Tällä kertaa yhdistellään tuttuja piensijoittajan työkaluja ja pohditaan voisiko niiden avulla aikaistaa omia eläkepäiviä. Nämä kaksi tuttua piensijoittajan työkalua ovat Nordnetin Superluotto sekä Bank Norwegianin pankkitili. Nordnetin Superluottoa nostamalla ja laittamalla lainarahat makaamaan Bank Norwegianiin voisi kenties vaurastua?

Tämä kysymys tuntuu olleen nopeiden googlailujen perusteella monen sijoittajan mielessä. Meikäläiselle tuli jotenkin tästä kysymyksestä mieleen tunnettu tv-sarja Myytinmurtajat (Mythbusters). Jos joku ei Myytinmurtajia tunne, niin Wikipedia määrittelee sarjan seuraavasti:

”Jokaisessa jaksossa keskitytään kahteen tai kolmeen kaupunkitarinaan, yleiseen uskomukseen tai nettihuhuun, jotka yritetään empiirisillä kokeilla osoittaa mahdollisiksi tai mahdottomiksi.”

Mielestäni tämä Superluotto+Bank Norwegian täyttää nämä määritelmät nettihuhuista tai kaupunkitarinoista. Empiiriset kokeet taitavat kuitenkin lohjeta minun harteilleni, joten eiköhän tästäkin yksi blogikirjoitus jälleen saada. Vietin taas kerran viisi pitkää minuuttia Paint-sovelluksen lumoissa ja askartelin teemaan sopivan kuvituskuvankin.

Mikä on Nordnetin Superluotto?

Lähdetään liikkeelle termien avaamisella. Superluotto on ollut markkinoilla nyt jokusen vuoden ja se on päätynyt monen piensijoittajan käyttöön. Kaikessa lyhykäisyydessään Superluotto on Nordnetin yksi ”sisäänheittotuote” houkuttelemaan piensijoittajia ostamaan osakkeita Nordnetin kautta. Nordnet on kehitellyt eri arvopapereille omat lainoitusarvot joita vastaan sijoittaja saa Nordnetiltä nostaa Superluottoa.

Lainoitusarvot vaihtelevat arvopaperin ”laadun” mukaan; Superrahasto Suomen kohdalla se on 85 %, kun taas hieman epävakaamman Omega Healthcare Investorsin kohdalla se on vain 50 %. Lainoitusarvo kertoo kuinka paljon saisit nostettua Superluottoa. Esimerkiksi 1000 euroa Superrahasto Suomessa x lainoitusarvo 85 % = 850 euroa.

Superluotossa on erilaiset tasot. Näistä ylimmällä, kultatasolla lainan korko on vain 0,99 %, mikä on monelle sijoittajalle houkuttava keino hankkia velkavipua. Tosin kultatasolla pysyäksesi yksittäinen osake tai ETF saa olla vain max 20 % koko salkusta ja rahasto max 60 %. Toisin sanoen hajautuksen on oltava salkussa kunnossa. Lisäksi joustovaran vuoksi saat käyttää vain max 40 % myönnetystä lainoitusarvosta. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, seuraava välivaihe on hopeataso, jonka korko onkin jo 2,49 %.

Entäs se Bank Norwegian?

Superluottoa en ole vielä käyttänyt itse, mutta Bank Norwegian tuli minun käyttööni vuoden 2018 alussa. Pakko sanoa että olen tykännyt palvelusta täysin rinnoin. Nykyisessä korkoympäristössä 1,75 %:n tuotto talletuksille on aivan ylivoimainen. Pienenä miinuksena tuota korkoa saa vain ensimmäiselle 200 000 eurolle ja sitä ylittävältä osalta saa ”vain” 0,75 %:n tuoton, mikä toki sekin on selvästi normaaleja pankkitilejä parempi.

Jos Bank Norwegian ja etenkin sen rooli minun varallisuuteeni kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan seuraavan kirjoitukseni aiheesta:

Aloin rakentamaan Norskin linjaa – Bank Norwegian avattu

Missä sitten se vaurastumisen ikiliikkuja?

Nokkelimmat-pokkelimmat ovat huomanneet tässä varman vaurastumisen pienen raon. Nostamalla Superluottoa kultatasolta (lainakorko 0,99 %) ja siirtämällä sen Bank Norwegianiin (talletuskorko 1,75 %) voisi repiä riskittä helppoakin helpompaa rahaa. Tässäkö minulla on käsissäni eräänlainen ohituskaista matkalla vaurastumiseen?

Otetaanpa laskin käteen. Esitän nämä luvut oman salkkuni lukemilla, eli pidän itseäni ja salkkuani esimerkkitapauksena. Nämä luvuthan heittelevät aivan pirusti. Jos kahdella kaverilla on eurolleen yhtä suuret salkut, niin lainoitusarvot heillä voivat olla radikaalistikin erilaisia riippuen salkun sisällöstä. Aivan kärjistetty esimerkki voi olla että toinen 50 000 euron salkku saa 42 500 euroa Superluottoa (85 % lainoitusarvo), kun taas toinen saa pyöreät 0 euroa (0 % lainoitusarvo).

Tätä kirjoittaessani Nordnet-salkkuni koko ilman käteistä rahaa on 50 804 euroa. Superluottoa Nordnet kykenisi tarjoamaan minulle 38 623 euroa. Keskimääräinen lainoitusarvoni on siis 76 %:n paikkeilla.

Noh, jätetään parit asiat vielä huomioimatta ja mennään suoraan kultatason lainan maksimimääriin. Kuten yllä jo kirjoitin, lainaa saa olla max 40 % lainoitusarvosta. Mikäli se ylittyy, tipahdan hopeatasolle jossa korko on suht suolaiset 2,49 %.

Voisin siis nostaa lainaa aivan maksimissaan sen 38 623 euroa x 40 % = 15 449,2 euroa.

Tämän jälkeen matkaan kohti Bank Norwegiania ja lataan koko luottoni sinne kasvamaan korkoa. Annan summan muhia tilillä ja vuoden päästä nautin sen hedelmiä. Talletukseni kertaa korko 15 449,2 euroa x 1,75 % = 270,36 euroa.

Tämän jälkeen lasken paljonko olen Nordnetille velkaa Superluoton korkokuluja 15 449,2 euroa x 0,99 % = 152,95 euroa.

Eli kun tuotoista vähennetään kulut minulle jää voittoa käteen 270,36 euroa – 152,95 euroa = 117,41 euroa. Yli satanen vuodessa varmaa tuottoa ilman riskejä. Helppoa kuin heinän tekeminen! Vai onko?

No ei ole!

Nyt jos koskaan kannattaa lukea teksti ihan loppuun asti. Ihan kiusallani tein äsken läjän oikomisia, jotka vaikuttavat radikaalisti tuloksiin.

Lainoitusarvon kanssa hereillä!

Mielestäni olisi uhkarohkeaa heittää suoraan täydet 40 % lainoitusarvosta. Mikäli salkkuni arvo laskee vähänkin (ja lainoitusarvo sen mukana), mutta lainani pysyy samalla tasolla, niin tuolloin tipahdan kalliimmalle hopeatasolle. Hopeatason korolla tämä leikki valahtaa heti tappioksi. Suosiolla kannattaisi tähän käyttöön nostaa vain esimerkiksi noin 30 % lainoitusarvosta, mutta samalla tuototkin kärsisivät. Eikä tuo edes tuo 30 % tuntuisi missään, mikäli pörssissä tapahtuisi oikein suuria rytinöitä. Riskejä siis on yhä olemassa, vaikka en edes kaikkea luottoa nostaisi.

Salkun arvon laskeminen ei ole minun ainoa riskini. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, myös osakkeiden nouseminen voi koitua kohtalokseni. Minulla on salkussani aika tuhti siivu Nordeaa (kirjoitushetkellä 16,5 % salkusta). Nordea on viime aikoina lasketellut aika reippaasti (tätä kirjoittaessa 8,55e) ja mikäli tämä yht’äkkiä nousisi reilusti yli kymppiin, olisi minulla riski tuon 20 %:n ylittymiselle. Sen jälkeen tippuisinkin taas hopeatasolle ja korko nousisi.

Realistisempi laskutoimitus:
38 623 euroa x 30 % = 11 586,9 euroa. Eli realistisemmin Bank Norwegianiin kannattaisi minun ladata Superluottoa noin 11 500 euroa.

Bank Norwegian aiheuttaa läjän pettymyksiä

Superluoton nostamisen jälkeen läväytän koko summan 11 586,e Bank Norwegianiin. Paljonko tuolla summalla voisin saada tuottoa?

11 586,9 euroa x 1,75 % = 202,77 euroa. Tienestini tipahtivat siis 270 eurosta enää vain pariin sataan euroon. Mikä pettymys!

Eikä tässä vielä tietenkään kaikki. Äsken unohdin tyystin yhden erittäin tärkeän kohdan, sillä en ottanut ollenkaan kantaa veroihin. Bank Norwegianin talletuskorko ei ole mitenkään verovapaata tuottoa, vaan joudun tuotoistani maksamaan veroa. Tämän kikkailun tuloista vähennetään korkomenot, jonka jälkeen voitoista menevät verot normaalin pääomatulon mukaan, eli yleisimmin 30 %.

Verojen jälkeen Bank Norwegianista tienaa 11 586,9 euroa x 1,75 % x 0,7 = 141,94 euroa.

Nordnetille korkoja kuten ennenkin

Seuraavaksi tuosta summasta lähtee vielä pois Nordnetin hamuama korko. Sehän on pysynyt samassa, vaikkakin kaikilla muilla osa-alueilla olen joutunut tinkimään tuottojani. Tosin pieni  positiivinen muuttuja tulee matkaan, kun otetaan huomioon mahdollisuus vähentää Superluoton korkojen verotuksessa. Yleisimmin käytetyllä 30 %:n pääomaverotuksella laskukaava näyttäisi tältä:

11 586,9 euroa x 0,99 % x 0,7 = 80,30 euroa. Korkokulut lainastani ovat hitusen yli 80 euroa.

Lopputulokset
Näistä edellisistä luvuista on siis helppo laskea paljonko viivan alle lopulta jäisi. Eli siis Bank Norwegianin tuloista vähennetään korkokulut, eli 141,94 euroa – 80,30 euroa = 61,64 euroa.

Jos koko leikin tahtoisi tiivistää yhteen laskukaavaan, se menisi 11 586,9 euroa x (1,75 % x 0,7 – 0,99 % x 0,7) = 61,64 euroa.

Aika radikaalisti tipahtivat tienestini verrattuna ensimmäiseen laskuyritykseen. Noilla alkuperäisillä lukemilla Superluottoa olisi ehkä voinut Bank Norwegianin kanssa käyttää, mutta uudet laskelmat eivät mielestäni paljoa kannusta Superluoton nostamiseen. Ainakaan siis Bank Norwegiania varten.

Yhteenveto

Vedetäänpä lopuksi vielä yhteen tulokset. Lähtökohtana oli siis meikäläisen noin 50 000 euron salkulla, jossa on aika hyvä 76 %:n lainoitusarvo. En tiedä olenko jäävi kommentoimaan, mutta mielestäni ihan hyvä lähtökohta tälle testille.

Lainaa nostettiin 11 500 euroa, mikä sekin on mielestäni aika muhkea määrä rahaa. Sanotaanko näin että tuollaisen rahan hukkaaminen nipistäisi jo aika paljon. Tuolla lainamäärällä olisin Bank Norwegianista tienannut siis 61,64 euroa ylimääräistä rahaa kaikkien kulujen jälkeen. Se on mielestäni aika vähän verrattuna leikin mahdollisiin riskeihin. Kuten jo edellä sanoin, kultatasolta voi tipahtaa alas niin osakkeiden laskiessa kuin myös noustessa. Mikäli kultatasolta tipahtaa hopeatasolle, valahtaa homma heti persnetoksi.

Hyvähän on muistaa myös se, että Nordnet voi muuttaa palvelunsa ehtoja myös vaikka hoitaisit asiasi kuten pitää. Toisin sanoen mikään ei takaa että Superluotto on nykyisillä käytännöillään elossa vielä viiden vuoden päästä. Nordnet on pidättänyt itsellään oikeuden muokata Superluoton ehtoja 30 päivän varoitusajalla.

