Tällä kertaa kirjoittelen teille informatiivista tekstiä osakkeiden nimellisarvoista. Osakkeen nimellisarvoon eli siihen summaan paljonko yksi osake maksaa, liittyy paljon ”tornareita”.

Jos joku ei tiedä mitä on tornari, eli tornihuhu, niin sillä viitataan armeijassa liikkuviin huhuihin. Armeijan käyneet henkilöt tietävät miten armeijassa huhut elävät ja kasvavat todella nopeaan tahtiin. Asiaan edesauttaa armeijan ”hämyinen ilmapiiri”, kun jokaiseen kysymykseen ei vastausta löydä Googlen avulla. Osa tornihuhuista elää jopa vuosikymmeniäkin. Eli ole mitenkään mahdotonta että isä ja poika kuulevat omina varusmiespalveluksen aikoinaan samat tornarit.

Legendaarisimmat ja pitkäikäisimmät tornarit ovat varmaan alokkaan niputtama varuskunnan komentaja, kadonnut Pasi tai sulkeiset hiihtovälinevaraston katolla. Näitä kerrottiin ennen minun varusmiespalvelustani, minun aikanani sekä luultavasti vielä vuosia ja vuosia uusille alokkaillekin. Lyhyesti kerrottuna nuo kolme tornaria menevät näin.

Alokas on vartiotehtävissä saanut käskyn pysäyttää kaikki alueelle tulevat henkilöt ja portille eksyy luonnollisesti lopulta varuskunnan komentaja ilman papereita tai tunnussanaa. Alokas pitää saamastaan käskystä kiinni, aseella uhaten käskee komentajan maahan, asettaa herran käsirautoihin tai nippusiteisiin ja vastaanottaa lopuksi kuntoisuusloman oikein tehdystä työstä.

Kadonnut Pasi eli panssari-Sisu taas liittyy harjoituksissa pysäköidyn auton naamioimiseen. Varusmiehet naamioivat eli navettivat auton niin hyvin, ettei sitä lopulta löydetty koskaan harjoituksen aikana tai sen jälkeen.

Sulkeiset hiihtovälinevaraston katolla taas liittyvät päästään vialla olevan kapiaisen pitämiin harjoituksiin varuskunnan kiinteistön katolla. Homma meni ihan mallikkaasti siihen asti, kunnes kantapeikko käskytti varusmiehiä huutamalla ”taakse poistu!” Siinä vaiheessa alokkaat juoksivat katolta alas murtaen raajojaan. Ne jotka eivät juosseet alas saivat poistumiskieltoa tottelemattomuuden takia. Lisäksi harjoituksia vetänyt kantahenkilökunnan jäsen sai pitkän ylennyskiellon. Niin ja Suomen armeijassa ei käsittääkseni tunneta termiä ylennyskielto.

Ei ehkä vielä uskoisi, mutta Mikalla on rooli tässä blogikirjoituksessa. 

Tornareista autojen ja sotkamolaisten kaivosten pariin

Se kuitenkin intti-tornareista. Palataan alkuperäiseen aiheeseen, eli sijoitusmaailman tornareihin. Ennen armeija-aikojeni muistelua puhuin osakkeen nimellisarvosta, joten jatketaan siitä.

Hyvin monesti erilaisten aloittelijoiden suusta törmää puheisiin, missä hehkutetaan halpoja osakkeita. Halvalla ei tietenkään tarkoiteta halpoja tulokseensa tai taseeseensa nähden, vaan osakkeen yksikköhinnan halpuutta. Kärjistettynä esimerkkinä 3 senttiä maksava Talvivaara on halpa, kun taas Berkshire Hathawayn 306 000 dollarin arvoinen osake on erittäin kallis.

Jos vaihdetaan Talvivaaran ja BRK:n tilalle autoesimerkit, erot aukenevat ehkä paremmin. Kolmen sentin Talvivaara voi olla Prisman parkkipaikalta autopalossa poroksi palanut vuoden -91 Ford Fiesta. Ostamalla sen saat riesaksesi arvottoman ja hiiltyneen autonrungon hävittämisen. Hyvän omakotitalon hintainen BRK taas voisi olla esimerkiksi F1-kauden 1998 McLaren-Mercedes, jolla Mika Häkkinen voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Uniikki auto, jonka arvo saattaa keräilijöiden silmissä jopa nousta tulevaisuudessa.

Talvivaaran kohdalla monet piensijoittajat tuntuivat menevän juuri tähän ansaan, että mietitään osakkeiden nimellisarvoa (0,03 vs 300 000) vähän turhan kirjaimellisesti. Veikkaan että monen Talvivaaraan sijoittaneen päässä pyöri miten sotkamolaisen kaivosyhtiön osake saavuttaa euron osakekurssin paljon pienemmillä ponnisteluilla, kuin esimerkiksi BRK saavuttaa miljoonan. Perusteena se että Talvivaaran tarvitsisi nousta vain 97 senttiä, kun taas BRK:n pitäisi nousta 700 000 dollaria. Harvempi varmaan tajusi miten toisin päin ajateltuna Talvivaaran olisi pitänyt 33-kertaistua, kun taas BRK:n olisi tarvinnut vain kolminkertaistua.

Talvivaara oli erittäin pinnalla kun aloitin perehtymään osakesijoittamiseen vuosina 2012-13. Sitä voisi verrata ehkä nykyiseen keskusteluun kryptovaluutoista tai lääkekannabikseen sijoittamisesta. Luin tuolloin netistä monenlaisia ”mitä ostaa aloittajan salkkuun?”-keskusteluja, ja Talvivaara vedettiin mukaan lähes jokaiseen keskusteluun. Aivan kuten kryptot ja kannabikset viime aikoina. Noh, tarkoitukseni ei ole verrata varsinaisesti näitä kahta Talvivaaran tarinaan, mutta jotain yhteistä näen näissä kolmessa etenkin kun puhutaan aloittelijoiden kiinnostusten kohteista.

Nimellisarvo ei kerro mitään

Osakkeen nimellisarvo ei valitettavasti kerro sijoittajalle yhtään mitään. Ei kerro onko yhtiö kallis vai halpa, laadukas vai huono tai parempi kuin kilpailijansa.

En tiedä mistä tämä tornari on edes lähtenyt liikkeelle. Miksi porukka kuvittelee että nimellisarvoltaan 2 euron osake tuplaisi helpommin itsensä, kuin vaikkapa 20 tai 200 euron osake? En tiedä kuvitellaanko tässä sitten jotain markettien hintalappuja ja miten kaksi euroa on pieni raha, mutta 20 tai 200 euroa on selvästi suurempi raha.

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa kolme kotimaassamme listattua metsäyhtiötä, Stora Enso, UPM ja Metsä Board. Näistä Metsä Board B on selvästi kolmikon halvin nimellisarvoltaan, mutta mitäpä löytyy lukujen sisältä?

Luvut ovat otettu Kauppalehden sivuilta maanantaiaamuna 19.2.2018. Osinkotuotot sekä P/E- ja P/B-luvut on laskettu käsin Excelillä.

Näiden lukujen pohjalta minä näkisin UPM:n porukan halvimpana yhtiönä, sillä sen P/E-luku on kolmikon pienin. UPM:llä menee reilu 14 vuotta nykyisen arvon tienaamiseen pelkillä osakekohtaisilla tuloksilla, kun taas Metsä Boardilla siihen menee yli 18 vuotta. Samoin taseen perusteella UPM on kolmikon halvin, sillä osake maksaa 1,7 kertaa taseensa verran. Metsä Board taas maksaa 2,2 kertaa mitä yhtiöllä on omaa pääomaa.

Jotta homma ei olisi kuitenkaan liian yksinkertaista, puhutaan vielä hetki osingoista. Jos tavoitteena on osakkeen arvon tuplaaminen, tuolloinhan yhtiön kannattaisi jaksaa mahdollisimman vähän osinkoa. Osinko kun on aina pois osakekurssista, eikä ole mitenkään ”ilmaista rahaa” kuten jotkut luulevat. Osinkotuottoja katsoessa taas UPM olisi porukan nihkein kaksinkertaistamaan osakekurssiaan, sillä se jakaa 1,5 kertaa enemmän osinkoa ulos kuin kaksi kaveriaan. Jos ainoa kriteeri on saada osakkeen arvo tuplaamaan itsensä, kannattaa ehkä UPM jättää laskuista ulos.

Hieman osakekurssin kaavoja

Osakekurssi muodostuu karkeasti ajateltuna seuraavanlaisesta kaavasta:

Yhtiön markkina-arvo / yhtiön osakkeiden lukumäärä = osakekurssi

Osakkeiden lukumäärä pysyy yleensä vakiona, mutta markkina-arvo ja osakekurssi sahaavat markkinoiden mukana aina kun pörssi on auki. Näihin asioihin vaikuttavat oikeastaan aivan kaikki. Yhtiön yleinen tila, mieliala markkinoilla kuin myös poliittiset päätökset.

Jos kaivetaan esimerkiksi jälleen UPM, voimme ylläolevan kaavan toteuttaa seuraavalla tavalla:

14 832 510 000 euroa / 533 735 699 kpl = 27,79 euroa/kpl

Tuossa on pieni heitto johtuen pyöristämisistä. Kauppalehti kun ilmoittaa yhtiön markkina-arvoksi 14 832,51 miljoonaa euroa. Lisäksi tuo luku varmaan päivittynee kerran päivässä, kun taas itse teen näitä laskuja pörssin ollessa auki. Ei anneta yhdeksän sentin ”puuttumisen” nyt kuitenkaan häiritä.

Leikitään split-ajatuksella

Yhtiöt voivat tehdä splittejä, eli jakautumisia suuntaan jos toiseenkin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että UPM:n osakemäärä on sekin loppupeleissä aivan hatusta heitetty luku, jota voidaan pelata tarvittaessa hyvinkin helposti suuntaan jos toiseen. Tärkeä pointti tässä on tietää se, että osakkeiden lukumäärillä pelaaminen ei vaikuta yhtään mitenkään yhtiön laatuun. Se onko UPM jaettu 50, 500 vai 5000 miljoonaan osakkeeseen vaikuttaa yhtä paljon yhtiön laatuun, kuin minkä värinen kravatti Nalle Wahlroosilla on kevään yhtiökokouksessa.

Palataan vielä tuohon aiemmin esitettyyn väitteeseen missä 2 euron osake tuplaa itsensä nopeammin kuin 20 euron osake. Heille kerrottakoon että UPM:stä saadaan parilla klikkauksella tehtyä reilun kahden euron arvoinen osake. Nalle vain järkkää splitin suhteessa 1:10, mikä tarkoittaa että yksi UPM:n osake muuttuukin kymmeneksi osakkeeksi. Esimerkiksi itse omistan tällä hetkellä 70 kpl UPM:ää, joten splitin jälkeen salkustani löytyisi 700 kpl osakkeita. Tosin salkun arvo ei nouse tässä senttiäkään, koska osakkeen arvo tipahtaa 27,70 eurosta välittömästi 2,77 euron osakkeeksi.

Tuolloin tuo tuttu kaavamme näyttäisi tältä:

14 832 510 000 euroa / 5 337 356 990 kpl = 2,779 euroa/kpl

Huomatkaa että yhtiön markkina-arvo ei muutu mihinkään touhun yhteydessä, vaikka osakkeesta ”taiotaan” reilun kahden euron osake.

Eli jos kahden euron osake nousisi nopeammin kaksin tai kymmenkertaiseksi kuin esimerkiksi 20 tai 200 euron osake, niin miksi ihmeessä yhtiöt eivät sitten tee splittejä ja muuta kikkaile itseään nimellisarvoltaan halvaksi osakkeeksi? Tässähän olisi keksitty rikastumisen helppo salaisuus, mutta yhtiöt eivät ota sitä käyttöön. Splittaamalla yhtiön osakelukumäärän yhtiökokouksessa, kaikki kokouksen jäsenet rikastuisivat helpommin.

Hieman splittien historiaa ja yleistietoa

Splitit ovat hieman kuolevaa kansanperinnettä. Ennen vanhaan niitä nähtiin paljon enemmän. Nyt lähivuosina meille on splittejä tarjonnut lähinnä Wärtsilä tänä keväänä.

