Tällä viikolla osakesäästötili on muodostunut kuumaksi perunaksi sijoittajien keskuudessa, ja valitettavasti negatiivisessa mielessä. Osakesäästötilin ominaisuudet ja käytännöt ovat tulleet sijoittajille tutuksi kantapään kautta, sillä ensimmäisiä ”sakkoja” aiheesta on jouduttu jakamaan. Aiheesta kertoi menneellä viikolla Helsingin-Sanomat.

21-vuotias opiskelija avasi vahingossa kaksi osake­säästö­tiliä, tuloksena tuhansien eurojen rangaistus (HS.fi)

SEINÄJOKELAINEN opiskelija on saamassa yli 10 000 euron veron­korotuksen siitä, että hän avasi vahingossa kaksi osakesäästötiliä.

Kova rangaistus kaksoistileistä oli uhka, josta asiantuntijat varoittelivat ennen kuin lainsäätäjät hyväksyivät vuoden 2020 alussa voimaan tulleen osakesäästämiseen kannustavan lain.

HS.fi

Yli kymppitonnin rangaistus vahingossa avatusta ylimääräisestä osakesäästötilistä herätti paljon keskustelua ja ihmettelyä sijoitusaiheisilla foorumeilla. Tästä syystä en malta olla itsekään spekuloimatta asiaa.

Mikä on homman juoni?

Ennen kuin menemme tarkemmin sisään aiheeseen, on syytä kerrata hieman perusteita. Mikä on osakesäästötili, mikä on arvo-osuustili ja miksi ihmeessä joku pohjalainen opiskelija sai lopulta näinkin suuret rapsut aiheesta?

Osakesäästötilit syntyivät uutena ilmiönä vuoden 2020 alussa. Sitä ennen osakesalkuista käytettiin virallista nimeä arvo-osuustili. Arvo-osuustili ja osakesäästötili ovat eri asioita, vaikka ne muistuttavatkin paljon toisiaan. Molemmissa perusidea on sama, eli tilille ostetaan osakkeita, jotka jäävät sijoittajan ”salkkuun”.

Vaikka pohjimmiltaan idea on sama, näiden tilien sisällä on toisistaan merkittävästi eroavat verokohtelut. Osakesäästötilillä on helpompaa vaihtaa yhtiötä ”lennosta”, eikä veroja kulu kuin vasta nostaessa euroja ulos osakesäästötililtä. Samoin osingot jäävät osakesäästötilille ilman, että niistä maksettaisiin osinkoveroja. Arvo-osuustilillä osingoista maksetaan aina verot ja yhtiön vaihtaminen toiseen tuo veroseuraamuksia.

Miksi sakkoja jaettiin?

Osakesäästötilin alkuperäinen idea oli yksinkertaistaa sijoittamista. Palaan tähän aiheeseen artikkelissa myöhemmin. Ideana oli se, että sijoittajien olisi helpompaa kerätä osinkoja ja salkussa olevien yhtiöiden vaihtaminen toiseen tapahtuisi ilman välitöntä veroseuraamusta. Tavoitteena oli myös pitkittää sijoittajan verotusta, eli veroja joutuisi maksamaan vasta siinä vaiheessa, kun sieltä tililtä nostaa sijoituksia euroiksi ja siitä ”käyttöön”.

Koska Suomessa suhtaudutaan sijoittamiseen vähän nihkeästi ja vanhan vitsin mukaan tässä maassa naapuri on valmis maksamaan viisikymppiä siitä, ettei naapuri saa satasta, osakesäästötilille saa tallettaa maksimissaan 50 000 euroa rahaa. Se tilille sijoitettu raha saa kasvaa rajattomasti, mutta ”alkupanostus” ei saa olla yli 50 000 euroa. Ai että mikä järki tässä oli? Ei siinä oikeastaan ollutkaan mitään järkeä, kunhan vain painettiin jarrua suomalaisten tolkuttomalle vaurastumiselle.

Perinteisiä arvo-osuustilejä saa olla vaikka kuinka paljon. Niitä voi olla vaikka useammassa eri pankissa, tai sitten yhdessä pankissa useampi arvo-osuustili. Allekirjoittaneellahan on kaksi arvo-osuustiliä, toinen Nordnetissa ja toinen Nordeassa. Kahdella pankilla on toisistaan eroavat kaupankäyntikuluperusteet, jonka myötä tiettyjä osakkeita voi olla hinnaston puolesta kannattavampaa ostaa tiettyyn salkkuun. En mene tähän sen syvemmälle, hintavertailua löytyy kiinnostuneille tästä.

Koska normaalisti tilejä saisi olla useita ja yhdellä osakesäästötilillä on 50 000 euron katto, haluttiin päättäjien toimesta tukkia näyttävästi se porsaanreikä, missä joku kikkaileva Koistinen olisi keksinyt avata useamman osakesäästötilin ja sijoittaa näin lisää rahaa osakesäästötilille.

Näyttävä porsaanreiän tukkiminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että määrättiin sakko niitä tapauksia varten, jossa joku avaa toisen osakesäästötilin. Sakon suuruus on 10 euroa per päivä per tili. Käytännössä jos avaat sen toisen osakesäästötilin viikoksi, sakkoa kertyy 10 e/pvä x 2 tiliä x 7 pvää = 140 euroa sakkoa.

Vahingossa avattu tili tulee pian kalliiksi

Seinäjokisen (Hesarille huom. oikea kirjoitusasu) opiskelijan virhe tapahtui siinä, että hän avasi vahingossa toisen osakesäästötilin. Hän oli yrittänyt avata ensin tiliä Nordnetin puolella, mutta hän oli tullut siihen tulokseen, ettei tilin avaaminen onnistunut. Myöhemmin hän teki saman tilinavauksen Nordean kautta, jonka hän kuvitteli olevan samaa yhtiötä Nordnetin kanssa.

Tähän väliin nopea sivuhuomautus, että Nordnetin ja Nordean kimpassaolon luulo ei ole mitenkään poikkeuksellista. Kun aloitin sijoittamaan vuonna 2012, myös minä kuvittelin Nordnetin toimivan Nordean alla. Eli sattuuhan näitä luuloja muillekin. Lisäksi lukijoilta saamieni viestien kohdalla olen joskus huomannut ihmisten kuvittelevan samaa. Seinäjokisen opiskelijan olettamus ei ollut siis mitenkään poikkeuksellinen.

Opiskelija sai tiedon tuplatilistä vasta nyt syksyllä 2021, kun hänen viime vuoden verotuspäätöksessään koreili tyly noin 6000 euron veroseuraamus kahdesta osakesäästötilistä. Sen päälle ”sakko” on raksuttanut myös kuluvalta vuodelta. Ilmeisesti tämä opiskelija ei saanut mistään muualta tietoa tuplabookkauksesta. Mistäpä se olisi saanut, kun finanssialan toimijatkin valittelevat ääneen sitä, etteivät he pysty tarkistamaan asiakkaidensa palveluita muissa pankeissa.

Tilannetta ei helpottanut edes se, että opiskelija ei ollut edes käynyt kauppaa näillä osakesäästötileillä. Hän ei saanut rinnakkaisesta tilistä käytännössä minkäänlaista rahallista hyötyä, mutta siitä huolimatta häntä uhattiin rangaistuksella.

Ei tullut yllätyksenä – ja siihen jouduttiin reagoimaan

Tämä seinäjokinen opiskelija ei ole ainoa kovaonninen sijoittaja Suomessa, vaan hänellä on Verohallinnon mukaan noin 200 kohtalotoveria. Luku kuulostaa ehkä kovalta, mutta toisaalta osakesäästötilejä avattiin syksyyn 2020 mennessä jo 100 000 kappaletta ja tämän hetken tilanne lienee vielä selvästi suurempi.

Muistan vielä kun osakesäästötilit tekivät tuloaan Suomeen. Siitä ei voinut olla huomaamatta sijoituspiireissä, sillä vuoden 2019 lopulla ja 2020 alussa ei muusta oikein puhuttukaan. Muistan jo silloin jutelleeni Keski-Suomen Osakesäästäjien kahvipöydissä aiheesta, että aivan varmasti joku avaa vahingossa kaksi tiliä.

Myös Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoi Hesarin jutussa, ettei asia tullut hänelle juurikaan yllätyksenä. Lounasmeri korosti sitä, että kyseessä on epätyypillinen rajoitus, jota muissa finanssituotteissa ei ole.

Tämä tuli tuskin kenellekään muulle yllätyksenä, paitsi osakesäästötilin rajoituksia väkerrelleille henkilöille. Sekään tuskin tulee kenellekään yllätyksenä, että tällaisina hetkinä kukaan ei halua ottaa kantaa tuon rajoituksen tarpeellisuuteen. En tiedä tarkalleen kuka tuon sakkorangaistuksen määrän on suunnitellut, mutta olisi kiva kuulla hänen kommentit asiaan.

Koska rinnakkaisia osakesäästötilejä on jo nähty niin monella suomalaisella, sen vuoksi myös Verohallinto on päättänyt tarjota mahdollisuutta hakea vapautusta veronkorotuksesta, mikäli rinnakkaisella osakesäästötilillä ei ole saatu taloudellista hyötyä. Toisin sanoen osakesäästötili on aiheuttanut myös ylimääräistä päänvaivaa Verottajan päässä.

Julkisuuden tietojen mukaan osa on avannut kaksi osakesäästötiliä erehdyksessä tai epähuomiossa, eikä toisella tilillä välttämättä ole ollut rahaa tai arvopapereita. Jos toisen tilin on avannut epähuomiossa, veronkorotuksesta voi hakea vapautusta. (2/3)

— Verouutiset (@Verouutiset) September 13, 2021

Mitä mieltä minä olen?

Meikäläinenhän ei ole vieläkään avannut osakesäästötiliä. Kirjoittelin tähän blogiin osakesäästötilien tulemisen kynnyksellä omia ajatuksiani siitä, miksen ole avannut osakesäästötiliä. Omat ajatukseni ovat hieman loiventuneet tuosta, sillä yksi iso napakymppi muuramelaisen saunavalmistajan muodossa on laittanut minut miettimään sitä, olisiko nuo Harvian osakkeet kannattanut sittenkin osaa osakesäästötilille? Noh, tuokaan asia ei varsinaisesti kuulu tähän blogiin, joten ei mietitä sitä nyt.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että sille kaverille joka tuon sakkosysteemin kehitteli, tulisi antaa risulla persposkille. Ymmärrän sakon niissä tapauksissa, jos ollaan oikeasti haettu taloudellista hyötyä käyttämällä kahta osakesäästötiliä samanaikaisesti, mutta näissä tapauksissa missä taloudellista hyötyä ei ole, niin ei pitäisi tulla mitään sanktiota. Sanktioita pitäisi juoksuttaa vasta kun joku saa taloudellista hyötyä, jos nyt joku keinotekoinen raja pitää tuotteessa edes olla.

Alkujaan osakesäästötiliä kaivattiin sen vuoksi, että se yksinkertaistaisi sijoittamista. Mielestäni tuo alkuperäinen idea jossain määrin hukattiin matkan aikana, kun sinne määrättiin useita erilaisia ehtoja. Kyllähän sen näki esimerkiksi sijoitusfoorumeilla, kun porukka kyseli jatkuvasti erilaisia kysymyksiä osakesäästötiliin liittyen, sekä osa käyttäjistä ohjeisti myös joskus tietämättömyyttään väärin. Tuo jos mikä kertoo siitä, että himmeli ei olekaan ehkä niin selkeä, kuin ensin kuviteltiin.

Tuliko sakoille sittenkin kauaskantoiset seuraukset?

Eniten minua harmittaa tässä casessa se, että suomalaiset ovat muutenkin tosi arkoja aloittamaan sijoittamaan, ja sitä perus arvo-osuustilin avaamistakin emmitään joskus jopa vuosia. Minullakin on kavereita, jotka ovat useamman vuoden miettineet arvo-osuustilin perustamista, mutta eivät ole sitä syystä tai toisesta tehneet.

Minulla on myös paha epäilys siitä, että näillä vahingoilla on kauaskantoiset seuraukset koko sijoittamiseen liittyen. Mitäpä lottoatte näiden uutisten lukemisen jälkeen tapahtuvan? Innostaako tämäntapaiset uutiset ihmisiä sijoittamaan Eiköhän siellä kahvipöydissä saada taas yksi syy pelotella potentiaalisia uusia sijoittajia, että älä vaan mene avaamaan mitään salkkuja, koska sieltä voi tulla kymppitonnin sakot jos ei tiedä mitä tekee.

Vähän tähän liittyen minua on harmittanut lukea muilta yksityissijoittajilta sellaisia kommentteja, missä naljaillaan mitäs läksit -tyyppisesti. On totta, että sijoittaminen vaatii aina vankkaa perehtymistä asiaan, ja hätiköinti tuo yleensä vain poltetut näpit. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jos jo tilin avaukseen saadaan mahdutettua tuon tason mörköjä kummittelemaan, kääntyy homma lopulta itseään vastaan. Monesti se vaikein askel sijoittamisessa on aloittaminen, joten miksi vaikeuttaa entisestään tämän askeleen ottamista?

Valitettavasti uskon näkeväni vastaavia uutisia vielä lisää. Minulla on paha epäilys siitä, että moni avasi osakesäästötilin heti kun se tuli mahdolliseksi, mutta jos se on jäänyt ottamatta ihan oikeaan sijoituskäyttöön, niin se voi helposti unohtua. Sitten kun kilpailutetaan pankkipalveluita, niin saatetaan vahingossa avata toiseen pankkiin uusi osakesäästötili ja pian päästään taas tarinoimaan iltapäivälehtiin juttuja, joissa ei ole voittajia.

Saatat olla kiinnostunut myös:

8 syytä miksi en avannut osakesäästötiliä