Koronakriisin yhteydessä nähtiin 2000-luvun suurin pörssiromahdus. Romahduksen lisäksi kuumottelemme nyt mahdollista taantumaa tai lamaa. Tässä siis tämän hetken tilanne, mutta mitä muita kriisejä mahtuu pörssihistoriaan?

Rahoitusmarkkinoihin kuuluu oleellisena osana nousukausien lisäksi myös synkempiä hetkiä, jolloin osakekurssit tulevat nopeasti alas ja puhutaan pörssiromahduksesta. Monien asiantuntijoiden mukaan pörssiromahduksia nähdään keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Seuraavaksi käymme kronologisessa järjestyksessä läpi pörssihistorian pahimmat kriisit viimeisen sadan vuoden ajalta. Aikajakson pituudesta johtuen tuskin yksikään lukija kykenee muistamaan aivan näitä kaikkia, mutta montako kriisiä sinä muistat?

Pörssihistorian suurimmat kriisit ja romahdukset
Muistatko sinä historian karhumarkkinat?
Lue lisää POP Vakuutuksen alennuskoodista painamalla banneria.

Tulppaanikupla – maailman ensimmäinen kupla

Hyvin usein, kun kuplan merkit alkavat olla ilmassa, jotkut vääräleuat saattavat ilmoittaa haistavansa tulppaanien tuoksua. Tällä viitataan kenties maailman ensimmäiseen tunnettuun hintakuplaan, tulppaanikuplaan.

Tulppanikupla oli Alankomaissa ja tapahtui 1630-luvulla. Tuolloin tulppaani oli vielä varsin uusi kukka, joka tuli sipuleina Eurooppaan 1550-luvulla. Tulppaanit olivat sen aikakauden statussymboli ihmisten keskuudessa. Jotain tulppaanien arvosta tuohon aikaan kertoo se, että harvinaisimpien sipulien myyntihinta saattoi olla kuusi kertaa suurempi kuin tuon ajan ihmisen keskimääräinen vuositulo.

Myöhemmin 1600-luvun nousukauden ansiosta keskiluokalla alkoi olla entistä enemmän varaa ostaa näitä statussymboliksi nousseita kukkia, ja sen myötä sipulien kysyntä alkoi kasvamaan hurjasti. Kysynnän kasvaminen johti ankaraan hintojen nousuun lyhyessä ajassa.

Vähän myöhemmin tulppaanin sipulien hinta laski peräti 99 prosenttia toukokuussa 1637, jolloin sipuleita omistaneet henkilöt menettivät pahimmillaan koko omaisuutensa. Ensimmäinen kupla oli poksahtanut.

Aika ennen 1900-lukua – rahoitusmarkkinoilla tapahtuu

Maailma ennen teollistumista oli varsin erilaista verrattuna nykyaikaan, mutta aloitetaan siitä huolimatta pörssihistorian ja karhumarkkinoiden tutkiskelu mahdollisimman kaukaa. Aloitetaan matka 1700-luvulta, joka tuli tunnetuksi kapinoista ja verisistä sodistaan.

Verinen 1700-luku näkyi myös rahoitusmarkkinoilla. Sen aikana nähtiin viisi karhumarkkinaa, joista jokaista ohjasi suoraan tai epäsuorasti Euroopan sodat ja mellakat.

Sen sijaan 1800-luku oli puolestaan ​​rauhan vuosisata, jota ohjasi kasvava teollistuminen. Vaikka vuosisadalla olikin paikoin paniikkia ilmassa, nähtiin siitä huolimatta vain yksi maailmanlaajuinen karhumarkkina. Tämä karhumarkkina tapahtui 1840-luvulla.

Tuon yhden kriisin jälkeen seurasi rauhallista talouskasvun aikaa seuraavat 64 vuotta. Maailmanlaajuisia karhumarkkinoita ei ollut lainkaan vuosien 1848 ja 1912 välissä.

Ensimmäinen maailmansota – vaikutukset osakkeisiin

Ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, mutta maailman valmistautuminen sotaan rauhaisan vuosisadan jälkeen oli havaittavissa ennakkoon pörssikursseista. Osakemarkkinoiden huippu ajoittui vuoden 1912 syksyyn, jonka jälkeen alkoikin pidempi karhumarkkina.