Aiemmin splittejä tehtiin lähinnä pörssierien vuoksi. Pörssierät olivat Helsingin pörssissä käytössä vuoteen 2006 asti. Osakkeiden nimellisarvojen kasvaessa suuriksi, oli pörssieristä johtuen niiden ostaminen paljon vaikeampaa ja hitaampaa. Yleinen pörssierä oli esimerkiksi 100 kpl osakkeita, joten esimerkiksi Wärtsilän ostaminen nykykurssilla (59e ja risat) pörssierien aikaan olisi vaatinut piensijoittajalta noin 6000 euron panostusten kaivamisen.

Splittejä voidaan tehdä myös toiseen suuntaan, eli jakamisen sijaan yhdistellään nykyisiä osakkeita. Suomalaiset piensijoittajat puhuvat ”käänteisestä splitistä”, eikä tälle varmaan ole parempaakaan sanaa olemassa. Nämä ovat splittejä harvinaisempia, eikä niitä tunnu tekevän kuin lähinnä senttiosakkeen mainetta välttelevät yhtiöt. Piensijoittajan on kuitenkin hyvä tietää, että myös käänteisiä splittejä on mahdollista tehdä ja on ihan oikeasti tehtykin. Eli siis toisin sanoen yhtiö on halunnut pelata osakekurssinsa ”kalliimman näköiseksi”.

Tosin voivat myös laadukkaammatkin yhtiöt tehdä käänteisiä splittejä. Esimerkkinä mainittakoon Revenio Group, joka vuonna 2013 yhdisti osakkeitaan suhteessa 10:1. Jos joku on sitä mieltä että nimellisarvoltaan halvat osakkeet nousevat helpommin kuin kalliit, voisi tämä sanoa että Revenion johto teki todella ilkeän tempun osakkeenomistajille. Tämän päätöksen myötä se vaikeutti yhtiön osakekurssin nopeaa nousemista. Noh, en tiedä mikä tuon yhdistymisen taustalla vuonna 2013 oli, mutta uskon yhtiön johdon tienneen mitä teki. Tämä nyt vain esimerkkinä siitä että osakkeen nimellisarvoa voidaan joskus pelata myös ”kalliimmaksi”.

Loppuun vielä blondivitsi

Tässähän tuli taas paljon asiaa spliteistä ja sen vierestäkin. Toivottavasti teksti avasi helpoin esimerkein miksi mielestäni se 2 euron osake ei nouse yhtään sen helpommin 20 euroon, kuin 200 euron osake 2000 euroon.

Loppukevennyksenä kerron vielä aiheeseen liittyvän blondivitsin. Vitsihän on varmaan vielä vanhempi kuin tekstin alussa kerrotut tornarit, joten toivottavasti Museovirasto ei tule vaatimaan minulta tästä rojalteja.

Blondilta kysyttiin pizzeriassa haluaako tämä pizzansa jaettavaksi neljään vain kahdeksaan palaan. Blondi huudahtaa että tietenkin neljään, sillä enhän minä jaksa syödä kahdeksaa palaa pizzaa. Ehe ehe. 

Typerä vitsi, mutta mielestäni liittyy aiheeseen aika vahvasti. Minun mielestäni sijoituspäätösten tekeminen ihan vain osakkeen nimellisarvon perusteella on ihan yhtä typerää, kuin miettisi monessako osassa jaksaa syödä yhden Saarioisten roiskeläpän.

Tuo samainen vitsin blondi varmaan miettii ostaako tänä keväänä Wärtsilää ennen vai jälkeen splitin, ja luultavasti päätyy ostamaan splitin jälkeen, ”koska halvemmalla saa”.

Jopa kymmenien prosenttien alennus vakuutuksistasi?

Ota ilmainen Bank Norwegianin luottokortti ja kerää itsellesi cash points -pisteitä

Sijoita osakkeisiin alk. vain 3 € kuluin

Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja 14 päivää maksutta

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia Facebookissa:

Yksi kommentti kohteessa “En jaksa syödä kahdeksan palan pizzaa, mutta neljästä palasta jää nälkä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.