Elämme kovia aikoja. Kymmenisen viikkoa sitten kerroin teille miten varallisuuteni kasvoi 37 757,88 euroa vuoden 2019 aikana, mutta nyt meno on muuttunut aivan toisenlaiseksi. Voisin tällä hetkellä kirjoittaa lähes identtisen otsikon, mutta tällä kertaa lukua edeltäisi miinusmerkki, ja vuoden sijasta puhe olisi kolmesta viikosta.

Mitä kolmen viikon aikana on sitten tapahtunut? Koronavirus puhkesi kukkaan Italiassa, joka aiheutti paniikkia, joka vuorostaan näkyy myös osakemarkkinoilla. Järjestään kaikki osakkeet ovat tulleet alas 10-20 %, eikä tällä hetkellä tulevaisuus näytä kovin valoisalta. Tämän päälle vielä öljyn hintasotaan liittyvät paineet ja soppa on valmis.

Pakko myöntää, että itsekin suhtauduin koronavirukseen varsin ylimielisesti vielä alkuvuonna. ”Taas joku uusi virus, joka pelottaa markkinoita. Ei tämäkään mitään isoa ja pysyvää aiheuta, kuten ei aiheuttanut Zikavirus tai ebolakaan.” Ensimmäinen herääminen koronan haittoihin minulle tapahtui Koneen yhtiökokouksessa, jossa hissivalmistajan johto kertoi varsin käytännönläheisesti, miten korona vaikuttaa Koneeseen. Erityisesti minun päähäni jäivät kummittelemaan puheet siitä, miten korona tulee selvästi vaikuttamaan Q1:n tuloksiin.

Vielä Koneen yhtiökokouksen aikoihin oltiin varsin kuivilla. Suomessa odoteltiin ensimmäistä potilasta, eikä virus näkynyt kovin monen suomalaisen päivittäisessä toiminnassa mitenkään. Nyt kolme viikkoa myöhemmin meininki on täysin toinen ja tällä hetkellä Suomessa on nähty varmaan eniten nopeita poikkeusjärjestelyjä sitten Talvisodan alkamisen.

Paniikkia havaittavissa nettifoorumeilla ja sijoituskeskusteluissa

Yksi mielenkiintoisimpia ilmiöitä vallitsevien olosuhteiden ympärillä on havaittavissa erilaisilla sijoitusaiheisilla foorumeilla. Keskustelupalstoilla tapaa välillä varsin nuivia viestejä, joissa puretaan omaa turhautumista tai kysellään neuvoja pörssiromahduksesta selviämiseen. Hyvin moni on omien puheidensa mukaan lopettanut näiden ryhmien tai palstojen seuraamisen sekä oman salkun tuijottamisen.

Meikäläinen kulkee vähän vastavirtaan tässä tapauksessa. Minä olen nimittäin alkanut katsomaan salkkuani päivittäin, kun ennen olen tehnyt sitä varsin laiskasti. Eli siis normaalisti en kurkista salkkuun, mutta nyt katselen sinne jatkuvasti.

Vähän jännästi myös olen sitä kiinnostuneempi seuraamaan kursseja, mitä enemmän kurssit laskevat. Esimerkiksi torstaina 12.3.2020, kun Helsingin pörssi laski yli 10 %, kyttäsin osakkeita pitkin päivää. Heti seuraavan päivän nousua taas ei jaksanut hirveästi seurata. En osaa oikein selittää mistä tämä johtuu, että lähinnä laskevat kurssit kiinnostavat.

En ole huolissani omasta salkusta

En tiedä uskooko tätä kukaan, mutta en ole ottanut stressiä omasta salkustani. Olen lähinnä huvittuneena seurannut oman salkkuni sulamista. On tullut laskeskeltua montako Kummelin Tonnin seteliä on salkusta kadonnut tai montako rullaa vessapaperia summalla olisi saanut.

Sijoittamista olen harrastanut vuodesta 2012 asti, joten mennyt rytinä on suurin mitä olen ehtinyt kokea. Aiempi ennätys minun sijoittajan urallani taisi olla vuoden 2016 Brexit, joka meni ohi parissa päivässä. Tämä viimeisin rysähdys on tarjonnut varmasti suurimmalle osalle sijoittajista ennennäkemättömän isoja laskupäiviä sijoittamisen ajankohdasta riippumatta.

Näin jo jonkun uutisen, missä viimeaikaiset tapahtumat sijoittuivat kolmanneksi suurimpien pörssiromahduksien listalla. Edellä oli enää Musta maanantai vuodelta 1987 ja vuoden 1929 pörssiromahdus. Jos olet aloittanut sijoittamisesi Mustan maanantain jälkeen, tämä on saattanut olla suurin kokemasi romahdus.

Olen vähän jopa yllättänyt, ettei lasku ole aiheuttanut itselle sen kummempaa pahaa mieltä tai yöunien menettämistä. Tuo salkusta kadonnut summa on kuitenkin vuosiansioideni luokkaa, joka siis meni noin kolmessa viikossa.

Rehellisesti sanoen enemmän minua huolettaa vielä tällä hetkellä enemmän se, että miten Liiga-joukkueet pärjäävät taloudelliselta puolelta. Kauden keskeyttäminen ja playoffien peruminen aiheuttaa menetettyjä tuloja 10 miljoonan euron edestä. Tähän päälle vielä sponsorien mahdolliset ongelmat tulevaisuudessa, joten seuroilla voi olla tiukkaa jo ensi kaudella.

Miksi en ole surkutellut oman salkkuni perään?

Palataan jääkiekosta kuitenkin omaan salkkuun. Pienen pohtimisen jälkeen keksin neljä syytä sille, miksi lasku ei ole satuttanut minua:

Syy 1: Sijoitusstrategia ja siinä pysyminen

Minun sijoitusstrategiani on ollut oikeastaan alusta asti osta ja unohda, eli ostan osakkeita lähtökohtaisesti ikuiseen salkkuun. Tämä ei varmastikaan ole se tuottavin strategia, vaan tarjoaa maksimissaan indeksin mukaista tuottoa. Indeksin voittamista tavoittelevien sijoittajien tulee unohtamisen sijasta seurata salkkunsa yhtiöitä ja heitellä sieltä alisuorittajia tai muita riippakiviä ulos.

Riski ja tuotto kulkevat sijoittamisessa käsi kädessä. Joku on joskus todennut hyvin, että tuotto on palkkio huonosti nukutuista öistä. Mitä enemmän uskaltaa ottaa riskiä, sitä parempaa tuottoa saa. En itse tavoittele indeksiä parempia tuottoja, joten nyt saan ehkä vähän parempaa unta. Toisaalta taas nousumarkkinassa saatan jäädä jonkin verran indeksistä.

Koska olen suunnitellut sijoitusstrategiani ”hyvän sään aikana” ja toimivaksi myös romahdusten aikana, en näe miksi minun tulisi nyt hylätä se. Mielestäni se olisi vain merkki housuun töräyttelystä, kun lähtisi soveltamaan omaa tässä vaiheessa vastoin aiempia suunnitelmia.

Tämän strategiani vuoksi en ole jaksanut stressata menneistä tai kysyä itseltäni, miksen tyhjentänyt salkkua helmikuun alussa. En jaksa myöskään miettiä sitä pitäisikö minun nyt myydä kaikki ja ostaa myöhemmin uudestaan.

Syy 2: Käteistä löytyy

Olen manaillut jo pidemmän aikaa isoa käteiskassaani. Viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alussa olenkin pyrkinyt vähän hanakammin käteisestä eroon, joka oli jälkiviisaasti sanottuna muutaman kuukauden ennenaikaista toimintaa.

Minulla on tällä hetkellä käteistä Svea Ekonomin ja Instabankin tileillä noin 20 000 euron edestä, joita ajattelin lähitulevaisuudessa alkaa upottamaan pörssiin. Jos minulla ei olisi ollut nyt lainkaan käteistä, vaan olisin upottanut kaiken liikenevän heti osakkeisiin, saattaisi nyt olla huomattavasti tukalammat paikat.

Syy 3: Tavoitteet vielä kaukana

Pidempään blogia seuranneet tietävät sen, että suurin tavoitteeni sijoittamisen ympärillä on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Minulla on tässä blogissa jopa taloudellisen riippumattomuden kello, joka laskee sekunteja tavoitteen saavuttamiseen.

Koska olen laskeskellut oman taloudellisen riippumattomuuteni tapahtuvan vuonna 2037, on tiimalasissa vielä aika paljon hiekkaa tippumassa. Tästä päästäänkin siihen, että miksi stressaisin nyt salkkuni nykytilaa, jos minua loppupeleissä kiinnostaa salkun tila vasta ensi vuosikymmenellä?

Syy 4: Ei sijoituslainoja

Yksi suuri syy on myös siinä, ettei minulla ole mitään sijoituslainoja tai vastaavia luottoja. Toki olen asuntovelallinen ja myöskin opintolainaa löytyy jonkin verran, joten sitä kautta voidaan kyllä sanoa sijoittaneeni velalla, mutta varsinaisiin sijoituslainoihin en ole ikinä koskenut.

En osaa oikein edes kuvitella, minkälaista olisi mennä tällä hetkellä ison velkasalkun kanssa, eli siinä mielessä ollaan kuivilla. Vaikka minulla onkin opintolainaa ja asuntolainaa, niin velkaa on kuitenkin aika vähän. Voisin esimerkiksi tällä hetkellä kuitata opintolainani lähestulkoon kokonaan pois pelkän sotakassani avulla, jolloin jäljelle jää vain 85 000 euron asuntolaina.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Tällä hetkellä varsin synkältä. Työskentelen markkinoinnin parissa, jonka kautta saa hyvän läpileikkauksen eri kokoisiin yrityksiin erilaisilla toimialoilla, ja kyllähän nykyhetki näyttää melko synkältä.

Kaikista pahimmin tuntuu menevän matkailuun liittyvillä yrityksillä. Kukaan ei tahdo uskaltaa lähteä mihinkään, kun en tiedä minkälaisia rajoituksia tullaan näkemään. Näitä rajoituksia tulee ihan älyttömän nopealla tahdilla, kuten vaikkapa Tanskan perjantainen ilmoitus siitä, että lauantaina menee rajat kiinni. Monet opiskelijat ovat saaneet viikonloppuna viestejä, ettei maanantaina tarvitse tulla koululle.

Vaikeaa tulee olemaan myös mm. ravintola-alalla, toimitiloja vuokraavilla tai erilaisia esityksiä tai koulutuksia tarjoavilla. Nämä kaikki ovat palveluita, joita on vaikea tarjota etänä. Minultakin löytyy kavereista jonkun verran ravintola-alan työntekijöitä, joilta on peruttu toistaiseksi kaikki tulevat työvuorot.

Vakuutusyhtiöt kiinnostavat minua erityisesti ja odotan mielenkiinnolla, miten korona vaikuttaa heihin. Kaikenlaiset peruutukset ja ikävät yllätykset tulevat vakuutusyhtiöille varmasti kalliiksi, joskin about jokaisen vakuutuksen vakuutusehdoissa on jonkinlainen maininta ”ylivoimaisesta esteestä”, jolla viitattaneen yleensä sotatiloihin tai muihin vastaaviin. Voidaanko koronavirus luokitella tällaiseksi? Paha sanoa. Kurkkasin huvikseni muutaman vakuutusyhtiön viimeisen kuukauden kurssireaktiot ja hurjia lukemia oli esillä:

• Sampo -36,73%
• Muenich Re -38,51%
• Aflac -33,74%
• Gjensidige Forsikring -19,36%

Vaikuttaahan tämä myös omaan työskentelyyn. Myös minä olen toistaiseksi eteenpäin puhtaasti etätöissä, eli kotoa ei tarvitse poistua. IT-alalla tämä toimii varsin kivuttomasti, eikä nämä poikkeusjärjestelyt hirveästi arkea hetkauta. Itsellä ei töiden puolesta ole vielä mitään hätää, mutta toki haasteita voi tulla eteen, jos yritykset alkavat tinkiä omasta markkinoinnistaan.

Tässä tuleekin vastaan yksi asia, joka monelta unohtuu nousukausien aikana tehtyjä sijoitusstrategioita sorvatessa. Kun menee hyvin, on helppo huudella siitä, miten romahduksen ostaessa otetaan sijoituslainaa niin paljon kuin pankit antavat, ja ostetaan niillä pää märkänä osakkeita.

Veikkaan että harva on ottanut näissä suunnitelmissa huomioon sitä, että mitä jos romahduksen aikana sattuu menemään salkun sisällön lisäksi myös oma työpaikka alta. Silloinhan se olisi äärettömän helppoa, jos oma tulopuoli pysyisi ennallaan.

Mitä aion tehdä seuraavaksi?

Kuten jo edellä sanoin, minulla on melko paljon käteistä sekä sijoitusstrategia. Tämän ”luupäästrategiani” mukaan mitään ei myydä, vaan pyritään ostelemaan lisää. Kassassa on käteistä ihan kivasti, joten en ole ainakaan näillä näkymin tarttumassa vielä edes velkavipuun, joskin kyllä pidän silmät auki ja kartoitan erilaisia vaihtoehtoja.

Velan sijasta pidän todennäköisempänä, että saattaisin käyttää lyhennysvapaita jossain vaiheessa. En siis lyhentäisi asuntolainaani, vaan käyttäisin siitä irtoavat rahat osakkeisiin.

Oma kristallipalloni kertoo, että aloitan ostot huhti-toukokuun vaihteessa, kun yritysten Q1 tuloksia alkaa tulla eetteriin ja sitä kautta alkuvuoden koronakuumottelujen hintalaput alkavat muodostua. Ostojen aloittamiseen on aikaa siis vähän päälle kuukausi, mikä on mielestäni ihan hyvä juttu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tauti vasta yskähtelee hiljalleen käyntiin ja pahin epidemia on tulevaisuudessa. Suomessa koronaviruksen huippu nähtäneen vasta kesällä, minkä vuoksi ei kannata polttaa aivan kaikkia pelimerkkejä ennen kesää.

