Torstai 11.2.2021 oli oman salkkuni osalta tuloskauden jytkypäivä. Silloin tuloksensa sijoittajille esitteli niin Harvia, Revenio kuin myös Sampo. Kaikki kolme yhtiötä ovat olleet viime vuosina minulle salkkuni kiinnostavimpia osakkeita, joiden omistamisesta ei ole tarvinnut häpeillä. Sen vuoksi kiinnostus torstain tapahtumiin oli jo ennakkoon tapissa.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että Harvia varasti koko aamupäivän show’n. Revenio tarjosi erinomaiset luvut ja Sammonkin osalta ne olivat hyvät, mutta Harvian kohdalla luvut olivat suorastaan erinomaiset. Tältä pohjalta osake ponkaisikin noin 15 % nousuun ja puhkaisi aamun mittaan ensimmäistä kertaa ikinä 30 euron rajapyykin.

Harviasta tuli kirjoitettua puolisen vuotta sitten edellinen hehkutuspostaus, joten jatketaan nyt täällä blogin puolella siitä, mihin heinäkuussa jäätiin.

Koronavuosi oli juhlaa, eikä musiikki lakkaa

Tuo edellinen Harvian hehkutuspostaus nähtiin heinäkuun puolivälissä, kun Harvia antoi vähän ennakkomakua tulevista Q2-luvuistaan. Normaalisti vähän hiljaisemmalla toisella kvartaalilla mentiin vielä vuoden 2020 ensimmäistä kvartaalia kovemmalla vauhdilla, osittain korona-lockdownin aiheuttamista mökki-investoinneista johtuen.

Tämä mökkisaunojen remontointihysteria aiheuttikin pientä epävarmuutta muuramelaisen kiuasvalmistajan ympärillä. Onko mökkiremonteista aiheutunut kysyntä vain ohimenevä suonenveto, josta ei riitä Harvialle iloa yhtä kesää enempää? Miten käy mökkikaupan hiljentyessä? Entä miten lähtee käyntiin Harvian ulkomaiden valloitus?

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että lähitulevaisuudessa huolet eivät hirveästi paina. Mökkikauppa tuntuu käyvän yhä aktiivisena, koska kesä 2021 näyttää päivä päivältä yhä enemmän koronan rajoittamalta, jolloin erakoituminen omalle mökille pysyy suotavana ratkaisuna. Saunaremontteja tullaan varmasti näkemään myös tulevana keväänä monilla mökeillä.

Näin uimahallien vakivieraana huomioni kiinnittyy myös liikuntalaitosten lockdowniin. Jyväskylässä ei ole ollut uimahalliin asiaa kuin uimaseuran jäsenillä, eli mahdollinen kylpeminen täytyy suorittaa yksityisissä tiloissa. Luultavasti tämäkin sataa ainakin jossain määrin Harvian pussiin.

Harvian katse vankasti ulkomailla

Yksi mielenkiintoisimmista asioista Harvian 2020-tilinpäätöksessä liittyikin juuri ulkomaihin. Saunominen mielletään usein suomalaiseksi harrastukseksi, jonka päälle ulkomailla ei ymmärretä. Sen vuoksi moni onkin pohdiskellut Harvian kohdalla Suomen markkinoiden pientä kokoa ja miten vauhti löytyy ainoastaan ulkomaiden valloituksella.

Harvia on viimeisen vuoden aikana ottanut ulkomaisten markkinoiden valloituksen tosissaan. Merkittävää kasvua on tapahtunut lähes kaikilla markkina-alueilla. Esimerkiksi Q4:n aikana Saksan markkinalla liikevaihto on yli kolminkertaistunut (osittain EOS-kaupan myötä) ja Pohjois-Amerikassakin kasvua saatiin lähes 50 %.

Huomattavaa Harvian casessa on myös se, että ulkomaiden valloituksen myötä yhä pienempi osa bisneksestä tulee enää Suomen valtakunnan rajojen sisäpuolelta. Tällä hetkellä liikevaihdosta taisi tulla enää vain 18 % Suomesta, eli pelkkä kotimaan mökkikauppa ei näyttele isointa pääroolia tässä näytelmässä.

Kesken Inderesin tulosliveä Harvialta tippui myös toinen tiedote, jossa kerrottiin yhtiön ostaneen tehdaskiinteistön Yhdysvalloista. Tällä ostolla Harvia tavoittelee mahdollisuutta vastata paremmin tuotteidensa kysyntään Jenkki-markkinoilla. Eli suomeksi sanottuna, kun jossain menee hyvin, sinne uskalletaan ottaa entistä isompia ja tukevampia askelia.

Ulkomaiden valloituksen lisäksi Harvia alkaa vankistamaan paikkaansa oman toimialansa suurimpana toimijana. En tiedä olenko yksin tämän mielipiteen kanssa, mutta alan näkemään Harviassa vähän Konemaisia merkkejä. Suomalainen firma, joka tunnetaan yhtenä toimialansa kovimpina yhtiöistä.

Harvia on nuuka osingonmaksaja – mutta se on hyvä asia

Jos joku haluaa sijoituksistaan suuria osinkotuottoa, Harvia ei tarjoa hänelle hirveästi hurraahuutoja. Harvia on ollut kurssinousun myötä varsin heikko osingonmaksaja, sillä osinko ei ole noussut kurssinoususta huolimatta kuin korkeintaan ”näön vuoksi”.

Tänä vuonna Harvia voitelee omistajiaan 0,39 euron osakekohtaisella osingolla, joka maksetaan totuttuun tapaan kahdessa erässä. Tämän lisäksi Harvia juhlistaa 70-vuotista taivaltaan 0,12 euron lisäosingolla. Vaikka laskettaisiin kertaluonteinen lisäosinko mukaan lukuihin, Harvian osinkotuotto jää 1,7 prosenttiin. Tämä on selkeästi vähemmän kuin pörssin keskimääräinen osinkotuotto.

Onko tämä sitten huono asia omistajien kannalta? Ei tietenkään, vaan päin vastoin. Harvia on nopeasti kasvava yhtiö, jonka kannattaa pitää rahaa kassassa mahdollisia yritysostoja ja muita mukavuuksia varten. Viime vuoden maaliskuussa keskellä syvintä korona-pörssiromahdusta Harvia ilmoitti ostavansa siivun kilpailijastaan saksalaisesta EOS Groupista. Näitä kauppoja on mukavampi tehdä, kun lompakossa on hynää, etenkin kun maailma ympärillä panikoi.

Jos katsoo Harvian kurssikehitystä kevään 2018 pörssilistautumisen jälkeen kukaan tuskin mukana ollut omistaja kitisee osinkojen puuttumisesta tai vähyydestä. Alle kolmen vuoden aikana Harvia on pinkaissut 5 euron listautumishinnasta 30 euroon asti, samalla kun tulevaisuus näyttää valoisalta.

Salkkuni ensimmäinen kymppikiloinen kuningaslohi

Minä olen ollut Harvian kyydissä kesästä 2018. Ensimmäiset Harviat hankin niinkin eksoottisesta syystä, kuin Eric Perrinin paluusta JYP-paitaan, jota Harvia oli sponsorin roolissa mahdollistamassa. Jos olette joskus pitäneet penkkiurheilijoita omituisina ja yksinkertaisina tapauksina, niin tässä on jälleen kerran yksi hyvä tarina ruokkimaan tätä stereotypiaa.

Noh, Perrinin hankinta ei ole ollut ainoa kerta kun olen hankkinut Harviaa. Olen lähestulkoon kuukausisäästänyt Harvian osakkeeseen, sillä sitä on tullut kauhottua matkan varrella salkkuun lisää säännöllisin väliajoin. Alla kuvakaappaus Nordean salkustani, jossa näkyy omat Harvia-ostoni. Punaisella olen koittanut sutata sinne myös Nordnetin salkkuun tehdyt ostot.

Harvia on tarjonnut minulle kyydit, joissa on kannattanut roikkua mukana. Jos verrataan tätä omaan muutaman vuoden takaiseen sijoitusstrategiaani, niin teen nykyään ostoni pääasiassa päinvastoin kuin ennen. Ennen tykkäsin ostaa laskeviin kursseihin, ”koska halvalla saa”. Nykyään pyrin ostamaan vain nouseviin kursseihin, ”koska hyvältä näyttää”.

Kävin tätä strategiamuutosta läpi elokuussa 2019 kun kerroin teille putoavista puukoista. Sitä ennen olin sijoittanut useamman kerran Nordeaan, jonka kurssikäyrä näytti peilikuvalta Harvian vastaavalta. Samoin osinkojen suhteen yhtiöt olivat kuin toistensa ääripäitä, sillä Nordea tarjosi jossain vaiheessa 5-10 % osinkoja. Ei hirveästi lohduttanut, kun osakekurssi niiasi aina osinkoa enemmän.

Koitin tätä kirjoittaessa miettiä putoavalle puukolle jonkinlaista vastakohtaa tarkoittavaa termiä, mutta en keksinyt sellaista. Ehkä pitäisi puhua entistä tiukemmasta otteesta raketin kyljestä, tai jostain vastaavasta.

Niin tai näin, Harviasta tuli tällä päivällä ensimmäinen osake, jonka kurssinousulla olen ”tienannut” yli 10 000 euroa. Hipsukat ovat sanan ympärillä sen vuoksi, että tiedän kyllä sen, miten eurot muuttuvat tienestiksi vasta myyntinappulan painamisen jälkeen. Ensimmäinen kymppikiloinen lohi on siis uinut katiskaan.

Salkun suurin – positiivinen ongelma?

Aamulla omistin 700 kappaletta Harvian osakkeita. Tulosjulkkarin jälkeen raapaisin Nordean salkkuun taas 20 kappaletta lisää, eli kokonaismäärä roikkuu nyt 720 kappaleessa. Tämän kirjoitushetken noin 30 euron kappalehinnalla kokonaispotti tarkoittaa euroissa 21 000 ja hilut siihen päälle.

Harvia onkin nyt yhä vankemmin salkkuni suurin kuningas. Sijalla kaksi löytyy Nordnetin Indeksirahasto Suomi (16 500e) ja sijalla kolme Ruotsin Indeksirahasto (10 400e).

Tämän myötä olenkin positiivisen ongelman edessä. Kuinka isoksi Harvian osuuden uskaltaa päästää salkussa? Pitäisikö minun jarruttaa menoa ihan vain hajautusmielessä? Pitäisikö seuraavia ostoja suunnata väkisinkin Nordnetin Indeksirahastoihin, jotta muuramelaisen saunavalmistajan etumatka ei kasva entisestään?

Silloin kun pumppasin eurojani Nordean laskeviin kursseihin, ei ollut tämän tapaista ”ongelmaa”. Silloin kaikki meni oikeastaan päinvastoin, vaikka lisäsin Nordeaan euroja, puolen vuoden päästä Kone ja Elisa henkivät jo niskaan salkun suurimpana.

Noh, tästä huolimatta aion jatkaa Harviaan säännöllistä sijoittamista niin pitkään, kuin yhtiön tulevaisuus näyttää ruusuiselta ja hyvinvoinnin megatrendit satavat yhtiön laariin. Minun mielestäni olisi typerää jättää sijoittamatta johonkin sen vuoksi, että pelkää sijoitusten kasvavan liian isoksi.

Sitä paitsi, Harvia ei oikeasti edes isoin sijoitukseni. Isoin rahallinen investointini lepää tällä hetkellä tyhjillään Jyväskylän keskustassa. Jos peilataan tuota 21 000 euron siivua pörssiyhtiössä suomalaisen asuntonsa seinissä seisottamiin euroihin, niin eipä tuo tunnu enää niin hurjalta asialta.

Samoin voisin miettiä kuinka paljon (tai siis vähän) minua hirvittäisi pitää arvoaan laskevassa autossa tuollaista summaa. Eihän tuolla rahalla saisi kuin korkeintaan perusasiallisen auton uutena.

Loppupäätelmät: jatketaan coolien kavereiden kanssa hengaamista

Olen monesti vitsaillut osakkeiden olevan kuin ihmissuhteet. Hyviin kannattaa panostaa, samalla kun ravistelee huonot pois. Viime vuoden lopulla puhuin tästä myös gloryhunter-strategiana, jossa panostetaan pelkästään menestyjiin.

Mitä pidemmälle olen kulkenut tämän uuden strategiani kanssa, sitä vakuuttuneemmaksi tulen sen toimivuudesta. Aika näyttää kuinka pitkälle Harvian lento kantaa.

Jos tämän aamun tunnelmat kiinnostavat videotarkastuksien kera, niin lämmin suositus täältä Inderesin tuloslivelle tältä aamulta.