Mitä ovat osingot ja mitä niistä tulee tietää?

Piensijoittamisesta on vaikea puhua ilman, että joku mainitsee jossain vaiheessa sanan ”osingot”. Mutta mitä ne ovat? Oletko edes tiennyt, että myös tavalliset kansalaiset voivat nauttia osingoista?

Lue lisää

Mitä ovat osingot?

Lähdetään liikkeelle perusteista. Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Vähän mutkia oikoen yritys tekee voittoa, jonka jälkeen se jakaa osan voitoistaan omistajilleen. Osinkoa on pidetty yleensä omistajan ”palkkana” yhtiön omistamisesta.

Tavallisesti osinkoja jakavat osakeyhtiömuotoiset yritykset, kuten pörssiyhtiöt. Pörssistä kuka tahansa voi ostaa listattujen yhtiöiden osakkeita, joiden omistajat saavat vuosittain osinkoja.

Osingot ovat melko tavallisia suomalaisille pörssiyrityksille. Suurin osa yrityksistä jakaa osinkoa vuosittain, myös erilaisten taloudellisten kriisien aikana. Esimerkiksi Finanssikriisin aikana osinkoja leikattiin, mutta maksettiin jotain läpi kriisin.

Vierellä on rengasvalmistaja Nokian Renkaiden osinkohistoria, josta ilmenee, että yhtiö on maksanut osinkoa joka vuosi vuodesta 1996 lähtien. Matkaan mahtuu niin IT-kuplat, Finanssikriisit kuin koronavirukset.

Nokian Renkaat osinkohistoria

Miten osinkoja saa?

Sampo Group osinkohistoria osingon leikkaus

Kuten jo edellä kerroin, osinkoja maksetaan yhtiön omistajille. Jos olet yhtiön omistaja sillä hetkellä kuin osinko irtoaa, olet oikeutettu osinkoon.

Osinkoja maksetaan aina tietty summa osaketta kohti, esimerkiksi 50 senttiä per osake. Tällöin jokaisen osakkeen omistajalle annetaan sama osinko, mutta omistamiesi osakkeiden lukumäärä kertoo osinkopottisi kokonaismäärän.

Osingon irtoamisen jälkeen menee muutamia päiviä, ennen kuin osinko näkyy arvo-osuustililläsi. Yleensä osakevälittäjät hoitavat myös osingoista verot, joten arvo-osuustililläsi näkyy osinkojen määrä verojen jälkeen.

Osakkeita voi ostaa koska tahansa, mutta osingon irtoamispäivämääränä tulee olla osakaslistalla, jos mielii osinkoja saada.

Milloin osinkoja saa? - Osinko-päivämäärät

Suomessa yhtiöt antavat tilinpäätöksen aina vuoden alussa, jossa käydään läpi edellisen vuoden luvut. Tilinpäätöksen yhteydessä annetaan hallitukselle osinkoehdotus, joka nuijitaan läpi myöhemmin yhtiökokouksessa. Tilinpäätöksen osinkoehdotus on ehdotus siihen asti, että yhtiökokous hyväksyy osingon. Käytännössä voit vielä yhtiökokouspäivänä ostaa yhtiön osaketta ja saada osingon. 

Osinkoihin liittyviä päivämääriä on neljää sorttia:

  • Yhtiökokouspäivä (engl. declaration date / announcement date): Päivä, jolloin lopullinen osingonjakoa koskeva päätös tehdään.
  • Irtoamispäivä (engl. ex-dividend date / ex-date): Osinko irtoaa ja tavallisesti osakekurssi putoaa osingon verran.
  • Täsmäytyspäivä (engl. date of record): Osakasluettelo käydään läpi ja katsotaan keille osinko maksetaan.
  • Osingon maksupäivä (engl. first date of dividend payment / payment date / payout date): Osinko näkyy arvo-osuustililläsi.
Nokian Renkaiden osinkopäivämäärät

Mikä on osinkodippi?

Finanssikriisi osingot 2008

Kun osinko irtoaa yhtiöstä, osakkeen arvo putoaa osingon verran. Tästä puhutaan ”osinkodippinä”, tai virallisesti osingon irtoamisilmiönä.  Toki, koska osinko irtoaa tavallisesti normaalina pörssipäivänä, pörssipäivän tavallinen kurssiliikehdintä saattaa tehdä osinkodipistä joko hieman suuremman tai pienemmän kuin mitä osinko itsessään oli.