Yllätyin hieman miten olemattoman vähän minulle jäi viivan alle. Olisin heittänyt päästäni arvion että tällä keinolla voisi olla mahdollista tehdä 100-200 euroa vuodessa rahaa, mutta se jäikin huomattavasti pienemmäksi. Ehkä eniten asiaan vaikutti Superluoton kultatasolla pysymiseen vaadittava kevyt lainamäärä. Meikäläinen saa turvallisesti ehkä max 25 % koko salkkuni koosta lainaa, kun taas nopeasti ajateltuna olisin kuvitellut halpaa lainaa irtoavan selvästi enemmän.

Oma mielipiteeni olisi ollut se, että tällä olisi tullut tienata vähintään yli satanen kulujen jälkeen, että leikkiin olisi kannattanut ryhtyä. Missään nimessä helppoa ja riskitöntä rahaa tämä ei olisi ollut, vaan sijoittajan olisi tullut kynsin hampain varmistaa kultatasolla pysyminen.

En siis aio nostaa Superluottoa ainakaan Bank Norwegiania varten. En silti dumaa Superluottoa täysin, sillä onhan se selvästi keskivertoa halvempaa sijoituslainaa. Tästä huolimatta en usko jättäväni aivan heti Superluottohakemusta vetämään. Suurin syy tähän on se, että minulla on parhaillaan vetämässä Kelalle opintotukihakemus. Mikäli hakemus menee läpi, minun pitäisi saada uutta opintolainaa vielä tämän vuoden aikana. Omissa papereissani opintolaina hakkaa yhä Superluotot mennen tullen, sillä marginaalit ovat pienempiä eikä tarvitse stressata salkkuni kehitystä tai sen vaikutuksia lainan korkoon. Opintolainan kenties läväytän Bank Norwegianille, mutta se onkin sitten jo toinen tarina se.

Palataan vielä siihen myyttiin

Ai niin, se myytti! Myytinmurtajissahan jakson lopussa aina myytti jaetaan kolmeen luokkaan. Nämä kolme luokkaa ovat ”vahvistettu” (confirmed), eli myytti testien perusteella voisi olla mahdollinen, ”mahdollisesti” (plausible), eli erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollinen tai ”murrettu” (busted) eli ei mitään totuuspohjaa.

Tämän myytin kohdalla näistä kolmesta kategoriasta voi pudottaa suosiolla pois vahvistettu-tason. Tämä ei ole mielestäni mikään ohituskaista vaurastumiseen, sillä tuotto on vähintäänkin maltillinen, mutta riskejä taas on olemassa.

Minulle jäi pohdintaan enää kaksi alinta tasoa. Keskiverrolle piensijoittajalle myytti on varmasti busted, mutta voisiko oikein raharikas kaveri käyttää järjestelmää hyväksi? Pitäisikö silti valita plausible?

Bank Norwegianin verojen jälkeen tästä kikkailusta voisi saada käytännössä 0,532 %:n tuoton (BN tuotto verojen jälkeen 1,75 % x 0,7 – 0,99 % x 0,7), mutta saisiko sillä silti jotain tuottoa? Kenties, mutta reilun 0,5 %:n tuotto joka pitää kuitenkin sisällään riskejä, ei kuulosta minusta järin houkuttavalta. Ei edes massimiehille.

Se on tänään raaka peli Ranualla ja sanon myytin olevan täysin busted, eli murrettu. Jos nostatte Superluottoa, käyttäkää se johonkin tuottavampaan kuin Bank Norwegian. Vaikka paperilla korkojen ero (0,99 % ja 1,75 %) näyttää suuremmalta, niin todellisuudessa vaurastumisen väli on kuitenkin aika pieni. Samassa rytäkässä mielestäni myös riskit ovat ehkä suuremmat kuin aluksi olisi uskonut, sillä myös osakkeiden nopea nouseminen voi vetää homman pieleen.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

7 kommenttia kohteessa “Sijoittamisen Myytinmurtajat – Superluotolla Bank Norwegianista helppoa rahaa(ko?)

  1. Toivo kommentoi:

    Toinen ajatusleikki.