Näin tekstin loppupuolella on hyvä todeta yksi muutos, jonka olen tehnyt sijoitusstrategiaani viime aikojen myötä. Viimeiset kaksi vuotta olen sijoittanut kaikki euroissa tulleet osingot heti Superrahasto Suomeen (mikä lie sen uusi nimi nykyään onkaan). Löin tämän nyt seis, eli osingot kerätään talteen myöhäisempää käyttöä varten. Sen sijaan normaali kuukausisäästöni Nordnetin Superrahastoihin (joka toinen viikko 150 euroa) jatkuu vanhaan tapaan.

Mieleni tekisi myös alkaa taas pienen tauon jälkeen seuraamaan entistä tarkemmin omia menojani ja karsia joitakin turhimpia kuluja. Toisaalta taas tämä on hyvinkin kaksipiippuinen juttu, sillä monet yrittäjät ovat nyt ahdingossa, eikä tilannetta varmasti helpota kuluttamisen vähentäminen.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Mitä sinun kannattaisi tehdä nyt?

Paljon asiaa siitä mitä olen itse tehnyt ja miten itse näen tilanteen, mutta tarjotaan nyt tekstin lopuksi muutamia vinkkejä myös lukijan suuntaan.

Ensinnäkin kannattaa suhtautua sijoittamiseen siten, että myös huonot aikajaksot kuuluvat sijoittamiseen. Olisi liian helppoa, jos tarjolla olisi vain loputonta nousua vuodesta toiseen. Jos lasku ahdistaa, niin lopeta päivittäinen salkkuun kirjautuminen. Kuukausisäästö on äärettömän helppo ja kivuton tapa tällä hetkellä sijoittaa.

Erilaisilla sijoitusfoorumeillakin kannattaa kulkea tuntosarvet ylhäällä, sillä meno on paikoittain varsin villiä. Paljon on erilaisia jälkiviisastelijoita sekä heitä, jotka onnistuivat myymään kaiken juuri ennen. Jälkiviisastelu tai muutenkaan peräpeilin tuijottaminen ei ole muuta kuin ajanhukkaa, vaan mieluummin kannattaa suunnata katseet tulevaan ja haistella tulevia tapahtumia.

Nämä ovat jokaisen sijoittajan omia valintoja, enkä voi tietenkään taata olevani oikeassa, mutta en lähtisi ostamaan ”osinkopäissään” nyt osakkeita osinkojen vuoksi. Odotan mielenkiinnolla sitä, tuleeko joku pörssiyhtiö perumaan tilinpäätöksen yhteydessä annetun osinkoehdotuksen. Ei ole mitenkään utopistinen skenaario. Mielenkiinnolla odotan myös sitä, että miten kurssit käyttäytyvät, kun niistä irtoaa varsin muhkeita osinkoja.

Kannattaa myös pitää pää kylmänä, sillä näinä aikoina tehdään sekä suurimmat voitot että isoimmat tappiot. Valitettavan moni sijoittaja heittää hanskat tiskiin ja palaa markkinoille vasta vuosien päästä, jolloin tulee kuitattua lähinnä tappiot näistä ajoista.

Koronavirus ja yhtiökokoukset

Loppuun totean vielä, että koronavirus voi tuoda myös hyviä asioita. Perinteiset yhtiökokoukset siirtyvät tänä keväänä netin kautta seurattaviksi, mikä on jo korkea aikakin tapahtua.

En ole vielä päättänyt mitä yhtiökokouksia katson nettiyhteyksien kautta. Koska kokoukset ovat keskellä päivää, vaatii pientä stemmaamista saada ne sopimaan omaan työkalenteriin, mutta pyrin nyt katselemaan läpi mahdollisimman monta kokousta. Nyt kun ollaan vielä etätöissä, täytyy pyrkiä ajoittamaan omat lounastauot kokouksen ajaksi.

Toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että tässä tapahtuu sama ilmiö, kuin Talvisodan aikana Helsingin raitiovaunujen suhteen. Kun miehet lähtivät rajalle painimaan, naiset pääsivät ensimmäistä kertaa ajamaan työkseen ratikkaa. Sodan jälkeen naiskuljettajat vakiintuivat katukuvaan ja samaa toivon myös virtuaalisille yhtiökokouksille. Tämä kelpaisi ainakin tälle haja-asutusalueiden piensijoittajalle.

Ps, jos olet kiinnostunut tietämään, miten osingot käyttytyvät romahduksessa, voit lukea täältä finanssikriisin aikaisista osingoista.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Koronavirus ja ThyssenKrupp herättivät huolia Koneen yhtiökokouksessa
• Kolmessa viikossa salkustani katosi 30 000 euroa, eikä loppua näy
• Sijoitusstrategia koronaa vastaan valmis – näin sijoitan 20 000 € kassani
• Korona-pörssiromahdus – nämä virheet tein rytinän aikana

Artikkelin kuva: Jonik