Oleellista tässä ilmiössä on ymmärtää se, että osakkeen irtoamisen jälkeen kurssi tippuu, koska yhtiön kassasta (ja osakkeesta) on juuri lähtenyt rahaa pois kohti osakkeenomistajien taskuja. Jos tähän haluaisi vääntää jonkun käytännön esimerkin, niin ethän sinä maksaisi autostakaan yhtä paljoa, jos edellinen omistaja ei anna talvirenkaita auton mukana.

Osinkodippi antaa meille ikuisuuskysymyksen, kannattaako osaketta ostaa ennen vai jälkeen osingon irtoamisen. Käytännössähän osinkodippi on verotuksesta johtuen usein tilille kilahtanutta osinkoa suurempi, mutta toisaalta osingot ovat verotettu kevyemmin kuin kurssinousu.

Osinkojen verotus

Mainitsin äsken osinkojen verotuksesta, joten se on hyvä käydä tässä välissä. Pörssiyhtiöistä saadut osingot ovat Suomessa verotettavia, vaikka lähes jokaisten eduskuntavaalien alla joku väläyttää ideaa pienten osinkojen verovapaudesta.

Osingot ovat aavistuksen monimutkikkaasti verotettuja, sillä osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % ja pääomatulojen ollessa yli 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti ylimenevältä osalta on 34 %.

Lopullinen osinkovero alle 30 000 euron pääomatuloille on 25,5 % (85 % * 30 %) ja ylittävältä osalta 28,9 % (85 % * 34 %).

Osinkojen erot suomessa ja ulkomailla

Finanssikriisi subprime osakkeet

Suomessa osinko maksetaan tavanomaisesti kerran vuodessa. Yleensä suomalaisten yhtiöiden osingot sijoittuvat keväälle yhtiökokouskauden yhteyteen.

Viime vuosina Suomessa jotkut yhtiöt ovat siirtyneet puolivuotisosinkoihin tai jopa kvartaali osinkoihin. Puolivuotisosingoissa osinko maksetaan kahdesti vuodessa ja kvartaaliosingoissa neljästi.

Vaikka ilmiö useammasta osinkopäivästä onkin Suomessa melko tuore, on sillä pitkät perinteet ulkomailla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on normaali käytäntö maksaa osinkoa kvartaaleittain, eli kerran kolmessa kuukaudessa. Lisäksi Yhdysvalloista löytyy yhtiöitä, jotka maksavat peräti osinkoa  kuukausittain.

Osinkoaristokraatti ja osinkokuningas

Osinkosijoittamisessa törmää nopeasti termeihin osinkoaristokraatti sekä osinkokuningas. Mitä ihmettä nämä ovat?

Molemmat termit ovat eräänlaisia epävirallisia titteleitä, joita pitkään osinkoaan kasvattaneet yhtiöt saavuttavat. Molemmat tittelit vaativat osingon vuotuista kasvattamista tietyn vuosimäärän verran. Jos jonakin vuonna yhtiö jättää kasvattamatta osinkoaan tai pitää sen edellisvuoden tasolla, yhtiö tippuu ulos osinkoaristokraattien tai -kuninkaiden listalta.

Osinkoaristokraatti
  • Euroopassa 10 vuotta kasvavaa osinkoa
  • USA:ssa 25 vuotta kasvavaa osinkoa
Osinkokuningas
  • 50 vuotta kasvavaa osinkoa (tähän ovat yltäneet vain USA-yhtiöt)
osinkoaristokraatti osinkokuningas eurooppa usa selite

Kannattaako osakkeita ostaa vain osingon vuoksi?

Talousblogi säästöblogi 2020 listaus aloittelijalle

Sijoittajan tulee muistaa, ettei osinko saa koskaan olla missään muodossa ainoa kriteeri sijoitukselle. Sijoittaessa tulee katsoa AINA osingon taakse yhtiön yleistä kuntoa ja laskea siitä tulevien osinkojen kestävyyttä.

Pelkkää osinkotuottoa katsomalla teet hyvin helposti huonoja sijoituksia. Samoin kuin osakkeiden kurssikehityksessä, mennyt ei ole tae tulevasta. Vaikka yhtiöllä olisi taustallaan komea historia osingonmaksussa, mikään ei takaa sen jatkuvuutta tulevaisuudessa, jos yhtiön tila on huono.

Suuri osinkotuotto onkin usein pikemminkin varoittava merkki yhtiöstä, kuin osoitus hyvästä sijoituksesta. Suuri osinkotuotto kielii yrityksestä pariakin potentiaalista ongelmaa:

  • Jos osinkotuotto on nyt suuri, onko sitä varaa ylläpitää tulevaisuudessa? -> Vaarana osingon leikkaus.
  • Osinkotuotto voi olla myös suuri, jos osakkeet eivät syystä tai toisesta kelpaa sijoittajille ja osakekurssi on laskenut. -> Tällöin tulee selvittää minkä ongelman vuoksi osake ei kiinnosta.

Mikä on lisäosinko?

Joskus yhtiöt saattavat jakaa omistajilleen myös lisäosinkoa. Lisäosinko ei sinänsä eroa mitenkään tavallisesta osingosta, vaan käytännöt sen maksamisen kuin verotuksen suhteen toimivat samoin.

Lisäosinko on nimensä mukaisesti ylimääräinen osinko, joka maksetaan ”normaalin osingon” lisäksi. Lisäosinkoa maksetaan yleensä jostain tietystä syystä. Se voi olla esimerkiksi siitä hyvästä, jos yhtiö on myynyt jotain toimintojaan pois (case Fortum ja sähköverkot), tai yhtiön kassa voi pullistella muuten vain.

Joskus lisäosinkoja näkee myös käytettävän osana juhlavuosia, kuten Orion teki täytettyään 100 vuotta vuonna 2017.

Lisäosingot voidaan maksaa joko normaalin osingon yhteydessä tai vaihtoehtoisesti lisäosingon irtoaminen saa kokonaan oman ajankohdan.

Blogille näkyvyyttä hakukoneoptimointi säästöblogi aloittelijan blogi

Osinkona osakkeita?

Sampo osinko Nordea

Osingon ei tarvitse olla aina edes rahaa, vaan osinkona voidaan antaa myös muita hyödykkeitä. Yleisin ei-rahana maksettu osinko on yhtiöiden osakkeet.

Ehkä tunnetuin osakkeina maksettu osinko viime vuosilta on Sampo Groupin vuonna 2019 maksama osinko, jossa Sammon omistajat saivat Nordean osakkeita. Syynä Nordea-osingolle oli se, että Sampo halusi saada Nordea-omistuksensa alle 20 prosenttiin, jotta konsernin vakavaraisuus lasketaan tulevaisuudessa vain Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti ja Nordea-omistusta käsitellään tavallisena osakesijoituksena. 

Nämä tapaukset joissa osinkona tarjotaan jotain muuta kuin rahaa ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Mikä on reaaliosinko?

Viimeisenä käymme läpi vielä ”reaaliosingot”, joista kuulee puhuttavan erityisesti yhtiökokouksien yhteydessä.

Reaaliosingot ovat osittain humoristinen ilmaisu jollekin materialle, jota yhtiö tarjoaa omistajilleen. Yleensä reaaliosingolla tarkoitetaan yhtiökokouksen yhteydessä tarjottuja kahveja, joihin osakkaat ovat kokoukseen osallistumalla oikeutettuja.

Huhupuheiden mukaan jotkut sijoittajat ovat jopa ostaneet yhden kappaleen yhtiön osaketta, jotta saavat joka vuosi osallistumisoikeuden yhtiökokoukseen sekä pääsevät sitä kautta nauttimaan kokouksen tarjottavista.

Joskus reaaliosingoilla voidaan tarkoittaa myös yhtiön jakamaa mainosmateriaalia tai muita lahjoja. Esimerkiksi Tokmanni jakoi taannoin yhtiökokouksessa reaaliosinkoina ämpäreitä täynnä erilaista hyödyllistä kulutustavaraa.

Kone yhtiökokous reaaliosinko

Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia