Kaupallinen yhteistyö: Lexly

Ei kahta ilman kolmatta. Allekirjoittanut jatkaa vielä kerran matkaansa elämän tärkeiden asiakirjojen maailmassa. Aiemmin tämän kevättalven aikana olen laittanut omalta osaltani kuntoon avioehdon sekä testamentin, ja nyt vuorossa on edunvalvontavaltuutuksen tekeminen.

Edunvalvontavaltuutuksesta käytetään myös termiä edunvalvontavaltakirja, josta kuulee käytettävän lyhennettä EVVK. Jos monelle meistä kirjaimet EVVK tuovat ensimmäisenä mieleen, ettei voisi vähempää kiinnostaa, niin edunvalvontavaltakirjaan ei tulisi missään nimessä suhtautua yhtä välinpitämättömästi.

Tässä artikkelissa kerron teille mikä on edunvalvontavaltuutus, miksi se on tärkeä ja mitä kaikkea sen tekemisessä tulisi muistaa ottaa huomioon. Aivan kuten avioehdon ja testamentin kohdalla, aiempaa omakohtaista kosketuspintaa aiheeseen ei juurikaan ollut, joten käydään aihetta läpi ihan perusteista alkaen.

Edunvalvontavaltuutus – mitä edunvalvontavaltakirjalla tekee?

Ennen kuin sukellamme edunvalvontavaltuutuksen maailmaan, mietitään hetki elämää. Mehän kuvittelemme usein vähän suoraviivaisesti, että elämme ainakin suurin piirtein terveen elämän, kunnes kuolema korjaa meidät pois. Mielikuvien mukaan lähtö tapahtuu aina yllättäen ja nopeasti, eikä siinä ehdi juurikaan miettiä asiaa.

Asia ei ole kuitenkaan noin suoraviivaista, vaan moni meistä joutuu jossain vaiheessa sellaiseen tilaan, ettei kykene enää hoitamaan omia asioitaan. Näiden tapauksien kohdalla kysymykseksi muodostuu se, että kuka hoitaa sinun asioitasi, kun sinä et kykene niitä enää itse hoitamaan?

Näissä tilanteissa edunvalvontavaltuutus astuu kuvioihin. Se on asiakirja, jonka avulla määräämme siitä, kuka hoitaa asioitamme siinä vaiheessa, kun oma kuntomme ei sitä salli. Oikein tiiviisti sanottuna edunvalvontavaltuutus on siis lupa hoitaa toisen henkilön asioita.

Terminä edunvalvontavaltuutus tai edunvalvontavaltakirja ovat huomattavasti tuntemattomampia, kuin vaikkapa aiemmissa julkaisuissani käsitellyt avioehto ja testamentti. Avioehtoa ja testamenttia on pomminvarmasti käsitelty peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa, mutta edunvalvontavaltuutusta ainakaan minä en näiltä tunneilta muista. Allekirjoittanut törmäsi termiin ensimmäistä kertaa vuosi sitten, kun mietin kuolemaan liittyviä käytännön asioita.

Hyvin usein edunvalvontavaltuutus mielletään eläkeikäisten ihmisten asiakirjaksi, sillä eihän kukaan nuori koe tarvitsevansa edunvalvontavaltakirjaa. Toivottavasti näin, mutta vanhuuden mukanaan tuomat haasteet, kuten muistisairaus ei ole kuitenkaan ainoa tilanne, jossa edunvalvontavaltuutukselle olisi tarvetta. Myös nuori ihminen voi sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen ja siksi tarvita edunvalvontaa.

Jos aivoista katkeaa rumasti sanottuna sopiva verisuoni, sitä myötä voi kadota ikään katsomatta kyky hoitaa omia asioita. Samoin erilaiset onnettomuudet voivat aiheuttaa samanlaisen lopputuleman. Voit kaatua moottoripyörällä tai kompuroida portaissa. Kaikista surullisimmissa tapauksissa satut vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan rattijuopon ajaessa ylitsesi suojatiellä.

Kaikissa näissä tapauksissa edunvalvontavaltuutus auttaa. Edunvalvontavaltuutuksella määrätään siis elävän ihmisen asioiden hoidosta tilanteessa, jossa hän itse ei sairauden, tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi kykene omia asioitaan hoitamaan. Kyseisen asiakirjan avulla on määrätty jo ennalta se, kuka hoitaa asioistasi silloin, kun olet itse tiedottomassa tilassa sairaalan pedissä. Mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole tajuttu tehdä ennakkoon, menetellään huomattavasti kankeammin toimintatavoin, josta myöhemmin lisää.

Mitä asioita pitää hoitaa, vaikkei itse kykenisi?

Oletko ikinä miettinyt sitä, mitä kaikkea sinun tulee itse hoitaa arjessasi? Tämäkin lista on sellainen, jolle tulee hyvin nopeasti odotettua enemmän pituutta, sillä emme välttämättä edes tajua sitä, miten paljon asioita on nimenomaan sinun itsesi takana. Jos et itse kykene näitä asioita hoitamaan, kukaan muukaan ei välttämättä voi tehdä niitä puolestasi.

Pankkitili on yleinen ja helppo esimerkki. Sinä olet lähtökohtaisesti ainoa henkilö, joka voi maksaa tililtäsi maksuja. Vaikka olisit sellaisessa tilanteessa, ettet kykene hoitamaan omia asioitasi, kuka tahansa ei voi siitä huolimatta hoitaa asioita puolestasi. Tässä kohti tulee haasteita sen suhteen, että kuka maksaa esimerkiksi vuokrasi, puhelinlaskusi tai muut kulut pankkitililtäsi?

Haasteet eivät lopu pelkästään pankkitilin tapahtumiin, vaan myös kaikki tekemäsi sopimukset ovat sinun takanasi. Kukaan muu ei voi esimerkiksi irtisanoa vuokrasopimusta puolestasi tai myydä omaisuuttasi, kuten asuntoa tai autoa. Puhumattakaan sitten pienemmistä asioista, kuten puhelinliittymät, lehtitilaukset tai suoratoistopalvelut, joiden lopettaminen voi olla jopa mahdotonta. Sama juttu myös esimerkiksi Kelan etuuksien hakemisen kanssa.

Tässä on ainekset melkoiseen härdelliin, kun erilaisiin tapahtumiin tarvitaan sinulta toimenpiteitä, muttet pysty niitä terveydentilasi puolesta tekemään. Nämä toimenpiteet liittyvät yleensä raha-asioiden tai muiden käytännön asioiden hoitamiseen. Joskus ihmiset kuvittelevat edunvalvontavaltuutuksen liittyvän hoitotyöhön, mutta edunvalvontavaltuutus ei liity omaishoitoon.

Ilman edunvalvontavaltuutusta on mahdollista saada holhousviranomaisen tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja, jonka tehtävänä on hoitaa päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita. Viranomaisen määräämän ja edunvalvontavaltuutuksen avulla määrätyn edunvalvojan väli on karkeasti sanottuna sellainen, että viranomaismalli on aina kalliimpi ja kankeampi.

Tiivistetysti siis vaihtoehtoja on siis kaksi, jos henkilö ei kykene itse hoitamaan omia asioitaan:

1. Mikäli edunvalvontavaltuutus on tehty -> edetään sen mukaan -> tämä on helppo malli
2. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole -> haetaan henkilölle edunvalvoja -> seuraa huomattavasti kankeampi malli

Edunvalvojan kankeus ja kalleus liittyy siihen, että edunvalvojan täytyy lain mukaan pitää eurolleen kirjanpitoa siitä, kuinka toisen ihmisen varoja käyttää, joten , täytyy joka ikinen kuitti ja muu tosite kerätä talteen. Jos tilanne on vaikkapa se, että olet muistisairas, niin tällöin saatat elää melko tavallista elämää, ja erilaisia kuitteja tai hankintoja kertyy päivittäin. Elämä on sen jälkeen nopeasti yhtä kuittirumbaa. Näin siis, vaikka edunvalvojaksi olisi suostunut oma puoliso tai lapsi. 

Myös edunvalvonnan hinta saattaa yllättää monet. Vaikka läheinen suostuisi edunvalvojaksi, on pelkästään jokavuotisen, lakisääteisen vuositilin tarkastusmaksu voi yllättää. Tarkastusmaksun suuruus määräytyy nimittäin tulojen mukaan. Jos taas edunvalvoja ei ole läheinen vaan yleinen edunvalvoja, edunvalvottavan vuosituloista voi upota aika siivu edunvalvojan kustannuksiin. Tämäkin kustannus määräytyy niin ikään tulojen mukaan.

Kuten kaikki tietävät, väestön ikääntyminen on tulevaisuudessa valtava trendi. Edunvalvontavaltuutukseen liittyy mielenkiintoinen yhteiskunnallinen näkökulma, eli kestääkö yhteiskunta sellaista tilannetta, että kaikki ikääntyvät ihmiset jättäisivät edunvalvontavaltakirjan tekemättä. Mitä tapahtuu sellaisessa kuvitteellisessa tilanteessa, jossa 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta käyvät kaikki läpi tuon raskaamman mankelin?

Edunvalvontavaltakirja on väärä paikka säästää

Hyvä nyrkkisääntö oman edunvalvontavaltakirjan tekemiselle on se, että se kannattaa tehdä heti täysi-ikäistymisen jälkeen, sillä kuka tahansa terve ja kynnelle kykenevä täysi-ikäinen voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Tämä on hyvin hämmentävä nyrkkisääntö suhteessa siihen, että edunvalvontavaltuutusta pidetään mielikuvissa virheellisesti vanhojen ihmisten asiakirjana.

Edunvalvontavaltuutuksen kanssa piilee sama sudenkuoppa, kuin mihin törmäsimme jo testamentin kanssa. Internet tarjoaa monia ihmeellisiä asioita, ja tässäkin tapauksessa netistä löytää erilaisia ilmaisia pohjia edunvalvontavaltuutusten tekemiselle. Ennen kuin luottaa yhden elämänsä tärkeimmän asiakirjan internetin ilmaisversion varaan, on hyvä pitää mielessä se, että edunvalvontavaltakirja on hyvin määrämuotoinen asiakirja, eli tiettyjen muotojen tulee täyttyä siinä, jotta se on pitävä.

Toisin sanoen, aivan kuten jo huomasimme testamentin kanssa, ilmaiset mallipohjat voivat olla ”mitä vaan”, ja pahimmillaan niiden avulla tehdään sellainen virheellinen asiakirja, joka vain mutkistaa asioita entisestään. Edunvalvontavaltuutuksen kohdalla tilanne voi surullisemmillaan olla sellainen, että kun asiakirjalle tulee käyttöä, huomataan sen olevan väärin laadittu eikä viranomainen voi sitä muotovirheen vuoksi vahvistaa.

Pahimmillaan tästä seuraa siis tilanne, jossa edunvalvontavaltuutusta ei ole sittenkään olemassa, vaikka osapuolet ovat kuvitelleet tehneensä sellaisen. Yllä mainittu vaihtoehto 1. muuttuukin kuin varkain siihen kalliiseen ja kankeaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Käytännössä siis edunvalvontavaltakirja kannattaakin sorvata ammattilaisen kanssa, jotta se on varmasti määrämuodot täyttävä ja kaikin puolin pitävä. Yleisiä virheitä edunvalvontavaltakirjoissa ovat esimerkiksi niinkin simppeleitä, kuin että todistajat ovat esteellisiä tai asiakirjasta puuttuu tarvittavaa tietoa.

Toinen yleinen virhe edunvalvontavaltuutukseen liittyen on se, että asiaan herätään liian myöhään. Surullisen tarinan mukaan ei ole mitenkään tavatonta, juristit saavat välillä puheluita, joissa esimerkiksi jo muistisairastuneelle vanhemmalle haluttaisiin tehdä edunvalvontavaltakirja. Tässä kohti lakitoimisto voi vain todeta, että valitettavasti olette liian myöhään hereillä asian kanssa. Asia olisi pitänyt hoitaa silloin, kun asianosainen oli niin sanotusti terveen papereissa.

Tässä palataan jälleen siihen, miksi edunvalvontavaltakirjan tulisi olla nimenomaan meidän nuorten ja terveiden asiakirja. Jos olet terve ja kykenevä päättämään omista asioistasi, olet silloin optimaalisessa tilanteessa edunvalvontavaltakirjan tekemisen suhteen. Sen sijaan asiaan herääminen jälkikäteen on vähän samaa sarjaa, kuin yrittäisi ostaa palovakuutusta jo palaneelle talolle.

Mitä asioita ottaa edunvalvontavaltuutuksessa huomioon?

Edunvalvontavaltuutuksessa on testamentin tavoin mahdollista rakentaa hyvinkin tarkka suunnitelma sille, miten omaisuutta tullaan tilanteen syntyessä käyttämään. Edunvalvontavaltakirjassa on mahdollista kirjata hyvinkin tarkasti se, miten rahaa käytetään. Esimerkiksi valtuutukseen voidaan kirjata se, että ensimmäisenä omaisuudesta realisoidaan osakkeet, samalla kun kotitalosta luovutaan viimeisenä.

Tästä tullaankin siihen tilanteeseen, että edunvalvontavaltuutuksen avulla on mahdollista tuoda ilmi omaa tahtoa. Tämä vuorostaan tuo mukanaan erään valtuutuksen usein unohdetun edun: sen kautta valtuutetun ei tarvitse itse miettiä, miten potilas olisi tahtonut asioiden menevän. Takaraivossa on hyvä pitää ajatus siitä, että valtuutetun tehtävät ovat jo muutenkin henkisesti raskaita, joten kaikki pestiä helpottavat tekijät ovat aina kotiin päin.

Yksi iso kysymys edunvalvontavaltuutuksen tekemisessä liittyy siihen, kenet nimeät valtuutetuksi hoitamaan asioitasi. Valtuutetun tehtävään olisi hyvä saada sellainen henkilö, jolta hoituu erilaiset asioiden hoitamiset, myös jonkinasteisen henkisen paineen alla. Aina se henkilö ei löydy välttämättä siitä kaikista läheisimmästä ihmisestä, kuten omasta puolisosta. Puolisolla voi olla tilanteen iskiessä ihan tarpeeksi hoitamista muissa asioissa.

Erityisesti vanhempien pariskuntien olisi pitää takaraivossa se ajatus, että oma samaa ikäluokkaa edustava puoliso ei välttämättä ole se optimi valinta valtuutetuksi. Pahimmillaan myös puolisollakin alkaa ikä ja terveys painaa, kun valtuutetun tehtävät tulevat ajankohtaisiksi.

Valtuutetun heikkenevän kunnon tai muun estymisen voi ratkoa myös sillä, että edunvalvontavaltuutukseen merkitään myös toissijainen valtuutettu. Toissijaisen valtuutetun ideana on hypätä rattiin silloin, kun ensisijainen valtuutettu ei pysty tai halua hoitaa asiaa.

Näiden lisäksi edunvalvontavaltakirjaan on hyvä nimetä vielä toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu (nämä ovat usein sama ihminen), jonka tehtävänä on paikata pysyvästi tai hetkellisesti valtuutettua. Sitten on vielä hyvä nimetä esteetön varavaltuutettu, joka voi hypätä väliaikaisesti puikkoihin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa varsinainen valtuutettu on itse osallinen vaikkapa kiinteistön kaupassa perheenjäsenten kesken ja tässä yksittäisessä asiassa jäävi.

Minkälaisen edunvalvontavaltuutuksen minä tein?

Meikäläinen teki tätä myötä elämäni ensimmäisen edunvalvontavaltakirjan, eli asia on osaltani nyt kunnossa. Toivon hartaasti, ettei asiakirjalle tule koskaan käyttöä, mutta siitäkin huolimatta se on hyvä olla olemassa.

Edunvalvontavaltuutukseen tulisi suhtautua mielestäni vähän kuin vakuutukseen: se kannattaa hankkia, vaikka samaan aikaan tulee toivoa, ettei sille tule koskaan käyttöä. Toisaalta asiakirjan avulla pystyy varautumaan varsin hyvin elämän yllättäviin käänteisiin, joita valitettavasti mahtuu monen matkaan.

Noudatin oman edunvalvontavaltakirjani kanssa vähän samaa periaatetta kuin testamentin kanssa: pidetään homma simppelinä, mutta hoidetaan asia pois päiväjärjestyksessä. Asiasta ei kannata lähteä tekemään liian isoa ja haastavaa kokonaisuutta, koska vitkuttelemalla asia pahimmillaan jää kokonaan tekemättä.

Edunvalvontavaltuutuksessa on testamentin kanssa samat käytännöt myös sen osalta, että voin koska tahansa terveenä ollessani muokata valtakirjani sisällön uusiksi. Eli jos myöhemmin haluan tehdä asiakirjaan jonkinlaisia muutoksia, voin muutoksilla koska tahansa päivittää asiakirjan. Oletuksena tietysti se, että olen muutosten hetkellä yhä fyysisesti kykenevä itsenäiseen päätöksentekoon.

Laitoin omaan edunvalvontavaltuutukseeni valtuutetuksi oman tyttöystäväni, siis tulevan vaimoni. Hän sopi mielestäni tilanteeseen parhaiten, koska meillä ei ole omia, saati täysi-ikäisiä lapsia. Sellainen pro-tip valtuutetun hankintaan on se, että valtuutetulta kannattaa kysyä suullisesti suostumus ennakkoon, ettei asia tule aivan täytenä yllätyksenä kenellekään.

Kokemuksia Lexlyn edunvalvontavaltuutus-palvelusta

Aivan kuten avioehdon ja testamentinkin kohdalla, tein oman edunvalvontavaltakirjani Lexlyn verkkopalvelun kautta. Tälläkin kertaa vastassa oli internet-lomake, josta valitsin minulle mieluisimmat monivalinnat. Lopuksi palvelu tulostaa minulle valmiin edunvalvontavaltakirjan, joka on luotu valintojeni pohjalta.

Edunvalvontavaltuutuksessa oli melko paljon asiaa, minkä vuoksi en saanut tätä yhdeltä istumalta tehdyksi. Ensimmäisellä kierroksella pysähdyin toviksi miettimään sitä, annanko luvan omaisuuteni lahjoittamiseen. Tein tässä kohti vähän poikkeuksellisesti Lexlyn suositusta vastaan, eli en antanut omaisuudelleni lupaa lahjoittamiseen. Tämän päätöksen taustalla oli puhtaasti käytännön asiat: näin edunvalvontavaltuutuksestani tuli aavistuksen simppelimpi. 

Pienen pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että omaisuuden lahjoittamisen salliminen on enemmänkin vanhemman polven juttu, joka haluaa lahjoittaa omaisuuttaan lapsille tai lapsenlapsilleen veroteknisistä syistä. Minun tapauksessa kun jälkipolvea ei ole, ei samantapaista hyötyä ole. Tämäkin on niitä juttuja, joita voin joskus tulevaisuudessa muokata, jos tilanne muuttuu toiseen suuntaan.

Toinen paikka, jossa jouduin hetkeksi istumaan ja miettimään päätöstäni, liittyi valtuutukseen liittämiini henkilöihin. Tyttöystäväni oli helppo kortti ensisijaiseksi edunvalvojaksi ja sisaruksistakin löytyi toissijainen valtuutettu, mutta esteettömän varavaltuutetun löytäminen olikin hieman kinkkisempi paikka. Se kun ei saa olla minun tai puolisoni sukulainen, sillä he saattaisivat olla esteellisiä.

Esteetöntä varavaltuutettua tarvitaan edustamaan valtuuttajaan niissä yksittäisissä tilanteissa, joissa valtuuttajan ja valtuutetun edut saattaisivat olla eturistiriidassa. Yleisiä esimerkkejä tällaisesta tilanteesta ovat syntyvät perheenjäsenten väliset sopimukset, kuten kauppa, lahjoitus, sukupolvenvaihdos, ositus tai perinnönjako.

Oma esteetön varavaltuutettuni löytyi eräästä läheisestä ja pitkäaikaisesta ystävästä. Tässäkin kohti tuli kuitenkin kysyttyä kaverilta ennen hänen nimeämistään, että onko ok, jos merkitsen hänet tähän tehtävään. Lisäksi tästä esteettömästä varavaltuutetusta on hyvä tietää koko nimi toisia nimiä myöten, sekä syntymäaika.

Muuten noudatin asiakirjaa tehdessäni sellaista periaatetta, että yksinkertaisuus on kaunista. Oman elämän käänteitä on vaikea ennustaa etukäteen, joten on oikeastaan mahdotonta tehdä ennakkoon juuri sellainen paperi, jossa olisi osattu ottaa kaikki mahdollinen huomioon. Tästä syystä en lähtenyt tekemään kovin tarkkoja ehtoja esimerkiksi sille, miten omaisuuttani tulisi käsitellä.

Ajattelin pitää mielessä myös sen, että tätäkin asiakirjaa voi myöhemmin vielä muokata tai tehdä uudelleen, jos elämäntilanne tai omat ajatukset muuttuvat aiheen tiimoilta. Mieluummin hoitaa paperin pois päiväjärjestyksestä, kuin että jää loputtomiin jahkaamaan kaikkia mahdollisia skenaarioita.

Lexlyn kautta verkkopalvelussa tehty edunvalvontavaltakirja maksoi 85 euroa ja juristin kanssa tehtynä tämä olisi ollut 280 euron hintainen palvelu. Lisäksi verkossa tehtyihin edunvalvontavaltuutuksiin on mahdollista hankkia 15 minuutin mittainen LexlyCheck-palvelu hintaan 50 euroa, jossa dokumentin voi käydä juristin kanssa vielä kertaalleen läpi Teamsin tai puhelun kautta. 

Loppupäätelmät edunvalvontavaltakirjasta

Jos mietitään kolmikkoa avioehto, testamentti ja edunvalvontavaltakirja, niin tästä kolmikosta viimeisenä mainittu oli itselle kaikista tuorein tuttavuus. Ei siis ihme, että tässä minulla oli kaikista eniten opittavaa ja uutta informaatiota.

En tosiaan muista omilta yhteiskuntaopin tunneiltani, että käytiinkö siellä koskaan edunvalvontavaltuutusta läpi, mutta tämän prosessin aikana opin ainakin sen, että käytännössä jokainen täysi-ikäinen tarvitsee edunvalvontavaltakirjan. Siinä missä testamentin tai avioehdon tekeminen on täysin varattomilla vähän siinä ja tässä, niin edunvalvontavaltakirja kannattaa jokaisen tehdä. Kaikilla meillä lienee kuitenkin pankkitili, puhelinliittymä, vuokrasopimus tai muu, jota jonkun tulee päästä hoitamaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Tämä menee vähän edellisten artikkelien toistoksi, mutta suosittelen tälläkin kertaa sitä, että asiakirja tehtäisiin heti alta pois ja tämän hetken elämäntilanteeseen istuvana. Jos olet tällä hetkellä kykenevä päättämään omista asioistasi, niin hyvä, olet tällöin optimaalisessa tilanteessa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Jos taas sattuu käymään niinkin ikävästi, että terveys menee, niin tällöin voi olla jo liian myöhäistä tehdä kyseistä asiakirjaa.

Lexly tarjoaa Inssin osingot -sijoitusblogin lukijoille alennuskoodilla IO15 verkkopalvelussa tehdyistä edunvalvontavaltuutuksista 15 prosentin alennuksen. Kampanja on voimassa 12.3.-26.3. 2022 välisenä aikana.