Jos minun pitäisi keksiä joku teema sijoitusvuodelleni 2019, se olisi luultavasti rajapyykkien ylittäminen. Jotkut lukijat ehkä muistavat keväältä kymppitonnin osinkoni, ja tänään listalle on nyt luvassa jatkoa peräti useamman rivin voimin.

Mennyt viikko oli minun osaltani varsin vauhdikas, sillä saavutin sen aikana peräti kolme uutta mukavan pyöreää summaa. Rajapyykit paukkuivat seuraavien numeroiden yhteydessä:

  • Nordnet-salkkuni nousi ensimmäistä kertaa yli 70 000 euron
  • Nettovarallisuuteni ylitti 100 000 euron
  • Bruttovarallisuuteni ylitti 200 000 euron

Näistä kolmesta bruttovarallisuus oli luultavasti ehtinyt ylittyä aiemmin, mutta huomasin sen vasta nyt. Nettovarallisuuskin karttui perjantain tilipäivän myötä entisestään.

Salkkuni sisältö tällä hetkellä

Näistä tavoitteista erityisesti kaksi jälkimmäistä on pyörinyt mielessäni melko pitkän aikaa, ja siksi niiden ylittäminen tuntuu hyvältä. En ole vielä päivittänyt salkkuni sisältöä, enkä varmaan edes tee sitä ennen seuraavaa salkkuraporttia. Sen vuoksi voisin avata nopeasti salkkuni luvut tässä yhteydessä.

Avoin salkku

Yläpuolen taulukko on varmasti tuttu kaikille salkkuraporttejani lukeneille. Tuossa on siis oikeastaan kaikki oleelliset luvut varallisuudestani, sekä sen jakautuminen eri omaisuuslajeihin. Punaisella olen merkinnyt myös velkani.

Käteisen osuus Svea Ekonomissa on kasvanut tämän vuoden aikana melko suureksi. Se kattaa varallisuudestani nyt noin viidenneksen. Tästä käteisen osuudesta voisin raapustella teille joskus kokonaan oman blogikirjoituksen, mutta kerrottakoon tässä yhteydessä se, että olen jemmannut käteistä kahdesta syystä. Ensiksi minulla on/oli tarkoitus pitää yllä jonkinlaista uuden asunnon käsirahaa.

Olen kerryttänyt myös käteistä siitä syystä, että vuonna 2019 olen seurannut pörssiä ennätysvähän, minkä vuoksi olen tehnyt suoria osakesijoituksia varsin varovaisesti. Sijoituksiahan ei kannata tehdä sokkona jotain indeksirahastoja lukuun ottamatta, joten sen vuoksi käteisen osuus on turvonnut melkoisesti.

Casper von Koskull ansaitsisi konvehtirasian

Nordnet-salkun lihomisesta yli 70 kilogrammaan saan kiittää Nordean entistä konsernijohtaja Casper von Koskullia. Casper sai ilmeisesti suomeksi sanottuna kentää Nordeasta, ja markkinat ottivat tämän uutisen vastaan varsin positiivisesti. Nordean osake kiri yhden päivän aikana 8 prosenttia ylöspäin, mikä taas nosti hetken mahalaskun jälkeen Nordean takaisin salkkuni piikkipaikalle.

Itse olen ehkä vähän yllättynyt markkinoiden reagoinnista von Koskullin fuduihin. Kurssinousu oli varsin kova, sillä Casperin lähtö ei ollut varsinaisesti edes mikään yllätys. Konsernijohtajan eläkepäivät olivat jo kaikkien tiedossa, mutta ajankohta vain aikaistui. Tilalle nousi tanskalainen Frank Vang-Jensen Nordean henkilöstöasiakkaista vastaavan johtajan paikalta. Vang-Jensen on aiemmin ollut vähän kyseenalaisella menestyksellä Handelsbankenin konsernijohtajana, joka siis päätyi 17 kuukauden jälkeen potkuihin. Noh, ehkä markkinat tietävät jotain sellaista, mitä minä en.

Niin tai näin, Nordean kurssiralli oli laukaiseva tekijä sille, että Nordnet-salkkuni kokonaisarvo alkaa nyt numerolla 7. Ei ehkä saisi keljuilla toisen epäonnella, mutta mieleni tekisi lähettää Casper von Koskullille konvehtirasia kiitoksena kuluneesta viikosta. Noh, taidan jättää sen silti tekemättä.

Yritin nopeasti etsiä edellisen Nordnet-salkkuni pyöreitä, mutten onnistunut siinä. Mikäli muistini ei petä, niin noin vuosi sitten juhlistin Shareville-seinälläni salkun paisumista ensimmäistä kertaa kuutosella alkaviin summiin. Mikäli en olisi niin innokkaasti syöttänyt rahaa Svea Ekonomiin, olisi tämäkin merkkipaalu saavutettu tietenkin nopeammin. Tämän vuoksi en jaksa hirveästi antaa arvoa pelkän osakesalkun tuijottamiselle, vaan koko varallisuuteni seuraaminen kokonaisuutena kertoo huomattavasti enemmän.

Sadan kilon merkkipaalua on odotettu

Tätä sadan kilon, tai leikkisämmin sanottuna 0,1 miljoonan euron rajapyykkiä olen odottanut ohitettavaksi jo pidemmän aikaa. Muistan laskeskelleeni tämän maagisen rajan ylitystä jo pari vuotta sitten, kesällä 2017. Annoin itselleni tuolloin tavoitteen, että varallisuuteni saaminen kuuteen numeroon olisi hyvä saada aikaan 25-vuotiaana.

Aivan en tuohon tavoitteeseen yltänyt, sillä 26 vuotta ehti jo tulla mittariin. Pitkittyminen johtui käytännössä yksinomaan viime vuonna tekemästäni alanvaihdosta, missä metsäalan työt muuttuivat opiskeluksi IT-alalla. Olin 9 kuukauden ajan opiskelija, enkä saanut tuona aikana minkäänlaista palkkatuloa, vaan elelin puhtaasti opiskelijan tukien sekä pienten pääomatulojeni varassa. Se siis hieman hidasti matkantekoa.

Vaikka tavoitteeni saavuttaminen hidastui alanvaihdon myötä, en kadu päätöstäni hetkeäkään. Olen tällä hetkellä duunissa mahtavassa firmassa, ja työskentelen sellaisten aiheiden kanssa, jotka oikeasti kiinnostavat minua. Sekin on siisti homma, että työnteko ja harrastukset (blogin ylläpitäminen) täydentävät toisiaan. Samalla alan vaihtamisen myötä oma työllistymiseni näyttäisi olevan tulevaisuudessa pykälää paremmalla tolalla.

Tämän vuoksi tavoitteiden asettaminen onkin vähän kaksiteräinen miekka. Kuinka paljon piensijoittajan kannattaa lukittautua joihinkin tavoitteisiin? Näin jälkikäteen katsottuna olisin voinut jatkaa työskentelyä metsäalalla, jolloin tuo sadan kilon ylittäminen olisi ollut ehkä jopa vuotta aiemmin saavutettu. Toisaalta silloin taas tekisin sellaista duunia, joka ei tue lainkaan vapaa-ajan touhujani, sekä työllistyminen saattaisi olla yhä epävarmaa. En luultavasti nauttisi tuosta tilanteesta, vaikka olisinkin saavuttanut sijoittamiseen liittyvät välitavoitteeni nopeammin.

Miten juhlia onnistumisia?

Tämä on yksi kysymys, johon haluaisin löytää vastauksen. Olen nyt sijoittanut rapiat seitsemän vuotta, enkä ole sinä aikana hirveästi juhlinut mitään sijoittamiseen liittyvää. Tänä aikana olen kehittynyt varsin mahtavasti monilla osa-alueilla, ja siinä samassa varallisuuteni on noussut kohisten. Sen vuoksi olisi aihetta muistaa palkita itseään aina välillä.

Menee vähän toistoksi, mutta törmäsin taannoin Sharevillessä mielenkiintoiseen palkitsemisperiaatteeseen. Eräs käyttäjä kertoi ostavansa aika Alkosta pullon, kun pyöreät rajapyykit ylittyvät. Tässä oli oleellisena osana myös pullon hinta, joka siis kasvoi aina rajapyykin koon myötä. Kymppitonnin ylittymisestä ostetaan kympin pullo, 50 000 euron ylittämisestä viidenkympin pullo ja sadan kilon ylittämisestä satkun pullo.

Ei ollut kaukana, etten itsekin lähtenyt tuolle polulle. Tuo on siinä mielessä hauska tapa juhlistaa, että palkinnot kasvavat kerta kerralta. Lopulta kuitenkin jätin tarttumatta tähän, sillä en näe alkoholia kovin fiksuna palkitsemiskeinona. Palkinto katoaa viimeisen pisaran ryystämisen tai viimeistään kohmelon taantumisen myötä. Haluaisin pikemminkin jotain pysyvää palkintoa, josta omat onnistumiset voisi muistaa vielä vuosienkin päästä.

On minulla kuitenkin ollut jotain yritystä palkintojen etsimisessä. Itse asiassa pari viikkoa sitten oli jo hyvin lähellä, etten ostanut itselleni ensimmäistä palkintoa. Olen tässä viimeisen vuoden ajan katsellut vähän vanhempia autoja. Tällä hetkellä olen tykästynyt erityisesti 1980- ja 90-luvun autoihin. Minulla oli kerran jo puhelin kädessä, että olisin soittanut erään vuosimallin 1988 Saab 900 Cabrioletin omistajalle, mutta peräännyin siitä viime metreillä.

Harrasteauto olisi ihan mukava pysyvä maamerkki onnistumiselle. Toki autojen kanssa on hyvä pitää mielessä se, että ne nielevät aika helkkaristi rahaa. Onko rahareikäkään sitten järin hyvä palkinto itselle?

Jään vielä miettimään vaihtoehtoja, joilla palkitsen itseäni tämän sadan kilon ylittämisestä. Jos sinulla on mielessä joku mahtava idea, tai olet itse juhlistanut jotain omaa saavutustasi, niin vinkkaahan minulle siitä kommenteissa.

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

11 kommenttia kohteessa “Jälleen yksi rajapyykki ylitetty – 100 000 euron nettovarallisuus saavutettu

    • RJW kommentoi:

      Kellot ja taide on siinä mielessä huonoja vaihtoehtoja, etten ymmärrä niistä yhtään mitään. Todennäköisyydet sille, että joku kenties huijaa minua ovat aika suuret 😀

  1. Anonyymi kommentoi:

    Pitää ihan sanoa, että olipa mukavaa lukea välillä sellaista blogia, jossa hallitaan oikeinkirjoitus. Harvinaista herkkua, hyvä =]

    Herkuista puheen ollen, itselleni olen vähän miettinyt täytekakun tilaamista sitten, kun/jos osingot vuodessa ylittävät 10 000 euroa. Toivottavasti kolmen, viimeistään neljän vuoden sisään toteutuisi.

    Sen kummempia ideoita palkinnoiksi ei löydy tähän hätään…

    • RJW kommentoi:

      Kiitos mahtavasta palautteesta! Mukava kuulla, että oikeinkirjoitus on loistanut sinulle positiivisesti silmään. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman selkeää tekstiä, jotta lukukokemus olisi helppo. Sijoittamisessa kun voi olla vähän haastavia asioita ymmärtää, joten läheiset käytännön esimerkit sekä selkeät lauseet auttavat asian ymmärtämisessä. Lisäksi minulla on tavoitteena tuottaa hakukoneista hyvin löytyviä blogikirjoituksia, ja Google nostaa hakutuloksissa hyvän käyttäjäkokemuksen tekstejä ylöspäin. Google mittaa hyvää käyttäjäkokemusta eri tavoin. Mitä pidempään lukija blogitekstiä lukee, mitä vähemmän porukkaa poistuu välittömästi linkin avaamisen jälkeen sivulta ja mitä useamman eri blogitekstin yksi lukija lukee, sitä parempi käyttäjäkokemus sekä hakutuloksissa nouseminen helpottuu. Siksi meille bloggaajille on varsin tärkeää tuottaa selkeää sisältöä.

      Tsempit sinnekin, toivotaan että sulla maaginen iso kymppi tulisi jo kolmen vuoden sisään täyteen! 🙂

  2. Anonyymi kommentoi:

    Tyylikäs mustekynä + lounas jossakin entisessä pankkikonttorissa. Helsingissä esim. Bank (Unioninkatu 20), Aktian ent. pankkisali Mannerheimintie 14, Jugendsali, Katri Antell Arkadiankadulla ja Vallilan OP-keskuksessa…

    • RJW kommentoi:

      Kiitos mielenkiintoisesta vinkistä, pannaan korvan taakse. Noissa ravintoloissa on piensijoittajalle sopiva teema 😀

  3. upreo kommentoi:

    Kustannustehokkaasti täytekakku ja loput rahoista kasvamaan korkoa korolle. Eläkepäivillä sitten isompia lahjoja itselle vaikka joka päivä 😉

  4. Anonyymi kommentoi:

    Suosittelen tutustumaan kelloihin. Kovin paljon niistä ei oikeasti tarvitse ymmärtää. Valitset jonkin klassikkomerkin, kuten Tag Heuer, Omega tai Rolex.
    Sen jälkeen valitset kivan mallin ja tingit hinnasta niin paljon kuin pystyt. Listahinnasta voi lähteä pienellä jalkatyöllä 20% pois.

    Antti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *