Vuoden 2019 suurin piensijoittajien huomion vienyt asia oli varmasti osakesäästötilin tuleminen. Osakesäästötilistä on pidetty lukuisia esityksiä, pidetty monia tietoiskuja ja kirjoitettu loputon lista erilaisia blogikirjoituksia.

Minulta on useammankin kerran kysytty sitä, miksen ole kirjoittanut osakesäästötilistä sanallakaan mitään tässä blogissa. Voisin nyt valottaa hieman ajatuksiani osakesäästötilistä.

Samalla voisin todeta jo tässä vaiheessa kirjoitusta sen, etten ole näillä näkymin avaamassa lainkaan osakesäästötiliä. Mietin tilin avaamista pitkään, mutta mitä enemmän sitä pohdiskelin, sitä enemmän aloin kallistumaan pakkien antamisen kannalle.

Miksi en lopulta päättänyt avata osakesäästötiliä ja olla ensimmäisten joukossa hyödyntämässä sitä? Siitä lisää tässä blogikirjoituksessa!

osakesäästötili kokemuksia
Lue lisää POP Vakuutuksen alennuskoodista painamalla banneria.

Syy 1: Tili ei sovi meille holdaajille

Osakesäästötili ei sovi meille holdaajille, vaan se on enemmän suunnattu aktiivista kauppaa käyville. Minä olen tunnetusti varsin laiska holdari, enkä juuri jaksa painaa myyntinappulaa tai spekuloida. Ostan osakkeeni lähtökohtaisesti ikuiseen salkkuun. Tämä ei varmasti se tehokkain strategia, mutta toisaalta tämä tarjoaa aika leppoisan suhtautumisen sijoittamiseen, kun ei tarvitse jatkuvasti seurata pörssikursseja.

Osakesäästötili sopii hyvin omistuksia veivailevalle sijoittajalle, sillä Verohallinto ei pääse väliin jokaisen siirron myötä. Meille holdaajille ei tule samanlaista etua osakesäästötilistä. Itse asiassa osakesäästötili ei kannusta pitkään holdaamiseen, sillä siinä ei ole mahdollista hyödyntää hankintameno-olettamaa.

Tuo hankintameno-olettaman puuttuminen laittaa meidät miettimään osakkeiden oston kohdalla sitä, kannattaako tätä lappua omistaa perinteisen arvo-osuustilin, vaiko uuden osakesäästötilin kautta. Jos tarjolla on esimerkiksi osinkoa täysin jakamaton yhtiö, niin en näe hyötyä omistaa tätä osakesäästötilin kautta. Toisaalta taas jos joku osinkoa maksava yhtiö tekee ”nokiat”, eli lopettaa osingon maksun seinään, niin siinäkin tapauksessa kyseistä osaketta voi olla turhaa säilyttää osakesäästötilillä.

Syy 2: Osakesäästötili ei ole verovapaa, vaan verot vain lykkääntyvät tulevaisuuteen

Osakesäästötilin kohdalla törmää usein väitteeseen, että tilin avulla osingot olisivat ”verovapaita”. Tämä tornihuhu perustuu siihen ajatukseen, että osingoista ei menisi veroja, vaan ne saa sijoittaa uudelleen ilman verottajan likaisten näppien vierailua.

Todellisuudessa Verohallinto ottaa kyllä aina osansa, ennemmin tai myöhemmin. Viimeistään siinä kohti kun haluat nostaa varoja pois osakesäästötililtä, verottaja herää. Verot näistä nostetuista voitoista on 30 % tai 34 %, eli se siitä verovapaudesta. Toki korkoa korolle -ilmiö ehtii tehdä ansiokastaan työtä ennen verottajan pääsemistä väliin.

Arvo-osuustilillä osinkoverotus on joko 25,5 % tai 28,9 %. Osakesäästötilillä pystyy kyllä hetkellisesti olemaan maksamatta veroja, mutta toisaalta tulevaisuudessa nämä verotetaan kuitenkin kovemmalla kädellä.

Syy 3: Edes välittäjät eivät ole vielä täysillä mukana osakesäästötileissä

Yksi syy miksi skippasin osakesäästötilin liittyi myös välittäjien hitaaseen reagointiin. Yllätyin aika paljon siitä, miten paljon eroavaisuuksia välittäjien keskuudessa oli osakesäästötilien lanseeraamisissa sekä hinnoittelun julkistamisessa.

Ensimmäisenä apajilla hinnat julkistettuna taisi olla Danske Bank, ja Nordea jotka paljastivat korttinsa jo syyskuussa. Näistä Nordeaan sai avata osakesäästötilin jostain syystä vasta joulukuun puolivälissä. Sen sijaan Nordnet paljasti hinnastonsa lokakuussa, mutta antoi asiakkaiden alkaa lähes välittömästi avaamaan osakesäästötilejä heidän palveluunsa.

Sen sijaan oudompia uutisia kuului mm. OP:n ja S-pankin puolelta. OP ilmoitti tarjoavansa osakesäästötilien avaamista vasta vuoden 2020 lopussa, eli noin vuotta kilpailijoitaan myöhemmin. S-pankin kautta ei ole näillä näkymin mahdollista avata lainkaan tulevaisuudessa osakesäästötiliä.

Syy 4: Vain yksi arvo-osuustili ja kovat sanktiot

Omasta mielestäni yksi suurimmista jarruista osakesäästötilissä on se, että toisin kuin arvo-osuustilejä, niitä saa olla vain yksi per henkilö. Jos osakesäästötilejä erehtyy avaamaan useamman kerralla, sanktio on suorastaan jäätävä; 10 euroa per päivä ja per osakesäästötili. Jos sinulla on vuoden ajan kaksi osakesäästötiliä auki yhtä aikaa, sanktio on suht suolainen yli 7000 euroa.

Vähän ikävä ylläri oli myös se, että jos haluat jossain vaiheessa vaihtaa osakevälittäjääsi osakesäästötilin osalta, sekään ei ole ilmaista. Useampi välittäjä oli kikkaillut sellaisen pykälän hinnastoonsa, että tilin siirtäminen toiselle palveluntarjoajalle maksaa 40-50 euroa. Siinä missä arvo-osuustilin kohdalla voin äänestää vapaasti jaloillani, jos välittäjä esimerkiksi muokkaa hinnastoaan, osakesäästötilin kohdalla olen sidottu vahvasti kiinni ensiksi valitsemaani välittäjään.

Tästä syystä en viitsinyt avata osakesäästötiliä edes ”kokeilumielessä” tai ”huvin vuoksi”. Jos et aio oikeasti avata osakesäästötiliä ja käyttää sitä, en suosittele sen avaamista ”varuiksi”. Pahimmillaan tili jää käyttämättä ja unohtuu, kunnes avaat myöhemmin osakesäästötilin toiselle välittäjälle esimerkiksi asuntolainan ottamisen yhteydessä.

Syy 5: Maksimiraja 50 000 euroa on hassu – eikä sovi tähän vaiheeseen sykliä

Tämä voi kuulostaa joidenkin korvaan turhalta nillittämiseltä, mutta pidän 50 kilon maksimirajaa turhan kevyenä osakesäästötilille. Tämäkin on sarjassamme ”hassut rajoitukset osakesäästötilillä”, mutta en syty näille rajoituksille. Käytännössä joudut siis miettimään tarkoin mitä ostat osakesäästötilillesi , sillä käytössäsi on rajallinen määrä pelimerkkejä.

Tämä rajoitus tarkoittaa mielestäni sitä, ettei tässä syklin vaiheessa kannata ostaa osakkeita osakesäästötilille. Elämme ennätyspitkää härkä-, eli nousumarkkinaa, joten miksi sijoittaa rajalliselle osakesäästötilille nyt?

Pahimmillaanhan olet siinä tilanteessa, että tuo 50 kiloa on jo ammuttu täyteen, kunnes tulee vastaan joku Finanssikriisin kaltainen aikajakso, kun osakkeista puhalletaan puolet hinnasta pois. Jos olet tykittänyt osakesäästötilin jo täyteen, niin no can do. Toki voit ostaa romahduksen pohjalta osakkeita arvo-osuustilille, mutta osakesäästötiliä et voi enää hyödyntää.

Tässä kohti voisin vielä heittää hauskan ajatusleikin, minkä kuulin Jyväskylän Nuorten Osakesäästäjien pikkujouluissa. Joku heitti ilmoille kysymyksen, että mitä jos joku erehtyy ostamaan osakesäästötilinsä täyteen 50 000 eurolla ”jotain talvivaaraa”, josta et saa ikinä rahojasi ulos, etkä voi rajan täyttymisen vuoksi ostaa sinne mitään muutakaan.

Vastaus kysymykseen oli se, että tili pitää lopettaa ja aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta aika haastavaksi tämäkin on tehty.

Syy 6: Ei kannata ulkomaisten osakkeiden kohdalla

Yksi harmillinen asia osakesäästötilissä on myös se, ettei sen kautta kannata omistaa ulkomaisia osinkoa maksavia osakkeita lähdeveron vuoksi. Ulkomaiset osinko-osakkeet tulisi jatkossakin ohjata perinteiselle arvo-osuustilille.

Blogini pitkäaikaisemmat lukijat tietävät tavoitteeni, eli maksimissaan puolet salkusta olisi suomalaisissa osakkeissa. Tällä hetkellä ollaan tavoitteen ylärajalla, eli juuri osakkeistani puolet on Suomessa. Tästä pitäisi vielä kääntää muun maailman osuus ehtaan enemmistöön salkussani.

Syy 7: Rahastosijoittaja ei hyödy osakesäästötilistä

Vuoden 2019 aikana olen siirtynyt erilaisista syistä yhä enemmän rahastojen maailmaan. Tänä vuonna olenkin upottanut ennätysmäärän euroja Nordnetin Superrahastoihin. Syy on ollut pitkälti siinä, että kirjoitus- sekä muutkin työt täyttävät tällä hetkellä kalenterini sen verran lahjakkaasti, ettei aika tahdo enää riittää osakepoiminnalle.

Rahastosijoittaja ei taas hyödy osakesäästötilistä, sillä ETF:t jätettiin osakesäästötilin ulkopuolelle. Näen kohdaltani järkevämpänä jatkossakin upota yhä syvemmälle rahastojen maailmaan.

Syy 8: Poliittiset riskit

Viimeiseksi syyksi on pakko nostaa vielä poliittiset riskit. Minua pidempään sijoittamisessa mukana olleet ”isot pojat” ovat muistuttaneet mm. PS-tilistä vuosituhannen alusta, jonka idea oli hyvin samankaltainen osakesäästötilin kanssa.

Ei ole mitenkään poissuljettu skenaario, että osakesäästötilin edut pystytään vielä vesittämään poliittisten päätösten myötä, tai tekemään osakesäästötilille yhä enemmän hassuja rajoituksia. Toivottavasti näin ei käy, mutta tämä asia on hyvä pitää mielessä.

Disclaimer: Vaikka minä en avannut osakesäästötiliä, se voi silti kannattaa sinun kohdallasi

Siinäpä ne syyt olivatkin. Seuraavaksi on hyvä päättää tämä teksti erilaisiin disclaimereihin.

Vaikka minä en avannut osakesäästötiliä, se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että osakesäästötili olisi kokonaisuudessaan täyttä shaibaa. Se voi sopia hyvin sinulle tai jopa suurimmalle osasta piensijoittajia. Kaikki riippuu sinun sijoitusstrategiastasi sekä asioista kuten elämäntilanne.

Esimerkiksi tukea saavilla opiskelijoilla osakesäästötili on varmasti helkkarin hyvä juttu. Vihdoinkin Kela ei pääse käsiksi osinkoihin, ja jopa treidaaminen on mahdollista opiskeluaikana, toisin kuin aiemmin. Tämä on iso ja hyvä juttu monelle opiskelijalle. Vaikka olen itsekin opiskelijastatuksella liikenteessä, niin itse en nosta lainkaan tukia, joten siinä mielessä minulle tästä ei tule niin suurta hyötyä.

Lopuksi vielä sellainen iso disclaimer, että vaikka nyt jätinkin osakesäästötilin avaamatta, se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettenkö kenties avaisi osakesäästötiliä joskus tulevaisuudessa. Kieltämättä ajatus osakesäästötilin hyödyntämisessä mahdollisesti tulevan ison romahduksen pohjilla kutkuttaa minua.

Toki samaan hengenvetoon pakko todeta se, että on aivan helkkarin vaikeaa onnistua löytämään romahduksen syvin notko. Se on hyvinkin todennäköistä, että avaisin tuossa tapauksessa osakesäästötilin joko liian aikaisin, tai vaihtoehtoisesti liian myöhään.

Aika tulee näyttämään, kiinnostaako osakesäästötili minua kenties tulevaisuudessa. Toistaiseksi en ole kuitenkaan avaamassa tiliä, vaan katselen rauhassa tilanteen etenemistä.

Ps, käy tykkäämässä Inssin osingot -sijoitusblogista Facebookissa.

Saatat olla kiinnostunut myös

Opiskelijaelämä + sijoittaminen = mahdoton yhtälö?
Älä menetä opintotukiasi epätietoisuuteen
Pääsiäisviikon uutissatoa – lottovoittoja ja opintotukien takaisinperimisiä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia Facebookissa:

7 kommenttia kohteessa “8 syytä miksi en avannut osakesäästötiliä

  1. Jarkko kommentoi:

    Avasin Nordeaan osakesäästötilin. Minulla on ennestään kaksi arvo-osuustiliä, jotka menevät yli tuon 50000 euron ja ovat puhtaasti osinkosijoittajan aikaansaannoksia jauhaen minulle lisää sijoitettavaa sen lisäksi, mitä laitan uutta pääomaa kiinni. Osakesäästötiliä varten olen opiskellut jo pari kuukautta volatiilisia/spekulatiivisia aloja ja yhtiöitä, joita olen lisäillyt tarkkailulistalle.
    Lääkefirmat, kulta/hopea/akkumetallit, kannabis-yhtiöt, senttiosakkeet jne.
    Tarkoitus on lähteä maltillisella 1000 euron alkupanoksella tekemään päivä/viikko/kuukausi/tilanteen mukaan-kauppaa osakesäästötilin sisällä ja pyrkiä kasvattamaan pääomaa. Lisää rahaa laitan sinne hyvin maltillisesti ja yritän kasvattaa pääomaa kauppaa tekemällä. Riski on iso, mutta oman opiskelun perusteella jos yksikin noista tarkkailemistani osakkeista käyttäytyy parhaan skenaarion mukaisesti, uskoisin pystyväni lyömään osinkosalkkujeni tuoton melko kevyesti. Pelisalkku, ihan puhtaasti, täysin erillään omassa tyhjiössään ! Sitä mukaa kun pääoma kasvaa, lisään riskiä. Jos kaikki menee, niin menee. Onpahan mahdollinen tuotto 100% käytössä koko ajan. Sitten kun natsaa isosti, realisoidaan tuottoa, maksetaan veroa ja boostataan osinkosalkkuja.
    Kukin tyylillään 🙂

  2. timo v kommentoi:

    Avasin osakesäästötilin ja vuodenvaihteen jälkeen lainaan itseltäni sinne 5000€. Yritän osua parhaaseen osingonmaksajaan. Oikeastaan olen osta ja unohda tyyppi.

  3. Mikko kommentoi:

    Itse meinasin avata osakesäästötilin lapsilleni, mutta olin asiassa sen verran myöhässä että odottelen rauhassa asian kanssa. Lapselle Nordnetin avausetuja ei ole asiakaspalvelun mukaan enää mahdollista saada. Olisi pitänyt olla aikaisemmin liikkeellä. ”Nordnet käsittelee hakemuksen, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sen. Huomioi, että käsittelyssä voi mennä muutama viikko.”

  4. Olli kommentoi:

    Laskin excelillä erilaisia skenaariota ja osakesäästötilin hyödyt jäävät kyllä tosi vaatimattomiksi, koska osinko- ja lähdeverotuksen kohtelu on epäsuotuisampaa. Näiden päälle hankintameno-olettaman menetys on vielä yksi naula osakesäästötilin arkkuun.

    • RJW kommentoi:

      Samaa mieltä tästä. Osakesäästötilissä on kyllä paljon hyötyjä, mutta toisaalta sieltä myös katoaa about saman verran arvo-osuustilin hyötyjä -> puntit ovat loppupeleissä melko tasan. Sitten taas kun miettii sitä miten lapsenkengissä OST on vielä (mm. osa välittäjistä vasta matkalla markkinoille) sekä todella paljon erilaisia rajoituksia, niin sen vuoksi annan OST:n makoilla vielä toistaiseksi kaupan hyllyllä.

  5. Nimetön kommentoi:

    Jos opiskelija ostaa kasvurahastoja, myös etf:t, hän saa tuon saman edun kuin osakesäästötilissä siitä etta osingot eivat pienennä opintotukea. Realisoimisen ajankohdan voi valita koska voi valita milloin myy rahasto-osuudet. Toki realisoida voi ainoastaan myyntiajankohtana. Osakesäästötilissä toki voi valita milloin myy ja osingon voi nostaa myyntiajankohdasta riippumatta. Voisihan sitä laittaa myös puolet odakesäästötilille ja puolet arvo-osuus tilille ja katsoa miten käy

  6. kir kommentoi:

    Osakesäästöilin kannattavuus opiskelijalle riippuu siitä , että kumpi on suurempi opintotuen pieneneminen osinojen takia vai luovutusvoittoveron suureneminen koska luovutusvoitto maksetaan hankintamenon mukaan. Maksetut osingot pienentää opintotukea. Hankintameno-olettama voi pienentää luovutusvoittoveroa ja suurentaa luovutusvoittoa. Jos opintotukea saa n.5-6vuotta, niin opintotuen pieneneminen osinkojen takia esim. 6 vuoden aikana voi olla vähemmän kuin mitä menettäisi kun luovutusvoittovero laskettaisiin ilman hankintameno-olettamaa. Laskepa.Pitäisi laskea osakkeiden keskimääräinen arvonnousu. Toisaalta kasvu-osuusrahastoja hankkimalla opiskelija saa korkoa korolle hyödyn ja mahdollisen hankintameno-olettamahyödyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.