Lexlyn perhejuristi Katariina Kuusiluoma totesikin vähän provosoivasti, että jokaisen naimisiin menevän tulisi ennen häitä allekirjoittaa ymmärtävänsä avio-oikeuden merkityksen.

Monille tulee ikävänä yllätyksenä se, että ilman avioehtoa eron tullessa koko yhteenlaskettu netto-omaisuus menee puoliksi. Ei pelkästään yhteinen, vaan myös osapuolten oma omaisuus laitetaan puoliksi. Tällaisia tilanteita varten selkeyttä voidaan hakea avioehdon puolelta.

Minkälaisia ajatuksia avioehto herättää?

Avioehto, kuten myös tulevissa postauksissa käsittelemäni testamentti ja edunvalvontavaltuutus ovat sellaisia asioita, joista en kuule puhuttavan omissa kaveriporukoissani käytännössä koskaan. Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että olenhan vielä alle kolmekymppinen, joten mitäpä sitä omaa päätään näillä asioilla vaivaamaan.

Monesti meillä nuorisoketjun edustajilla asiaan vaikuttaa myös se, että nuoresta iästä johtuen omaa tai yhteistä omaisuutta ei ole, vaan merkittävimmät ”omistukset” saattavat olla esimerkiksi opiskelijavuosilta kummitteleva opintolaina. Jos avioliiton molemmilla osapuolilla tilanne on yhtä ”olematon”, on helppo tuhahtaa välinpitämättömästi avioehdon tekemiselle.

Oikeastihan avioehto olisi hyvä tehdä myös jatkoa ajatellen. Vaikka avioliiton solmimishetkellä kaksi persaukista saisivat toisensa, avioehtoa tarvitaan vasta avioliiton päättymishetkellä, jolloin tilanne voi olla jo täysin erilainen. Avioliiton kestollahan ei ole oikeastaan mitään merkitystä avio-oikeuden tulkitsemisen kanssa, eli pariskuntia kohdellaan samalla tavalla, tuli ero sitten kahden tai 20 vuoden kuluttua.

Toinen klassikko tuntuu olevan myös mahdollisen eron vähättely. Tämä on sinänsä ihan ymmärrettävää, koska eihän kukaan marssi alttarille sillä ajatuksella, että me voisimme erota joskus. Tilastojen mukaan kuitenkin 39 prosenttia Suomessa solmituista avioliitoista päättyy joskus eroon.  

Kuten kaikissa epämukavissa asioissa on tapana, myös eroamisen kohdalla on helppo tuhahtaa asian koskevan lähinnä vain kaikkia muita pariskuntia. Tai jos eron mahdollisuus ymmärretään, niin helposti kuvitellaan sen hoituvan kivuttomasti ja helposti.

Avioehtoa tehdessä olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä se, että mitä jos erosta tulisikin syystä tai toisesta niin sanotusti ruma? Oletko silloin yhä samaa mieltä siitä, että kaikki eroon hoituva voidaan hoitaa nätisti ja helposti läpi?

Lisäksi lähes erossa kuin erossa, oli se sitten miten sopuisasti tapahtunut, ihmisellä tuppaa olemaan tunteet vähän pinnassa. Kun tunteet ovat pinnassa, herkästi ylireagoidaan, käyttäydytään sopimattomasti tai ei muuten vain toimita loogisesti.

Miten keskustella avioehdosta?

Vaikka emme omien kavereideni kanssa ole juurikaan avioehdosta koskaan jutelleet, yksi keskustelu minulle on jäänyt hyvin mieleen. Noin vuosi sitten olimme viettämässä joka kesäistä poikien saunailtaa, jossa allekirjoittaneen tulevat häät nousivat jossain kohtaa puheenaiheeksi.

Muistan hyvin, miten eräs kaverini kysyi minulta suhtautumistani avioehtoon. Vastasin kaverilleni melko suoraan, että totta kai meille avioehto tulee, näin olemme sopineet jo vuosia sitten. Yllätyin vähän kavereideni reaktiosta, sillä he pitivät minun kohdallani avioehtoa jonkinlaisena ”voittona”. Taisi joku kysyäkin suoraan siitä, että miten ihmeessä oikein sain puhuttua meille avioehdon.

Muistan myös sen, kun kerroin tilanteesta seuraavana aamuna kotona puolisolleni, joka hämmentyi niin ikään reaktiosta. Puolisoni totesi yhtä lailla tilanteesta sen, että kohdallamme avioehto on ihan hyvä ja selkeä ratkaisu. 

Meillä molemmilla on omia sijoituksia, ja toisaalta minulla on myös kuvioissa mukana yritystoimintaa, jonka myötä on ihan luonnollista antaa molempien pitää kiinni omistaan mahdollisessa avioerotilanteessa. Mahdollisessa kuolemantapauksessa avioehdossa voidaan sopia toisenlaiset käytännöt, sillä ero ja kuolema ovat tilanteina hyvinkin toisistaan poikkeavat. 

Sitä en muista tarkkaan, että kuinka pitkään avioehto on ollut meillä kotona ”itsestäänselvyys”, mutta se on ollut sitä jo vuosia ennen häitä. Oman muistini mukaan olemme käsitelleet yhdessä asiaa jo ennen kuin tapailu muuttui seurusteluksi, mutta en saanut vastapuolelta vahvistusta tälle muistikuvalle.

Avioehdon tekeminen on muuten sellainen paikka, missä on mahdollista saada aikaan ensimmäinen aviokonflikti ennen edes avioliiton alkamista. Olen kuullut sellaisenkin kauhutarinan, missä pariskunta oli menossa naimisiin ja kutsut oli lähetetty sekä hääohjelma suunniteltu viimeisen päälle tarkasti. Vain muutamia päiviä ennen juhlallisuuksia oli tullut sitten avioehto puheeksi ja toinen osapuoli kertoi peruvansa koko juhlat, ellei vastapuoli laita nimeään avioehtoon.

Tarinan todenperäisyydestä minulla ei ole tietoa, mutta siitä huolimatta se on hyvä esimerkki siitä, että asia kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa ja tyylillä. Mitä aiemmin asia tulee puheeksi ja siitä kyetään keskustelemaan, sitä helpommin asia tulee hoitumaan.

Mitä asioita me otimme avioehdossa huomioon?

On hyvä pitää mielessä se vähän karumpi fakta, että jokainen avioliitto päättyy joskus. Mikäli se ei pääty eroon, niin viimeistään kuolema päättää avioliiton. Kuolema liittyy niin ikään avioehtoon, sillä avioehdossa on mahdollista määritellä erilaiset säännöt niihin tapauksiin, kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan.

Avioehdossa voidaan tehdä sellainenkin ratkaisu, että päättyi avioliitto sitten eroon tai kuolemaan, puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, vaan kummankin omissa nimissä oleva omaisuus pysyy heillä itsellään tai kuolemantapauksessa vainajan omaisuus menee hänen perillisilleen.

Avioehdolla voi poistaa aviopuolison avio-oikeuden sekä erossa että kuolemassa. Tämä tarkoittaisi sitä, että mikäli avioliitto päättyy kuolemaan, eloon jäänyt aviopuoliso, eli leski, ei mahdollisesti saisi vainajan omaisuutta tasinkona, vaan vainajan koko omaisuus menee perillisille ja/tai testamentinsaajille. Mikäli leski on vainajaa varakkaampi, hän saa aina pitää oman omaisuutensa eikä hänen siis tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa. 

Me teimme omaan avioehtoomme sellaiset ehdot, että avioliiton päättyessä eroon molemmat pitävät omansa. Sen sijaan kuoleman kohdalla puolison avio-oikeus pysyy voimassa.

Tässä blogissa on tunnetusti mietitty paljon yrittämiseen liittyviä asioita, ja tästä syystä lieneekin syytä miettiä avioehtoa myös oman yritystoimintansa kannalta. Lähtökohtaisestihan yritykset kasvavat ajan myötä suuremmiksi ja muuttuvat sitä myötä arvokkaammiksi.

Haaste tässä kohti tulee siitä, että mikäli avioparista vain toinen omistaa yrityksen ja työskentelee sen eteen, avioeron kohdalla tämä yrityskin lasketaan osaksi yhteistä omaisuutta, johon puolisolla on avio-oikeus. Tästä syystä ”maailman kalleimmat avioerot” ovat hyvin usein suurten yhtiöiden omistajien eroja, joista viime vuosina on ollut pinnalla Microsoftin Bill Gatesin ja Amazonin Jeff Bezosin avioerot.

Ehkä aavistuksen mauttomissa meemeissä joku vitsiniekka onkin tehnyt Amazonin markkina-arvosta diagrammin ja merkinnyt siihen missä vaiheessa Bezosin avioliitto alkoi ja loppui. Vaikka todennäköisyydet sille, että meikäläisestä tulee uusi gates tai bezos on aika pieni, näin yrittäjänä kannattaa tehdä avioehto. 

Ei ole mitenkään tavatonta, että avioerossa joudutaan realisoimaan omaisuutta ja pahimmillaan avioero voi jopa kaataa pienen yrityksen. Lisäksi jos yrittäjällä on yrityksessään yhtiökumppaneita, saattaa pahimmillaan yhden osakkaan avioero muodostua yhteiselle yritykselle riesaksi. 

Tästä syystä yrittäjien kannattaa aina miettiä vakavissaan avioehdon tekemistä, sillä sinun avioerosi voi vaikuttaa merkittävästi myös yhtiökumppaniesi varallisuuteen, sekä tietenkin myös toisinpäin.  

Miten tein oman avioehtoni? – Kokemuksia Lexly-palvelusta

Meikäläinen oli avioehdon kanssa liikkeellä hyvissä ajoin ennen suurta päivää. Teetätin oman avioehtoni nimittäin jo helmikuun puolella pois päiväjärjestyksestä. Avioehdon tekemisen yhteydessä annettiin vihkipäivä, jonka jälkeen paperi astuu DVV:n puolella voimaan, mikäli pari ollaan myös oikeasti vihitty avioliittoon.

Nämä tärkeät paperit voi tehdä ihan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä, ja itse asiassa ne kannattaakin hoitaa ajoissa kuntoon. Minulla on paha epäilys, että viimeisinä viikkoina ennen häitä aikaa menee muutenkin erilaisiin käytännön järjestelyihin, joten avioehdon huolellinen tekeminen jää silloin helposti paitsioon.

Tein oman avioehtoni Lexlyn kautta, jossa sen tekeminen onnistui melko helposti, selkeästi ja omalta kotisohvalta käsin. Käytännössä palvelun kautta tehtiin noin viiden kohdan mittainen monivalintalomake, josta valittiin omaan avioehdon sisältöön parhaiten soveltuva vaihtoehto.

Verkkopalvelun avulla tehdylle avioehdolle tuli Lexlyn kautta hintaa 85 euroa ja halutessaan juristin kanssa tehty avioehto on 300 euroa. Lisäksi verkossa tehtyihin avioehtoihin on mahdollista hankkia 15 minuutin mittainen LexlyCheck-palvelu hintaan 50 euroa, jossa juristin kanssa on mahdollista käydä avioehto vielä kertaalleen läpi Teamsin tai puhelun kautta. 

Lomakkeessa otettiin huomioon mm. seuraavia asioita:

Avio-oikeuden rajoittaminen

Miten avio-oikeus poistetaan avioehdossa? Poistaako avioehto molempien osapuolten avio-oikeuden, vai pelkästään toisen? Vai tehdäänkö avioehdosta yksilöidympi malli, jossa osapuolet voivat määrätä omaisuuserittäin avio-oikeutensa?

Me valitsimme mallin, jossa molempien avio-oikeus poistettiin kaikkeen omaisuuteen. Emme keksineet mitään syytä sille, miksi olisimme lähteneet tekemään esimerkiksi yksilöityä mallia omaisuuserittäin.

Avioehdon voimassaolo

Avioehdon voimassaolon voi niin ikään valita itse. Minkälaisissa tilanteissa määräykset otetaan huomioon? Koskeeko avioehto vain tilanteita, joissa avioliitto päättyy joko avioeroon tai kuolemaan, vai onko se voimassa molemmissa tilanteissa?

Meidän valitsemassamme mallissa avioehto tehtiin voimassaolevaksi pelkästään avioerotapauksessa. Käytännössä jos avioliittomme päättyisi jommankumman kuolemaan, tällöin avioehto ei ole voimassa. Teimme tämän valinnan siksi, että jos kaikista ikävin sattuisi tapahtumaan, niin tällöin on varmasti paljon muitakin juttuja mietittävänä, kuin omaisuuden kohtalo. 

Myöhemmin saatu omaisuus

Mitä tapahtuu omaisuudelle, joka hankitaan tulevaisuudessa, eli toisin sanoen avioliiton aikana. Menetelläänkö sen kanssa eri tavoin, kuin ennen avioliittoa hankitun omaisuuden kanssa?

Me valitsimme mallin, jossa laitoimme avioehdon koskemaan myös kaikkea tulevaa omaisuutta nykyisen omaisuuden tapaan.

Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto

Entä miten menetellään omaisuuden tuoton kanssa, joka on avio-oikeuden ulkopuolella. Vaikka esimerkiksi arvopaperit tai asunnot olisi jätetty avioehdossa omistajilleen, miten menetellään niistä saatujen tuottojen, eli esimerkiksi osinkojen tai vuokratuottojen kanssa?

Tähänkin kohtaan me valitsimme mallin, jossa omaisuuden tuotot jäävät sille henkilölle, joka omistaa kyseisen omaisuuden.

Avioehdon tekeminen prosessina

Mitä tulee Lexlyn kautta avioehdon tekemiseen, niin siihen ei mennyt aikaa juuri mitään. Olisiko minulta mennyt aikaa lomakkeen huolellisessa täytössä ja lukemisessa kymmenisen minuuttia. Jos syystä tai toisesta lomake täytyisi tehdä uudelleen, sen tekisi varmaan jo viidessä minuutissa.

Sen sijaan prosessin kokonaisaikaan meni tietenkin huomattavasti enemmän aikaa, sillä tutustuimme huolella avioehdon tekemiseen ja sisältöön yleisellä tasolla. Vaikka Lexlyn kautta avioehdon teko hoitui kokonaisuudessaan, siitä huolimatta halusimme selvittää ennakkoon sen, mitä kaikkea tulisi ottaa avioehdon tekemisessä huomioon. Aiheeseen voisi uppoutua halutessaan vaikka kuinka syvälle ja erilaisia tarinoita kaikenlaisista skenaarioista löytyy loputtomiin asti.

Avioehtoahan voi myös muokata tulevaisuudessa uuteen uskoon, eli kaikkea ei tarvitse tehdä tällä hetkellä sillä ajatuksella, että tämä samainen paperi on mahdollisesti voimassa jopa vuosikymmeniä. Tilanteet elävät aina ja elämä osaa yllättää.

Avioehtoon, kuten myös myöhemmissä teksteissä käsiteltävään testamenttiin ja edunvalvontavaltuutukseen kannattaakin suhtautua siten, että niitä ”määräaikaishuolletaan” tietyin väliajoin. Esimerkiksi viiden vuoden välein voi olla syytä tarkistaa omat dokumentit läpi ja miettiä niiden istuminen nykyiseen hetkeen.

Loppupäätelmät avioehdosta

Vaikka kaikki ihmiset tuntevat avioliiton merkityksen hyvin, avio-oikeus ja sen käytännön merkitykset eivät ole läheskään yhtä hyvin tiedossa. Jokaisen naimisiin menevän tulisi kuitenkin sisäistää jo ennakkoon se, mitä kaikkea velvollisuuksia se tuo tullessaan. 

Tutustuessani avioehtoon yllätyin kenties kaikista eniten siitä, miten paljon avioehdon tekeminen korostuu meidän yrittäjien kohdalla. Mikäli yrittäjällä on omassa yhtiössään yhtiökumppaneita, saattaa jonkun osakkaan avioero käydä pahasti koko yrityksen päälle. Siinä mielessä ei ole täysin perusteetonta sanoa, että avioehdon tekemättä jättäminen voi olla myös itsekäs teko, jonka seurauksista kärsivät myös muut läheiset. 

Mikäli avioehto kiinnostaa aiheena enemmänkin, Lexlyllä on heidän sivustollaan parikin kappaletta aihetta käsitteleviä työkaluja. Verkkotestin avulla voit “testata” kysymysten avulla sitä, istuisiko avioehto juuri sinun parisuhteeseesi. Avioerolaskurin avulla vuorostaan voit tehdä karkean laskutoimituksen siitä, miten teidän perheenne varallisuus jakautuisi avioerossa. 

Lexly tarjoaa Inssin osingot -sijoitusblogin lukijoille alennuskoodilla IO15 verkkopalvelussa tehdyistä avioehdoista 15 prosentin alennuksen. Kampanja on voimassa 12.2.-3.3.2022 välisenä aikana.