    Ostetaan osakkeita Nordnetistä riittävällä hajautuksella. Sen jälkeen nostetaan maksimimäärä SuperLuottoa ja ostetaan lisää osakkeita. Uusia osakkeita vastaan nostetaan uutta SuperLuottoa ja kuviota toistetaan, kunnes uutta lainaa ei saa enää järkevää määrää (esim. yli 1000e).
    Jos alkupääoma on 100 000e, voidaan uutta lainaa nostaa 28 kertaa ja kokonaissijoituksen arvo on tällöin yli 660 000e.
    Puljauksella saa lainaa 660% alkuperäisestä summasta.

    Olisiko tässä mitään järkeä? Riskinä toki kurssien romahdus, jolloin lainan hintakin nousee.

  2. Anonyymi kommentoi:

    Mitkä ovat Superluoton takaisinmaksuehdot? Eli siis voiko luoton maksaa heti pois jos vakuusarvo tippuu ja korko nousee? Jos näin on niin riskiähän ei tässä veivauksessa oikeastaan ole (sikäli kun luottaa että BN pysyy pystyssä ja/tai talletussuoja ei petä).

  3. Anonyymi kommentoi:

    Korjatkaa jos olen väärässä mutta eikö laskukaava mene (11500*0.0175 – 11500*0.0099)*0.7 = 61.18 nettoa eli 61.18/11500 = 0.00532 = 0.532% eli eikö pääomatulosta vähennetä tulonhankkismenot ja vasta "voitosta" menee vero? Riskiähän tuossa superluotto + BN-tili puliveivauksessa ei mielestäni ole muuta kuin norjalaisen pankin osalta koska osakkeiden painoarvojen liikkuessa salkussa voi superluoton määrää vähentää vaikka seuraavana pankkipäivänä. Toki tuottokin jää aina matalammaksi.

    -H

    • RJW kommentoi:

      Jep jep, piti parikin kertaa korjailla tänään tuota tekstiä. Täydensin tuon sinun vinkkaaman kaavan, sekä korjasin hieman omia ajatusvirheitäni. Toivottavasti nyt olisi oikein, tai edes lähempänä totutta.

      Kommentoin vielä nopeasti tuohon "vaikka seuraavana pankkipäivänä". Minulla oli tässä testissä tarkoituksena tehdä sellaiset taktiikat, ettei aivan joka päivä tarvitsisi salkkuun tarkistaa. Jos jaksaa joka päivä käydä kurkkaamassa salkun tilanne, silloin voi Superluoton määrää nostaa 30 %:sta lähemmäs sitä 40 %:ia. Silloinhan sitä voi enemmänkin tehdä nopeita peliliikkeitä mikäli huomaa luottotason tippuneen hopealle. Meikäläinen on kuitenkin niin laiska kurkkimaan omaan salkkuuni, että minun olisi käytännössä pakko tiputtaa lainoitusastetta tuosta 40 %:sta alaspäin selvitäkseni kultatasolla.

  4. Anonyymi kommentoi:

    Moro!

    Oletko hyödynyntönyt tuota superluottoa lopulta nordnetillä sijoittamiseen?

    Itse harkitsen tässä sitä, mutta hieman vielä epäilyttää tuo mainitsemasi supertasolla pysymisen vaikeus (liikaa lainaa) ja muut takaisinmaksuasiat yms kun ei ole kokemusta tästä. Tuo 25% varmaan itsellänikin realismia. Pystyykö tätä muuten suoraan laittamaan menemään kuukausisäästöön etfiin ja rahastoihin?

    Ja jos päädyit tätä ottamaan, millaisia yleiskokemuksia?

    Tuo verovähentäminen toki hieman vielä pienentää 0,99% korkoa alemmaksi, mikä alkaa olemaan houkutteleva sijoituslainalle.

    Markus

    • RJW kommentoi:

      Moi Markus.

      En ole koskenut koskaan Superluottoon. Syy piilee siinä, että olen opiskelija, ja saan jo opintolainaa ihan kivasti ja hyvillä ehdoilla. Sen vuoksi Superluotto ei ole oikein viehättänyt, vaikka ihan asiallinen tarjous sekin on. Superluoton paikka voi olla siinä vaiheessa, kun opinnot ovat virallisesti ohi ja tekee mieli ottaa vähän lisää vipua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *