Pörssihistoria pikakelauksella – 1600-luvulta tähän päivään asti

Tällä sivulla käymme läpi koko pörssihistorian aina 1600-luvun tulppaanimaniasta tähän päivään asti. Minkälaisia nousukausia tai laskumarkkinoita historia pitää sisällään?

Lue lisää

Miksi pörssihistoria kannattaa tuntea?

Jokaisen sijoittajan kannattaa tutustua hieman historiaan, koska se on ensinnäkin yleissivistävää ja toiseksi sieltä oppii helposti hyödyllistä nippelitietoa. Vaikka jokainen romahdus onkin ollut aina omannäköinen ja siitä toipuminen on tapahtunut vähän eri avuin, historian tunteminen auttaa meitä välttämään ne samat kuopat, kuin mihin aiemmat sukupolvet ovat pudonneet.

Rahoitusmarkkinoihin kuuluu oleellisena osana nousukausien lisäksi myös synkempiä hetkiä, jolloin osakekurssit tulevat nopeasti alas ja puhutaan pörssiromahduksesta. Monien asiantuntijoiden mukaan pörssiromahduksia nähdään keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

pörssihistoria suurimmat nousukaudet isoimmat laskumarkkinat

1600-luku & Tulppaanimania

tulppaanimania kupla

Tulppanikupla oli Alankomaissa ja tapahtui 1630-luvulla. Tuolloin tulppaani oli vielä varsin uusi kukka, joka tuli sipuleina Eurooppaan 1550-luvulla. Tulppaanit olivat sen aikakauden statussymboli ihmisten keskuudessa. Jotain tulppaanien arvosta tuohon aikaan kertoo se, että harvinaisimpien sipulien myyntihinta saattoi olla kuusi kertaa suurempi kuin tuon ajan ihmisen keskimääräinen vuositulo.

Myöhemmin 1600-luvun nousukauden ansiosta keskiluokalla alkoi olla entistä enemmän varaa ostaa näitä statussymboliksi nousseita kukkia, ja sen myötä sipulien kysyntä alkoi kasvamaan hurjasti. Kysynnän kasvaminen johti ankaraan hintojen nousuun lyhyessä ajassa.

Vähän myöhemmin tulppaanin sipulien hinta laski peräti 99 prosenttia toukokuussa 1637, jolloin sipuleita omistaneet henkilöt menettivät pahimmillaan koko omaisuutensa. Ensimmäinen kupla oli poksahtanut.

Markkinat 1700- ja 1800-luvuilla

Aloitetaan matka 1700-luvulta, joka tuli tunnetuksi kapinoista ja verisistä sodistaan.

Verinen 1700-luku näkyi myös rahoitusmarkkinoilla. Sen aikana nähtiin viisi karhumarkkinaa, joista jokaista ohjasi suoraan tai epäsuorasti Euroopan sodat ja mellakat.

Sen sijaan 1800-luku oli puolestaan ​​rauhan vuosisata, jota ohjasi kasvava teollistuminen. Vaikka vuosisadalla olikin paikoin paniikkia ilmassa, nähtiin siitä huolimatta vain yksi maailmanlaajuinen karhumarkkina. Tämä karhumarkkina tapahtui 1840-luvulla.

Tuon yhden kriisin jälkeen seurasi rauhallista talouskasvun aikaa seuraavat 64 vuotta. Maailmanlaajuisia karhumarkkinoita ei ollut lainkaan vuosien 1848 ja 1912 välissä.

1700-luku 1800-luku osakkeet

Ensimmäinen maailmansota 1914-18

Ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, mutta maailman valmistautuminen sotaan rauhaisan vuosisadan jälkeen oli havaittavissa ennakkoon pörssikursseista. Osakemarkkinoiden huippu ajoittui vuoden 1912 syksyyn, jonka jälkeen alkoikin pidempi karhumarkkina.

Vaikka ensimmäinen maailmansota kestikin vain vuoteen 1918, laskumarkkina kesti sotaa pidempään. Laskumarkkina päättyi vasta loppukesällä 1921. Vuosien 1912 ja 1921 välillä osakkeet laskivat lähes 40 prosenttia.

Vuoden 1929 pörssiromahdus ja 1930-luvun lama

Ensimmäinen maailmansodan päätyttyä markkinoilla vallitsi yleinen optimismi ja talouskasvu. Puhuttiin iloisesta 1920-luvusta, joka oli varsin mukavaa aikaa myös sijoittajille nousevien kurssien muodossa.

Tämä aikajakso päättyi lokakuussa 1929, jolloin nähtiin siihen astisen historian suurin pörssiromahdus. Monet saattavatkin muistaa yläkoulun historian tunneilta tarinat siitä, miten kaikkensa menettäneet sijoittajat hyppivät pilvenpiirtäjistä alas.

Pörssiromahdus oli pitkäkestoinen, sillä sitä seurasi niin sanottu 1930-luvun lama. Vuonna 1932 osakemarkkinoilta oli haihtunut pois peräti 90 prosenttia. Myös työttömyys oli suurta, kun pahimmillaan joka neljäs amerikkalainen oli työtön vuonna 1933.

Pörssiromahdus 1929

1930-luvun lama Euroopassa

1930-luku lama

Vuoden 1929 pörssiromahduksella oli kauaskantoisia vaikutuksia, jotka vaikuttivat omalta osaltaan myös maailman historiaan. Kyseisen pörssiromahduksen ja sitä seuraavan 1930-luvun laman aikana Yhdysvallat veti paljon sijoituksiaan pois Euroopasta, mikä vaikutti koko maailmantalouteen.

Yksi pahimmista kärsijöistä oli Saksa, jota oli murjottu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Saksassa ei juhlittu iloista 1920-lukua, vaan siellä keskityttiin uudelleenrakentamiseen sekä elämään massiivisen inflaation kanssa.

Jotkut muistavat varmaan yläkoulun historiankirjoista kuvat, joissa saksalaiset polttavat helloissa seteleitä. Inflaatio oli niin hurjaa, ettei ihmisillä ollut rahaa polttaa polttopuita, joten paremman puutteessa turvauduttiin paperirahaan.

Toinen maailmansota 1939-45

Saksan epätoivoiset olot vaikuttivat osaltaan myös toisen maailmansodan syttymiseen. Olosuhteet olivat otolliset isoille muutoksille, sillä saksalaisten mieliala oli alhaalla. Adolf Hitler hyödynsi epävarmoja olosuhteita ja nousi johtamaan Saksaa.

Saksan laajeneminen naapurimaihin säikytti osakemarkkinat ja osakekurssit lähtivätkin jälleen laskuun vuonna 1937.  Osakemarkkinat laskivat kesään 1940 mennessä 40 prosenttia.

Vähän yllättäen osakemarkkinoiden kehitys toisen maailmansodan aikana oli Yhdysvalloissa varsin suotuisa ja ankarista sotatoimista huolimatta osakekurssit nousivat. Osaltaan tähän vaikutti varmasti se, ettei sotaa käyty Yhdysvaltain maaperällä. Sodat ovat tunnetusti vauhdittaneet myös paljon tekniikan kehittymistä.

Toinen maailmansota osakemarkkinat osakkeet

Toisen maailmansodan jälkeen

sota osakkeet osakemarkkina

Toisen maailmansodan loppuminen laittoi osakekurssien suunnan taas alaspäin, sillä sodanjälkeistä aikaa leimasi pelko 1930-luvun laman kaltaisen taantuma alkamisesta uudelleen.

Laman pelkääminen oli sen verran suurta, että vaikka Yhdysvalloissa yhtiöiden tulokset nousivat kuitenkin ennätystasolle, niin se ei näkynyt lainkaan osakekursseissa.

Vuosien 1946 ja 1949 välillä osakemarkkinat laskivat laman pelosta johtuen 26 prosenttia.

Kylmä sota

Maailmansodan jälkeistä lamaa pelättiin varsin pitkään ja vasta 1950-luvulla osakemarkkinat lähtivät uudelleen nousuun. Koko 1950-luku oli markkinoiden osalta varsin suotuisaa, eikä vuosikymmenelle mahtunut suurempia kriisejä.

Uusi kriisi teki kuitenkin vasta tuloaan, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto mittelivät maailman herruudesta kylmässä sodassa. Vuonna 1961 maiden välit olivat huonoimmillaan ja sodan puhkeamisen uhka sai markkinat laskemaan yli vuoden verran. Laskua markkinalla tuona aikana tuli 23 prosenttia.

Yhdysvalloissa tämä kriisi sai nimityksen ”The Kennedy Slide of 1962”, joka tuli vähemmän yllättävästi tuoreen presidentti John F. Kennedyn mukaan. Sen sijaan toipuminen tästä kriisistä oli nopeaa, koska jo vuoden 1963 aikana saavutettiin uudet kurssihuiput.

Kylmä sota osakemarkkinat

Vietnamin sota

Vietnam sota osakkeet osakemarkkinat

Vaikka yksi kriisi oli taas ohi, kylmä sota jatkui. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat mittelivät voimiaan välikäsien kautta Vietnamissa. Yhdysvallat lähetti joukkojaan Vietnamiin vuonna 1965, mutta pian amerikkalaiset alkoivat osoittamaan mieltään Vietnamin sotaa vastaan.

Vietnamin sodasta johtuen osakemarkkinoilla nähtiin jälleen karhumarkkina, joka kesti helmikuusta 1969 aina heinäkuuhun 1970 asti. Osakemarkkinoita painoivat nopea inflaatio, korkojen nousu ja huoli Vietnamin sodan kehittymisestä. Tuona aikana osakemarkkinat laskivat 25 prosenttia.

Yhdysvallat veti joukkonsa pois Vietnamista vuonna 1973 ja sota päättyi paria vuotta myöhemmin. Tästä huolimatta 1970-luvulla oli vielä tarjolla lisää kriisejä.

Öljysota

Vuonna 1973 nähtiin öljykriisi, joka johtui Jom kippur -sodan alkamisesta. Sodan aikana OPEC:n arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC yrittivät leikata merkittävästi öljyntuotantoa. Tavoitteena tällä oli pakottaa Yhdysvallat sekä sen liittolaiset lopettamaan tukensa Israelille, joka oli sotinut arabimaita vastaan useissa sodissa.

Kriisi nosti öljyn hintaa, mikä osaltaan hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota ja laukaisi taantuman. Niin sanottu OPEC 1:n aikana osakkeet laskivat 1,5 vuodessa 42 prosenttia. Toinen OPEC 2 osui taas loppuvuoden 1980 ja kesän 1982 väliin, jolloin osakkeet laskivat taas 25 prosenttia.

Öljykriisi osakkeet

Musta maanantai 1987

Musta maanantai 1987

Öljykriisistä huolimatta osakemarkkinat ja Yhdysvaltain talous nousivat 1970-luvun lopulla. Seuraavaa kriisiä saatiinkin odottaa vuoteen 1987 asti. Tuolloin vain kolmen kuukauden aikana osakemarkkinoista suli 22 %.

Vuoden 1987 pörssiromahdus tuli kaikille osapuolille yllättäen ja nopeasti. Maanantaina 19. lokakuuta markkinat lähtivät laskuun ensin Aasiassa, josta lasku siirtyi Eurooppaan ja sieltä lopulta Yhdysvaltoihin asti. Uutena ominaisuutena tässä vuoden 1987 pörssiromahduksessa oli se, miten kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nähtiin ensimmäistä kertaa eri markkinoiden sidokset toisiinsa.

Vaikka vuoden 1987 pörssiromahduksessa nähtiin historian suurin yhden päivän lasku, siitä toivuttiin nopeasti. Pelkästään vuoden 1987 tuotot jäivät lopulta plussalle 2,26 prosentin verran.

Mustasta maanantaista toipuminen

Lokakuun 19. päivän pörssiromahduksessa nähtiin monia yhtäläisyyksiä vuoden 1929 pörssiromahdukseen, joten sen seurauksia pelättiin nyt pahoin. Monet pelkäsivät uutta 1930-luvun tyylistä lamaa, jota ei kuitenkaan koskaan tullut.

Miksi lamaa ei sitten tullutkaan? Monien asiantuntijoiden mukaan keskuspankkien rooli oli ratkaiseva ja sen avulla onnistuttiin taantuman välttämisessä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Alan Greenspan varmisti likviditeetin markkinoilla nopeasti ja tehokkaasti, joskin hän on saanut kritiikkiä siitä, ettei hän antanut markkinoiden laskea luonnollisille tasoilleen.

Kasinotalous-osakemarkkinat 1987

IT-kupla - syntyminen ja puhkeaminen

IT-kupla osakkeet romahdus

1990-luku oli täynnä osakemarkkinoiden nousua, joka jatkui koko vuosikymmenen ajan. Internet oli lyönyt itsensä läpi, minkä seurauksena syntyi aivan uudentyyppisiä niin sanottuja dotcom-yrityksiä.

Näistä uusista teknologiayrityksistä monet noteerattiin pörssissä ja niiden osakekurssit ampaisivat pilviin. Internetin mahdollisuudet busineksen kannalta nähtiin suurina ja sitä hyödyntävien yhtiöiden arvostukset olivat historiallisen korkeat, jonka myötä Dow Jones -indeksi nousi jälleen kerran huippulukemiin vuonna 2000.

Vuoden 2001 puolivälissä niin sanottu IT-kupla puhkesi, minkä vuoksi monet sijoittajat myivät osakkeensa. Myymiset vetivät osakekurssit jyrkkään laskuun ja monet IT-yritykset muuttuivat lähes arvottomiksi.

Finanssikriisi 2007-08

Viimeisin koronavirusta edeltävä kriisi nähtiin vuosien 2007-2008 välissä niin sanotun finanssikriisin muodossa. Kriisin osatekijänä olivat amerikkalaiset asunnonomistajat, jotka ottivat 2000-luvulla niin sanottuja subprime-lainoja.

Finanssikriisin pohja muodostui siitä, kun korkoja nostettiin useamman kerran ja samaan aikaan asuntojen hinnat laskivat vuosina 2005–2006. Tästä syystä monilla asuntovelallisella oli vaikeuksia lyhentää omia lainojaan.

Tämä puolestaan vaikutti merkittävästi niihin pankkeihin, jotka olivat sijoittaneet asuntomarkkinoille ja subprime-lainoihin. Nämä pankit joutuivat sitä kautta isoihin ongelmiin.

Finanssikriisissä markkina tuli alas reilun vuoden aikana 55 prosenttia. Finanssikriisin aikaisia osinkotuottoja olen laskenut tässä blogikirjoituksessa.

Finanssikriisi subprime osakkeet

Koronakriisi 2020

Koronavirus osakkeet sijoittaminen sijoitusblogi

Viimeisimmästä kriisistä on vielä liian aikaista kirjoittaa sen enempää, sillä sitä ei vielä olla nujerrettu. Vaikka pahin näyttäisi olevan jo takana päin, saattaa koronakriisin suurimmat vaikutukset olla vasta edessä.

Koronakriisi on myös sen vuoksi varsin poikkeuksellinen, että se pohjautui pandemiaan ja ihmisten terveyteen liittyviin uhkakuviin. Kiinasta ihmiseen tarttunut epidemia lähti leviämään ihmisten keskuudessa ennennäkemättömällä tahdilla, joka laittoi yhteiskunnat rajoittamaan kansalaistensa tekemisiä yleisen terveyden suojelemiseksi.

Rajoitukset säikäyttivät osakemarkkinat, joka aiheutti pörssiromahduksen. Osakkeet tulivat alas ennätyksellistä nopeutta, mutta sitä seurannut korjausliike on ollut myös nopeaa.

Ovatko koronaviruksen synkimmät hetket jo takanapäin, vai ajaudummeko kenties 1930-luvun kaltaiseen lamaan? Näitä asioita ei voi vielä tässä vaiheessa tietää, vaan vasta muutaman vuoden päästä voimme vetää tarkemman yhteenvedon koronakriisin syistä ja seurauksista.

Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia