Sisältää mainoslinkkejä
Käytämme ruokaan helposti useita satoja euroja kuukaudessa. Tosin heitämme osan tästä ruuasta pois ruokahävikin myötä. Tiesitkö, että suomalainen heittää vuosittain jopa 250 euroa hukkaan ruokahävikin muodossa?
Lue lisää Kokeile MatsmartiaKeskimäärin suomalaiset kotitaloudet käyttävät ruokaan rahaa 365 euroa kuukaudessa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen lukemiin vuodelta 2016. Siitä voi jokainen lähteä arvioimaan omia ruokaan käytettävien eurojen määrää kuukausittain.
Paljonko sitten tuosta 365 eurosta menee roskiin? Hävikkiviikon mukaan kotitalouksien ostamasta ruuasta peräti kuusi prosenttia päätyy lopulta roskikseen. Tämän laskuopin mukaan keskiverron kotitalouden 365 euron kuukausittaisesta ruokakulusta 21,9 euroa katoaa hävikkinä ilmaan.
Vuositasolla keskiverto kotitalous heittää rahaa roskiin ruokahävikin muodossa 262,8 euroa, eli 72 senttiä päivässä. Yhtä henkilöä kohden heitämme ruokaa pois vuodessa 20-25 kiloa, mikä vastaa noin sataa euroa. Toisin sanoen ruokahävikin vähentämisellä voi saada vuositasolla aikaan suht helposti kolminumeroisen säästösumman.
Olen käyttänyt jo useamman kerran hävikkiruokaa myyviä verkkokauppoja, kuten *Matsmartia*. Niiden idea on varsin yksinkertainen; he myyvät pois ruokaeriä, jotka eivät ole syystä tai toisesta kelvanneet kaupoille. Tuotteet ovat saatteneet päätyä ruokahävikkiin seuraavista syistä:
Ruokahävikin vähentämisen lisäksi käytän Matsmartia myös taloudellisista syistä. Olen ostanut Matsmartista ruokaa parhaimmillaan jopa alle puoleen hintaan ruokakaupan hinnasta.
Mielestäni yksi helpoimpia ja fiksuimpia keinoja ruokakulujen vähentämisessä on hävikin minimointi. Ruuan heittäminen pois on ihan sama asia, kuin heittäisit rahaa roskiin. Näiden ohjeiden avulla säästät niin ruokaa, maailmaa kuin myös rahaa.
Oman jääkaapin sisältöä kannattaa seurata. Se helpottaa kaupassa asiointia, etkä osta niin helposti liikaa ruokaa jääkaappiin pilaantumaan. Jotkut suosittelevat jopa jääkaapin sisällön valokuvaamista, mutta en ole koskaan mennyt asiassa vielä niin pitkälle.
Suunnittelen omat ruokailuni yleensä noin viikon sykleissä. Lähtiessäni kauppaan saatan tietää noin viiden päivän ruuat ja kaksi päivää jää avoimiksi. Mikäli mahdollista, pyrin täyttämään nämä aukot päiväystuotteilla, sillä niitä saa ostettua parhaimmillaan jopa 60 prosentin alennuksella.
Kun äsken mainitsin päiväystuotteet, tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa ahnehtimisesta. Kotona roskiin heitetty päiväystuote ei ole lainkaan säästöä, vaikka kassa sen saisikin alle puoleen hintaan. Sen vuoksi päiväystuotteitakaan ei kannata rohmuta kaksin käsin, jos niitä ei kykene syömään ajoissa.
Käytän jonkun verran pakastinta, erityisesti päiväystuotteiden kanssa. Esimerkiksi laputettua leipää saatan heittää suosiolla pakastimeen, jossa sen käyttöikää voi pidentää. Oman pakastimen sisältöä kannattaa kuitenkin seurata, sillä sinne perälle helposti jämähtää joitakin tuotteita käyttämättä. Nekään eivät elä pakastimessa ikuisuutta.
Monilla kuluttajilla ei tunnu olevan tietoa siitä, että parasta ennen sekä viimeinen käyttöpäivä ovat eri asioita. Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, mihin saakka elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä -merkintä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin tuote on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi.
Yksi keino vähentää ruokahävikkiä sekä säästää omissa ruokamenoissa on ruokahävikkiin erikoistuneiden kauppojen käyttö. Näitä ovat esimerkiksi Fiksuruoka tai *Matsmart*. Näistä kahdesta Matsmart myy 20-90 prosentin alennuksella tuotteita, jotka muuten usein päätyisivät jätteeksi.
Tämä sivu pitää sisällään affiliate-markkinointia, eli julkaisija voi saada jonkinlaisen komission, mikäli innostut palvelusta tämän sivun kautta. Kirjoittaja käyttää itse kaikkia sivulla mainittuja palveluita ja on todennut ne toimiviksi keinoiksi vaurastumisen tavoittelussa.
