Jos et sitä jo tiennyt, niin tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa, jota vietetään nyt seitsemättä kertaa. Hävikkiviikon tarkoituksena on nimensä mukaisesti muistuttaa suomalaisia ruokahävikistä, jota muuten tulee yllättävän paljon.

Ennen kuin mennään itse ruokahävikkiin, parempi pohjustaa tätä blogikirjoitusta vähän teemaviikon ulkopuolelta. Monesti törmään erilaisiin ihmettelyihin siitä, miten olen saanut niin paljon säästöön, tai miten varallisuuteni kasvaa noin hyvää tahtia.

Olen vastannut yleensä näihin kysymyksiin siten, että oman talouden ylläpito koostuu loppupeleissä monista pienistä palikoista. Olen paasannut teille varmaan kyllästymiseen asti erilaisista kilpailutuksista, joilla voi säästää vuodessa satoja tai jopa tuhansia euroja. Samaan aikaan olen korostanut myös omien tulojen maksimointia, niin yrittämisen kuin myös sijoittamisen kautta. Unohtamatta tietenkään itsensä kehittämistä.

Mielestäni ruokahävikki ja sen välttäminen osuu aika hyvin yhdeksi niistä pienistä palasista, joiden avulla voimme parantaa oman taloutemme ylläpitoa. Kuten pian tässä tekstissä paljastamistani luvuista ilmenee, suomalaiset heittävät ihan poskettomasti rahaa roskiin ruuan muodossa. Mikäli kykenee suunnittelemaan omaa toimintaansa ennakkoon ja täten vähentämään ruokahävikkiään, säästää huomaamattaan helposti ison tukun rahaa. Sitä samaa rahaa voi käyttää paljon fiksumminkin.

Se tästä alustuksesta. Eiköhän lähdetä ihmettelemään taas yhtä arkemme näkymätöntä rahareikää.

Ruokahävikki Hävikkiviikko

Näin paljon suomalaiset aiheuttavat ruokahävikkiä

Ennen kuin paljastan teille tämän lukeman, pysähtykääpä hetkeksi miettimään oman kuukausittaisen ruokalaskunne määrää. Paljonko sinä tai perheesi käytätte kuukaudessa rahaa ruokaan? Rehellisesti sanoen en edes tiedä omaa lukemaani, sillä en ynnää menojani Excelissä. Ruokakaupassa seuraan hintoja valitessani tuotteita ostoskoriini, mutta muuten en pidä sen tarkempaa kirjaa ruokamenoistani. Osasyynä on se, että liian tarkka lukujen syynääminen ajaisi helposti syömään suppeasti ja halvasti.

Keskimäärin suomalaiset kotitaloudet käyttävät ruokaan rahaa 365 euroa kuukaudessa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen lukemiin vuodelta 2016. Siitä voi jokainen lähteä arvioimaan omia ruokaan käytettävien eurojen määrää kuukausittain.

Paljonko sitten tuosta 365 eurosta menee roskiin? Tässä vaiheessa hieman rumpujen pärinää. Hävikkiviikon mukaan kotitalouksien ostamasta ruuasta peräti kuusi prosenttia päätyy lopulta roskikseen. Tämän laskuopin mukaan keskiverron kotitalouden 365 euron kuukausittaisesta ruokakulusta 21,9 euroa katoaa hävikkinä ilmaan.

Vuositasolla keskiverto kotitalous heittää rahaa roskiin ruokahävikin muodossa 262,8 euroa, eli 72 senttiä päivässä. Yhtä henkilöä kohden heitämme ruokaa pois vuodessa 20-25 kiloa, mikä vastaa noin sataa euroa. Toisin sanoen ruokahävikin vähentämisellä voi saada vuositasolla aikaan suht helposti kolminumeroisen säästösumman.

Minä kun olen käytännön esimerkkien suuri ystävä, niin kaivan jälleen kerran perinteisen kaljalaatikkoesimerkin käyttöön. Kaljakopan (tai miksei vaikka vissykorin) kanssa keskimääräinen kuuden prosentin hävikki tarkoittaisi sitä, että siitä 24 pullosta laatikosta kaataisit 1,5 pulloa viemäriin. Luulen tämän esimerkin uppoavan hyvin janoisiin lukijoihin.

Ruokahävikki kadottaa salakavalasti rahojasi

Ruokahävikki on sellainen rahareikä, jota harva tuskin edes tajuaa. Jos kysyisin satunnaisotoksella suomalaisilta heidän top viisi rahareikää, en usko kovinkaan monen nostavan ruokahävikkiä viiden isoimman joukkoon.

Yllä äsken laskemani luvut olivat ihan puhtaita keskiarvoja. Todellisuudessa luvut heittävät varmasti todella paljon henkilöstä riippuen. Joidenkin kohdalla hävikkiä ei tule ollenkaan, kun taas toisten ruokailukokemukseen kuuluu biojäteastialla vierailu ennen lautasen palauttamista. Ainakin itse olen huomannut elämässäni, että joillakin kavereilla jää aina hitusen ruokaa syömättä.

Jos palataan vielä Hävikkiviikon antamiin tilastoihin, niin vähän yllättäen yksin asuvat naiset ovat pahimmasta päästä ruokahävikin suhteen, vaikka ainakin itse kuvittelisin täysin päinvastoin. Sitä en osaa sanoa, että mistä moinen johtuu. Ehkä naiset käyvät enemmän ravintoloissa, joissa kynnys heittää ruokaa pois voi olla kotiruokaa pienempi?

Se tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, että mitä enemmän rahaa käytetään ruokaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se jää käyttämättä. Keskimäärin joka kymmenes banaani, leipä tai peruna päätyy johonkin muualle, kuin meidän vatsaamme.

Mites minun oma ruokahävikkini?

Kuten monet varmaan jo tietävät, pyrin olemaan aika tarkka omista kulutustottumuksistani. Pyrin hävittämään mahdollisimman vähän rahojani turhuuteen, joten sen vuoksi pyrin välttämään myös ruokahävikkiä. Uskoisin aiheuttavani selvästi keskivertoa suomalaista vähemmän hävikkiä.

Mutta koska tässä blogissa pyrin miettimään myös omia tekosiani kriittisesti, sanottavaa löytyy myös minunkin tekemisistäni. Kahvin tuhlaamisessa olen varmasti sieltä kehnoimmasta päästä. Erityisesti työpäivän aikana minulta jää juomatta aivan liikaa kahvia. Minulla on paha tapa pitää pöydälläni aina kahvikuppia, mutta töiden keskellä sen kupin tyhjentäminen jää helposti tekemättä. Tilannetta ei varmasti paranna se, että kaksi kahvinkeitintä hohkaa jatkuvasti uutta ja tuoretta kahvia tilalle, joten houkutus kaataa kylmä kahvi viemäriin uuden tieltä kasvaa usein liian suureksi.

Kahvi on muuten yksi yleisimmistä suomalaisten kotitalouksien hävittämästä ruuista. Muita listalle pääseviä aineksia ovat leipä, valmisruoat, liha- ja kalatuotteet sekä hedelmät, vihannekset, juurekset ja marjat.

Mitenkä sitten ratkaisisin kahvin haaskaamisen omalta kohdaltani? Ehkä ensimmäinen askel olisi kahvin juonnin, tai siis ”juonnin” vähentäminen. Minulla kuluu varsin paljon kahvia päivän aikana, sillä edessäni on jatkuvasti kahvikuppi. Toinen keino voisi olla kunnollisten kahvitaukojen pitäminen. Silloin kun nautitaan kahvista, tällöin ei tehdä töitä – ja toisin päin.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Hävikkiviikon kunniaksi vinkkejä ruokahävikin vähentämiselle

Näin lapsettomana ruokahävikin välttäminen on varmasti lapsiperhettä helpompaa. Mitä isompi perhe on ruokittavana, sitä helpommin ruokaa jää varmasti syömättä.

Toinen juttu minkä olen itse huomannut vaikeuttavan ruuan käyttämistä, on useamman asunnon käyttö yhtä aikaa. Mikäli vietät jostain syystä paljon aikaa eri osoitteissa, esimerkiksi kesämökillä, opiskelupaikkakunnalla tai puolison luona, niin sitä herkemmin ruokaa unohtuu omaan jääkaappiin.

Lopuksi ajattelin jakaa teille muutamia vinkkejä, joiden avulla itse vältän ruuan käyttämättä jättämistä:

1. Pysy kärryillä jääkaappisi sisällöstä

Oman jääkaapin sisältöä kannattaa seurata. Se helpottaa kaupassa asiointia, etkä osta niin helposti liikaa ruokaa jääkaappiin pilaantumaan. Jotkut suosittelevat jopa jääkaapin sisällön valokuvaamista, mutta en ole koskaan mennyt asiassa vielä niin pitkälle.

2. Suunnittele ruokaostoksesi

Suunnittelen omat ruokailuni yleensä noin viikon sykleissä. Lähtiessäni kauppaan saatan tietää noin viiden päivän ruuat ja kaksi päivää jää avoimiksi. Mikäli mahdollista, pyrin täyttämään nämä aukot päiväystuotteilla, sillä niitä saa ostettua parhaimmillaan jopa 60 prosentin alennuksella.

3. Älä ahnehdi kaupassa

Kun äsken mainitsin päiväystuotteet, tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa ahnehtimisesta. Kotona roskiin heitetty päiväystuote ei ole lainkaan säästöä, vaikka kassa sen saisikin alle puoleen hintaan. Sen vuoksi päiväystuotteitakaan ei kannata rohmuta kaksin käsin, jos niitä ei kykene syömään ajoissa.

4. Pakastin on ystävä

Käytän jonkun verran pakastinta, erityisesti päiväystuotteiden kanssa. Esimerkiksi laputettua leipää saatan heittää suosiolla pakastimeen, jossa sen käyttöikää voi pidentää. Oman pakastimen sisältöä kannattaa kuitenkin seurata, sillä sinne perälle helposti jämähtää joitakin tuotteita käyttämättä. Nekään eivät elä pakastimessa ikuisuutta.

5. Parasta ennen vs. viimeinen käyttöpäivä

Monilla kuluttajilla ei tunnu olevan tietoa siitä, että parasta ennen sekä viimeinen käyttöpäivä ovat eri asioita. Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, mihin saakka elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä -merkintä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin tuote on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi.

6. Käytä ylijäämäruokaa myyviä verkkokauppoja

Yksi keino vähentää ruokahävikkiä sekä säästää omissa ruokamenoissa on ruokahävikkiin erikoistuneiden kauppojen käyttö. Näitä ovat esimerkiksi Fiksuruoka tai Matsmart. Näistä kahdesta Matsmart myy 20-90 prosentin alennuksella tuotteita, jotka muuten usein päätyisivät jätteeksi. Syyskuun loppuun asti saat alennuskoodilla SYYSSTARTTI 10 euron alennuksen yli 40 euron ostoksista. . Kannattaa käydä katsomassa verkkokaupan valikoima läpi.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Matsmart kokemuksia - Hävikkiruokaa alle puoleen hintaan
Näin säästän kymmeniä euroja kuukaudessa ruokakaupassa
Asiaa vakuutusten kilpailuttamisesta
Kilpailutin autovakuutukseni ja säästin yli 400 euroa
Kohti omistusasuntoa - tiivistelmä kaikista teksteistä
Blogin lukijat säästäneet jo tuhansia euroja vakuutuksissaan
Näin kilpailutat sähkösi helposti
Opiskelijan säästövinkit
Kymmenen toimivaa säästövinkkiä
Nextory - Ilmaista kesälukemista piensijoittajille

Jopa kymmenien prosenttien alennus vakuutuksistasi?

Ota ilmainen Bank Norwegianin luottokortti ja kerää itsellesi cash points -pisteitä

Sijoita osakkeisiin alk. vain 3 € kuluin

Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja 14 päivää maksutta

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia Facebookissa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.