Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Allekirjoittanut jatkaa tarinaa elämän tärkeiden dokumenttien ja papereiden ympärillä. Kirjoittelin teille hiljattain avioehdosta, joka tulee minulle ajankohtaiseksi tulevan kesän aikana. Tuossa artikkelissa kerroin laittavani avioehdon myötä myös muita tärkeitä paperiasioita kuntoon testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen muodossa.

Tässä artikkelissa keskitymme vuorostaan testamentin tekemiseen. Varmaan jokainen suomalainen tietää testamentin ja osaa selittää termin auki melko hyvin. Aihe käydään melko hyvin läpi yhteiskuntaopin tunneilla ja toisaalta monet törmäävät testamenttiin esimerkiksi isovanhempiensa kautta.

Nopeana kertauksena testamentti on kuitenkin vapaaehtoinen lakiasiakirja, jonka avulla voit määrätä, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan lain määräämien perillisten kesken laissa määrätyllä tavalla.

Testamentin tunnettavuuteen peilaten onkin vähän erikoista, että arviolta vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin. Luku on mielestäni melko pieni, ottaen huomioon sen, että me kaikki kuolemme joskus. Me kaikki lähtökohtaisesti tarvitsisimme testamenttia, sillä sen avulla voimme itse määrätä sen, mitä omaisuudellemme tapahtuu lähtömme jälkeen. Laki kun ei takaa, että omaisuutesi menee haluamillesi ihmisille tai haluamallasi tavalla.

Mikä on testamentti?

Kuten tuli jo sanottua, testamentti on vapaaehtoinen asiakirja, jossa henkilö voi määrätä omaisuutensa kohtalon kuolemansa jälkeen. Testamentilla voidaan siis osittain ajaa yli normaali laki eli perintökaari, missä ensisijaisesti vainajan rintaperilliset, eli käytännössä jälkeläiset perivät vainajan omaisuuden.

Rintaperillisten puuttuessa omaisuus menee aviopuolisolle, jonka puuttuessa vuorossa on vainajan vanhemmat ja sen jälkeen vainajan sisarukset. Mikäli näitä ei ole, vuorossa ovat vainajan isovanhemmat. Mikäli näitäkään ei ole, vuorossa on vainajan vanhempien sisarukset. Sen jälkeen perintökaaren lista lain määräämistä perillisistä päättyykin, eli serkkuihin ja sitä kauempana oleviin sukulaisiin se ei yllä. Jos testamentti puuttuu eikä perintökaaren sisältä löydy ketään, korjaa valtio vainajan omaisuuden talteen.

Vaikka testamentilla voidaankin vaikuttaa vainajan omaisuuden kohtaloon, täysin vapaita käsiä testamentin tekemiselle ei ole kuitenkaan annettu. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan, eli puolet siitä, mikä ilman testamenttia olisi hänen osuutensa, eikä tätä voida testamentilla kumota.

Testamentin voi tehdä kuka vain täysi-ikäinen ja milloin vain, jos on täysissä sielun voimissa. Lisäksi testamenttia voi aina muokata tai uusia kokonaan, sillä tuoreimmin päivätty testamentti on lähtökohtaisesti se, jonka mukaan mennään.

Kun tekee uuden testamentin, kannattaa siinä mainita aikaisempien peruuttamisesta, jotta epäselvyyksiltä vältytään. Testamentti tarvitsee aina kaksi esteetöntä ja vähintään 15-vuotiasta todistajaa, jotta se on varmasti pitävä. 

Oma (ja ikäisteni) suhde testamenttiin

En löytänyt tätä artikkelia varten sellaista tutkimustulosta, jossa mitattaisiin sitä, missä iässä suomalaiset alkavat yleensä tekemään testamenttejaan. Minulla on epäilys siitä, että testamentin teko alkaa yleensä vanhemmalla iällä.

Luultavasti tässä noudatetaan vähän samaa kaavaa, eli asian hoitaminen ei kiinnosta, koska omaisuutta ei mukamas ole tai oma kuolema ei ole muuten vain ajankohtainen asia. Puhumatta tietenkään siitä klassikosta, että ”koska käärinliinoissa ei ole taskuja, niin mitäpä sitä näitä asioita miettimään”. Tässä olisi kuitenkin syytä muistaa, että testamenttia ei tehdä niinkään omaksi hyödyksi, vaan se tehdään itselle tärkeiden ihmisten turvaksi. Testamentti on siis mitä epäitsekkäin teko.

Testamenttien vähäiselle tekemiselle saattaa olla osasyynä myös se, että suurin osa ei halua välttämättä muuttaa perimysjärjestystä, minkä myötä monelta katoaa intressi tehdä testamentti. Testamentissa olisi kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa myös moniin muihin käytännön asioihin, kuten vaikkapa siihen, miten omaisuus peritään. 

Esimerkiksi poissulkemalla avio-oikeuden on mahdollista suojata perintö saajan avioeron varalta, tai sitten voidaan asettaa toissijainen perinnönsaaja, jonka avulla varmistetaan perinnön jättäminen sukuun. Mahdollisuuksia on siis monia. Lisäksi testamentti mahdollistaa verosuunnittelun, sillä testamentilla saadusta omaisuudesta voi luopua osittain. Eli käytännössä saajataho voi itse miettiä omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan suhteen ottaa perintöä vastaan, ja luopua osasta jo omille lapsilleen.

Meikäläinenhän on vielä hilkun verran alle 30-vuotias, joten omassa ikäluokassani testamentti on melkoinen harvinaisuus. Vain kaksi oma ikäluokkani tuttavaa on paljastanut tehneensä testamentin, ja näillä molemmilla on ollut jonkinlainen erityinen syy asian hoitamiselle. Toisella on perinnöllisiä sairauksia, joiden myötä lähtö voi tulla niin sanotusti saappaat jalassa. Toisella vuorostaan testamentti tehtiin perhesuhteiden takia, eli hän halusi varmistaa testamentilla sen, ettei hänen omaisuutensa päädy missään nimessä eräälle henkilölle.

Mielestäni tuo tarina kiteyttää hyvin meidän nuorten suhtautumisen testamenttiin. Testamentti koetaan tarpeelliseksi vain silloin, kun sille on joku ”erityinen syy”. Jos erityistä syytä ei ole, ei testamentin tekeminen kiinnosta. Kai ne yleisimmät syyt meillä nuorilla liittyvät jälleen kerran siihen yleiseen välinpitämättömyyteen, eli aiheesta vitsaillaan tyyliin ”ei minulla ole muuta omaisuutta kuin rikkinäiset kalsarit” tai ”en ajatellut kuolla vielä 50 vuoteen”.

Jotkut blogin lukijat saattavat muistaa sen, että noin vuosi sitten pohdiskelin tässä blogissa kuolemaan liittyviä käytännön juttuja, ja uhosin silloin tekeväni itselleni pikimmiten testamentin. Teinkö sen? No enpä tehnyt, kunnes vasta nyt. Huomasin melko nopeasti sen, että testamentissa on huomattavasti enemmän huomioitavia aiheita, kuin vaikkapa siinä avioehdossa, joten testamentista saa hyvinkin äkkiä ja helposti rakennettua itselleen melkoisen himmelin.

Testamenttiin on tarjolla erilaisia ilmaisia pohjia, mutta siitä huolimatta halusin tehdä asiakirjat ammattilaisen kanssa. Ilmaiset testamenttipohjat ovat tavallisesti hyvin suppeita ja niihin on helppo tehdä muotoiluja, joiden perimmäisestä tarkoituksesta on vaikea ottaa jälkikäteen selvää – onhan paperin laatija siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen.

Testamentin kohdalla on hyvä muistaa se, että huonosti tehty testamentti voi olla melkoinen riesa perikunnalle. Vaikka testamentin tekemisellä on tarkoituksena vähentää perintöriitoja, vaikeasti tulkittava testamentti saattaa aiheuttaa niitä kahta kauheammin, kun perikunta miettii testamentin yksityiskohtien perimmäistä merkitystä.

Testamentti on kuitenkin siinä mielessä hyvä asiakirja, että se sopii oikeastaan lähes jokaiselle. Tai ainakin jokaiselle sellaiselle henkilölle, joka omistaa jotain, mutta melkein kaikillahan meistä tämä ehto toteutuu. Olen joskus jopa kuullut lauseen siitä, että jos kaikki ymmärtäisivät mihin kaikkeen testamentilla voi vaikuttaa, jokainen meistä varmasti tekisi testamentin.

Miten keskustella testamentista?

Testamentti eroaa aiemmin tekemästäni avioehdosta sillä tavalla, että nyt voin miettiä sen yksityiskohdat täysin itsenäisesti. Avioehtoa tehdessä teimme sopimuksen eli yhteisen asiakirjan puolisoni kanssa, jonka molemmat allekirjoittivat, minkä vuoksi avioehdon sisältö piti miettiä yhdessä. Tällä kertaa testamentti on kuitenkin minun asiakirjani, joten voin huoletta miettiä miten minä haluan omaisuuteni liikkuvan.

Testamentista keskustelu tuntuu painottuvan vähän enemmän sellaisiin tilanteisiin, missä nuorempi polvi patistaa vanhempiaan tai isovanhempiaan hoitamaan näiden tärkeiden asiakirjojen tekemisen. Kieltämättä testamentin tekemisestä keskustelu esimerkiksi omien vanhempien kanssa voi olla vähän vaivaannuttavaa, sillä herkästi tulee mietittyä sitä, painostanko tällä keskustelulla vanhempaa polvea tekemään jonkinlaisia valintoja tai päätöksiä.

Kavereideni kanssa en ole testamenttiasioista jutellut koskaan. Ehkä se kuvastaa hyvin tällaista alle kolmekymppisen mielenmaisemaa, jossa kuolemaan tai sairastumiseen liittyviin asioihin suhtaudutaan usein mentaliteetilla ”poissa silmistä, poissa mielestä”.

Puhumattomuudesta huolimatta testamentin teosta kannattaisi jutella myös oman ikäluokan keskuudessa, sillä testamentti on tärkeä dokumentti esimerkiksi avoliitossa oleville pareille. Yle uutisoi hiljattain siitä, että avoliitto on ottanut niskalenkin avioliitoista, eli suomalaiset tykkäävät asua yhdessä avoparina ilman avioliittoa. Tässä on kuitenkin oleellista ymmärtää se, ettei avoliitto ei kuitenkaan turvaa puolison taloutta samalla tavalla kuin avioliitto.

Etenkin sellaisissa perheissä, jossa avoliittoa on kestänyt jo useita vuosia, ja sen aikana on ehtinyt kertyä niin yhteistä, kuin myös omia omaisuuksia, olisi testamentin avulla hyvä mahdollisuus hankkia jonkinlaista ”vakuutusta” yllättävien tilanteiden varalle. Mitä tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa avopari asuu toisen puolison yksin omistamassa asunnossa ja tämä sattuu kuolemaan yllättäen? Jos vainajalla ei ole lapsia, lakisääteinen perillinen löytyy vainajan vanhemmista. Sen lisäksi että kuolemasta seuraa surua, saattaa kuolemalla olla myös raskaita käytännön haittoja.

Koska emme ole vielä tyttöystäväni kanssa naimisissa, testamentin tekemisen myötä meillä muuttui aika paljon käytännön asiat siltä kantilta, jos minulle sattuisi käymään huonosti ennen avioliittoa. Ennen häitä olemme usean vuoden yhdessäolosta huolimatta ”vain” avopari, ja ilman testamenttia puolisoni ei ole oikeutettu käytännössä mihinkään omaisuuteeni.

Meikäläinen suosittelisi lämpimästi testamentin tekemistä etenkin niille lapsettomille avopareille, jotka ovat olleet yhdessä jo pidempään. Testamentin avulla on mahdollista saada jossain määrin samanlaisia oikeuksia, kuin aviopareilla. Avoparien on hyvä muistaa esimerkiksi se, että avopareilla ei ole olemassa esimerkiksi lesken hallintaoikeutta avioparien tapaan, jolla leski saisi jäädä asumaan parin viimeisinä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Pahimmillaan avopuolison kuoleman myötä lähtisi myös koti alta.

Joitakin käytännön juttuja testamenttiin liittyen

Testamentti on iso kokonaisuus ja siellä on monia sinänsä pieniä yksityiskohtia, mutta joilla voi olla myöhemmin iso ja merkittävä vaikutus asioiden kulkuun.

Meille suomalaisille on usein ominaista jonkinlainen ”veroallergia”, eli helposti kuvittelemme verojen kannalta keveimmän ratkaisun olevan aina automaattisesti paras. Tästä syystä moni saattaa ajattelemattaan testamentata omaisuutensa ensisijaisesti vain lapsilleen, jolloin perintövero jäisi pienemmäksi, kuin tilanteessa, jossa omaisuus kiertää lapsille puolison kautta.

Alaikäisten lasten kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa se, että omaisuuden testamenttaaminen lapselle voi tuoda isoja elämää hankaloittavia asioita osaksi arkea. Toisesta vanhemmastaan orvoksi jäävän alaikäisen lapsen kohdalla kuvioihin astuu nimittäin Digi- ja väestötietovirasto, eli DVV (entinen maistraatti), jonka tehtävänä on valvoa alaikäisen lapsen omaisuuden käyttämisen perään. 

Tilanne ei koske vain testamentilla saatua perintöä, vaan ihan yleisestikin kaikkia omaisuutta periviä alaikäistä. Toisin sanoen sama tilanne on niissä tapauksissa, kun testamenttia ei ole lainkaan. Alaikäinen on silloin perillinen, ja peritty omaisuus jää kaniin DVV:n valvontaan.

Jos alaikäinen lapsi perii toisen vanhempansa, tästä seuraa usein sellainen tilanne, että vaikka perheellä sinänsä olisi hyvin varallisuutta, ei tätä varallisuutta voi käyttää kovin helposti, koska kaikki päätökset kiertävät DVV:n kautta. 

Haasteen tuo se tavanomainen tilanne, että alaikäinen lapsi omistaa perheen kotia lesken kanssa, ja leski haluaisi myydä asunnon hankkiakseen perheen tarpeisiin paremmin sopivan kodin. Asunnon myynti vaatii DVV:n luvan, jota voi hakea vasta kun joku on tehnyt ostotarjouksen. Luvan saaminen voi kestää monta kuukautta. 

Tästä syystä selvästi parempi ratkaisu olisi jättää ainakin kriittinen osa omaisuudesta testamentin kautta perheen toiselle vanhemmalle, jolloin sitä saisi käyttää vapaammin.

Toinen huomionarvoinen juttu on hallintaoikeustestamentti, jota monesti suositellaan tehtäväksi ehkä vähän turhankin heppoisasti. Jos saat omaisuutta hallintaoikeustestamentilla, saat käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotosta, mutta joku muu omistaa sen. Hallintaoikeustestamentti toimii hyvin silloin, jos sen saaja lähtee täältä maailmasta saappaat jalassa, ja on ehtinyt jo nauttia omaisuuden tuotosta (esim. osinkotuloista) asiaankuuluvasti.

Sen sijaan jos lähtö tapahtuu pitkän sairastamisen kautta, ja elämän viimeiset kymmenen vuotta menevät esimerkiksi muistisairauden kanssa taistellessa, voi hallintaoikeustestamentti tulla kalliiksi, koska omaisuuden tuotto menee hoitomaksuihin.

Hallintaoikeustestamenttiin liittyen mainittakoon jo tässä kohti, että sen kanssa tulisi olla aina myös oikein laadittu edunvalvontavaltakirja. En mene tässä yhteydessä kuitenkaan aiheeseen sen syvemmälle, sillä myöhemmin laitamme osaltani myös edunvalvontavaltuutuksen kuntoon. Aiheesta siis lisää tulevassa julkaisussa.

Kun kerroin kavereilleni tulevasta testamenttiprojektistani, kaverini kyselivät vähän vitsaillen, että kenelle meinaan testamentata vanhan Mersuni. Ihan huvikseni tarkistin miten olisin voinut menetellä auton kanssa testamentissa, ja sieltä löytyi termi nimeltä legaatti, joka on siis erityistestamenttimääräys.

Sen avulla voidaan testamentata tietty esine tai rahasumma tietylle saajalle. Legaatit toteutetaan vainajan omaisuudesta aina ennen perinnönjakoa. Tästä huolimatta myös Mercedeksen avaimet menevät puolisolleni kaiken muun mukana, eli en tehnyt sen suhteen poikkeusta.

Mitä asioita otin huomioon omassa testamentissani?

Tätä blogikirjoitusta tehdessäni meikäläisellä on jo testamenttiasiat kondiksessa. Vaikka olen 28-vuotias, minulla on jo olemassa ensimmäinen testamentti.

Oma testamenttini on melko suoraviivainen ja yllätyksetön. Käytännössä kuoleman korjatessa minut talteen, puolisoni perii minut kokonaan. En lähtenyt tältä erää tekemään mitään ”kikkailuja” testamenttiini, vaan pidin homman melko simppelinä.

Päätökseen vaikutti myös se, että olin ehtinyt jo sisäistää sellaisen ajattelumallin, että näitä asiakirjoja kannattaa tarpeen mukaan päivittää myöhemmin ajan tasalle, sen sijasta että koittaa tehdä nyt aukotonta ja ikuisuuteen hyvin kestävää dokumenttia. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, joten siitä syystä päätin tehdä testamentin, joka sopii varmuudella tähän hetkeen ja ehkä myös lähivuosiin.

Tällä hetkellä en omista mitään sellaista, mikä vaatisi erityistä huomiota tai erityisjärjestelyjä, sillä omaisuuteni on oman asunnon lisäksi pääasiassa erilaisia arvopapereita. Niihin ei ole olemassa minkäänlaisia tunnesiteitä, joiden vuoksi omaisuus olisi pidettävä kynsin hampain ”omassa suvussa” tai jossain vastaavassa.

Joskus kaukana tulevaisuudessa tilanne voi ehkä olla toisin, sillä meikäläinenkin on vanhan maatilan poikia, ja sitä kautta kykenen ymmärtämään ne tilanteet, missä ei välttämättä haluta päästää jotain tunnearvoa sisältävää omaisuutta suvun ulkopuolelle. Maatilan lisäksi vastaavia tapauksia voisivat olla esimerkiksi kesämökki tai vaikkapa arvotaide.

Miten tein oman testamenttini? – Kokemuksia Lexly-palvelusta

Tein oman testamenttini Lexlyn nettipalvelun kautta. Testamentin tekeminen tapahtui lähes täysin samalla tavalla, kuin aiemmin Lexlyn kautta tekemäni avioehto. Vastassa oli internetlomake, josta valitsin minulle mieluisimman monivalinnan ja lopuksi palvelu tulostaa sinulle valmiin testamentin, joka on luotu valintojesi pohjalta.

Verrattuna avioehtoon, testamentti on jonkin verran laajempi asiakirja. Jutellessani testamentin tekemisestä Lexlyn asiantuntijoiden kanssa, pääsin vilkaisemaan heidän testamenttipalvelunsa vuokaaviota, ja kieltämättä siinä oli aika monta mahdollista polkua kuljettavaksi. Tästäkin huolimatta lomakkeen kysymykset olivat helposti muotoiltuja ja niistä löysi varsin kivuttomasti itselle parhaiten sopivat vaihtoehdot.

Lomaketta täytellessäni minulta kysyttiin mm. seuraavia asioita:

• Haluanko puolisoni saavan testamentin mukaisesti omaisuutta, jos olemme eronneet ennen kuolemaani?
• Onko minulle tarpeellista ottaa huomioon rintaperillisiin liittyviä lakiasioita?
• Kuka perii toissijaisena saajana testamenttaamani omaisuuden puolisoni kuoltua?
• Haluanko poistaa testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden minulta perittyyn omaisuuteen?

Vaikka testamentin tekemisessä on todella paljon asioita, joita kannattaisi ottaa kokonaisuudessa huomioon, Lexlyn lomakkeen kautta työ kävi näppärästi. Kysymysten asettelu oli tehty helpoksi ymmärtää, joten testamentti tuli tehtyä melko ketterästi.

Lexlyn kautta verkkopalvelussa tehty testamentti maksoi 90 euroa ja juristin kanssa tehtynä tämä olisi ollut 400 euron hintainen palvelu. Lisäksi verkossa tehtyihin testamentteihin on mahdollista hankkia 15 minuutin mittainen LexlyCheck-palvelu hintaan 50 euroa, jossa juristin kanssa on mahdollista käydä dokumentti vielä kertaalleen läpi Teamsin tai puhelun kautta. 

Testamentin tekeminen prosessina

Testamentin tekeminen prosessina oli jonkin verran odotettua laajempi ja siihen tutustuessa tuli matkan varrella mieleen monia sellaisia asioita, joita ei olisi välttämättä osannut ennakkoon edes ajatella. Tästä huolimatta pakko todeta se, että onneksi asiat tulivat vastaan, sillä eipähän käy ainakaan sellaista tilannetta, että joku tärkeä asia jäisi vahingossa testamentin ulkopuolelle.

Lexlyn kautta tehdessä minulla meni testamentin tekemiseen aikaa ehkä noin 15-20 minuuttia. Testamentin tekemiseen kannattaakin varata kaveriksi täysi kahvikuppi, jotta ajatus pysyy kirkkaana läpi koko asiakirjan tekemisen. Aiheet eivät ole sinänsä vaikeita, mutta niihin on hyvä keskittyä tosissaan.

Tuohon asiakirjan tekemiseen menevään aikaan täytyy toki tarkentaa se, että allekirjoittanut on tosiaan lapseton, joten rustasin verkkopalvelua tehdessäni sen vaihtoehdon, ettei tässä testamentissa tarvitse ottaa lapsia huomioon millään tavoin. Se mahdollisesti suoraviivaisti hieman prosessin tekoa.

Oleellinen osa testamentin tekemistä on myös asiakirjan ”määräaikaishuollot”. Juttelin tästä aiheesta Lexlyn asiantuntijoiden kanssa, ja sain sitä kautta itselleni hyvän nyrkkisäännön. Näin lapsettomana ensimmäinen versio testamentista on hyvä tehdä heti, mutta siinä kohti kun ensimmäinen lapsi syntyy perheeseen, on hyvä hetki käydä oma testamentti uudelleen läpi. Seuraava hyvä paikka on sitten siinä vaiheessa, kun ne omat lapset alkavat täysi-ikäistymään.

Loppupäätelmät testamentista

Testamentti on asiakirjana kaksijakoinen. Se tunnetaan hyvin, mutta siitä huolimatta sitä tunnutaan käyttävän ihmeellisen vähän. Vaikka testamentti istuu lähes jokaiselle henkilölle, siitäkin huolimatta aiheesta väännetään aika paljon vitsiä ja erilaista vähättelyä.

Onhan se totta, että testamentin tarpeellisuuteen liittyy aina kuolema, ja näitä asioita harva haluaa oikeasti miettiä ennakkoon. Mentaliteetti on juuri se, että jos ei mieti asiaa, niin sen kanssa ei tarvitse olla tekemisissä.

Testamenttia tehdessäni opin myös sen, että siitä on hyvinkin helppo rakentaa todella vaikeaselkoinen ja lähes loputon himmeli, jossa on otettu huomioon useita epätodennäköisiä tapahtumia toisensa perään. Mitä isomman himmelin haluaa rakentaa, sitä suuremmin suosittelisin asiantuntijapalveluiden käyttämistä testamentin tekemisen yhteydessä, sillä huonosti ja epäselvästi tehty testamentti ei estä riitoja, vaan pahimmillaan aiheuttaa niitä kahta kauheammin. 

Lexlyn asiantuntijoiden kanssa jutellessamme keskustelu siirtyi myös omin päin, eli ilman ammattilaista tehtyihin testamentteihin. Keskustelusta tuli ilmi se, että on paljon testamentin omin päin ilman ammattiapua tehneitä ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä heidän testamenttinsa oikeastaan tarkoittaa ja mitä siitä heidän läheisilleen seuraa. 

Meikäläinen myös suosittelee sitä, että testamentti tehtäisiin heti alta pois ja sen hetkiseen elämäntilanteeseen istuvana. Testamentin tekoa ei kannata pitkittää esimerkiksi vanhuuteen tai lasten syntymiseen asti, sillä se kaikista ikävin voi sattua koska tahansa ja kenelle tahansa meistä, esimerkiksi tapaturman muodossa. 

Koska testamentin voi tehdä koska vain uudelleen, asioista ei kannata tehdä suotta liian vaikeita. Testamenttiin, kuten näihin muihinkin elämän tärkeisiin asiakirjoihin, on hyvä suhtautua vakuutuksena, jonka sisältöä tarkastellaan aina omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Eli ei kannata lähteä kikkailemaan testamentissa liian vaikean kautta, vaan ennemmin tekee huolellisesti nykyhetkeen ja lähivuosiin sopivan dokumentin.

Lexly tarjoaa Inssin osingot -sijoitusblogin lukijoille alennuskoodilla IO15 verkkopalvelussa tehdyistä testamenteista 15 prosentin alennuksen. Kampanja on voimassa 26.2.-12.3.2022 välisenä aikana.