Vaikka ensimmäinen maailmansota kestikin vain vuoteen 1918, laskumarkkina kesti sotaa pidempään. Laskumarkkina päättyi vasta loppukesällä 1921. Vuosien 1912 ja 1921 välillä osakkeet laskivat lähes 40 prosenttia.

Vuoden 1929 pörssiromahdus ja 1930-luvun lama

Ensimmäinen maailmansodan päätyttyä markkinoilla vallitsi yleinen optimismi ja talouskasvu. Puhuttiin iloisesta 1920-luvusta, joka oli varsin mukavaa aikaa myös sijoittajille nousevien kurssien muodossa.

Tämä aikajakso päättyi lokakuussa 1929, jolloin nähtiin siihen astisen historian suurin pörssiromahdus. Monet saattavatkin muistaa yläkoulun historian tunneilta tarinat siitä, miten kaikkensa menettäneet sijoittajat hyppivät pilvenpiirtäjistä alas.

Pörssiromahdus oli pitkäkestoinen, sillä sitä seurasi niin sanottu 1930-luvun lama. Vuonna 1932 osakemarkkinoilta oli haihtunut pois peräti 90 prosenttia. Myös työttömyys oli suurta, kun pahimmillaan joka neljäs amerikkalainen oli työtön vuonna 1933.

1930-luvun lama Euroopassa

Vuoden 1929 pörssiromahduksella oli kauaskantoisia vaikutuksia, jotka vaikuttivat omalta osaltaan myös maailman historiaan. Kyseisen pörssiromahduksen ja sitä seuraavan 1930-luvun laman aikana Yhdysvallat veti paljon sijoituksiaan pois Euroopasta, mikä vaikutti koko maailmantalouteen.

Yksi pahimmista kärsijöistä oli Saksa, jota oli murjottu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Saksassa ei juhlittu iloista 1920-lukua, vaan siellä keskityttiin uudelleenrakentamiseen sekä elämään massiivisen inflaation kanssa.

Jotkut muistavat varmaan yläkoulun historiankirjoista kuvat, joissa saksalaiset polttavat helloissa seteleitä. Inflaatio oli niin hurjaa, ettei ihmisillä ollut rahaa polttaa polttopuita, joten paremman puutteessa turvauduttiin paperirahaan.

sota osakkeet osakemarkkina

Toinen maailmansota – ennen, sen aikana ja sen jälkeen

Saksan epätoivoiset olot vaikuttivat osaltaan myös toisen maailmansodan syttymiseen. Olosuhteet olivat otolliset isoille muutoksille, sillä saksalaisten mieliala oli alhaalla. Adolf Hitler hyödynsi epävarmoja olosuhteita ja nousi johtamaan Saksaa.

Saksan laajeneminen naapurimaihin säikytti osakemarkkinat ja osakekurssit lähtivätkin jälleen laskuun vuonna 1937.  Osakemarkkinat laskivat kesään 1940 mennessä 40 prosenttia.

Vähän yllättäen osakemarkkinoiden kehitys toisen maailmansodan aikana oli Yhdysvalloissa varsin suotuisa ja ankarista sotatoimista huolimatta osakekurssit nousivat. Osaltaan tähän vaikutti varmasti se, ettei sotaa käyty Yhdysvaltain maaperällä. Sodat ovat tunnetusti vauhdittaneet myös paljon tekniikan kehittymistä.

Toisen maailmansodan loppuminen laittoi osakekurssien suunnan taas alaspäin, sillä sodanjälkeistä aikaa leimasi pelko 1930-luvun laman kaltaisen taantuma alkamisesta uudelleen. Laman pelkääminen oli sen verran suurta, että vaikka Yhdysvalloissa yhtiöiden tulokset nousivat kuitenkin ennätystasolle, niin se ei näkynyt lainkaan osakekursseissa.

Vuosien 1946 ja 1949 välillä osakemarkkinat laskivat laman pelosta johtuen 26 prosenttia.

Kylmä sota ja sen vaikutukset osakemarkkinoihin

Maailmansodan jälkeistä lamaa pelättiin varsin pitkään ja vasta 1950-luvulla osakemarkkinat lähtivät uudelleen nousuun. Koko 1950-luku oli markkinoiden osalta varsin suotuisaa, eikä vuosikymmenelle mahtunut suurempia kriisejä.

Uusi kriisi teki kuitenkin vasta tuloaan, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto mittelivät maailman herruudesta kylmässä sodassa. Vuonna 1961 maiden välit olivat huonoimmillaan ja sodan puhkeamisen uhka sai markkinat laskemaan yli vuoden verran. Laskua markkinalla tuona aikana tuli 23 prosenttia.

Yhdysvalloissa tämä kriisi sai nimityksen ”The Kennedy Slide of 1962”, joka tuli vähemmän yllättävästi tuoreen presidentti John F. Kennedyn mukaan. Sen sijaan toipuminen tästä kriisistä oli nopeaa, koska jo vuoden 1963 aikana saavutettiin uudet kurssihuiput.

Vietnam sota osakkeet osakemarkkinat

Vietnamin sodasta Watergaten hotelliin

Vaikka yksi kriisi oli taas ohi, kylmä sota jatkui. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat mittelivät voimiaan välikäsien kautta Vietnamissa. Yhdysvallat lähetti joukkojaan Vietnamiin vuonna 1965, mutta pian amerikkalaiset alkoivat osoittamaan mieltään Vietnamin sotaa vastaan.

Vietnamin sodasta johtuen osakemarkkinoilla nähtiin jälleen karhumarkkina, joka kesti helmikuusta 1969 aina heinäkuuhun 1970 asti. Osakemarkkinoita painoivat nopea inflaatio, korkojen nousu ja huoli Vietnamin sodan kehittymisestä. Tuona aikana osakemarkkinat laskivat 25 prosenttia.

Yhdysvallat veti joukkonsa pois Vietnamista vuonna 1973 ja sota päättyi paria vuotta myöhemmin. Tästä huolimatta 1970-luvulla oli vielä tarjolla lisää kriisejä.

Vietanamin sota ei ollut ainoa osakkeita painanut kriisi 1970-luvulla. Sodasta aiheutunutta karhumarkkinaa pidensi niin sanottu Watergate-skandaali. Watergate-hotelliin tehtiin marraskuussa 1972 murto, joka paljasti mittavan tietovuodon.

Murtautumisen yhteydessä päästiin käsiksi myös demokraattisen puolueen vaalitoimistoon. Murto paljasti, miten Yhdysvaltain hallituksessa käytettiin lahjontaa, salakuuntelua ja poliittista sabotaasia. Watergaten seurauksena presidentti Richard Nixon joutui eroamaan virastaan elokuussa 1974.

Öljykriisi osakkeet

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

1970-luku ja öljykriisi

Vuonna 1973 nähtiin öljykriisi, joka johtui Jom kippur -sodan alkamisesta. Sodan aikana OPEC:n arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC yrittivät leikata merkittävästi öljyntuotantoa. Tavoitteena tällä oli pakottaa Yhdysvallat sekä sen liittolaiset lopettamaan tukensa Israelille, joka oli sotinut arabimaita vastaan useissa sodissa.

Kriisi nosti öljyn hintaa, mikä osaltaan hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota ja laukaisi taantuman. Niin sanottu OPEC 1:n aikana osakkeet laskivat 1,5 vuodessa 42 prosenttia. Toinen OPEC 2 osui taas loppuvuoden 1980 ja kesän 1982 väliin, jolloin osakkeet laskivat taas 25 prosenttia.

Harva nuorempi suomalainen tietää tätä nippelitietoa, että maanteiden nopeusrajoitukset ovat peruja öljykriisistä. Öljyn kuluttamista tuli vähentää Suomessa ja yksi keino sen takaamiseksi oli nopeuksien rajoittaminen. Vähemmän yllättävästi tästä rajoituksesta ei koskaan kuitenkaan luovuttu kriisin jälkeen.

Vuosi 1987 ja musta maanantai

Öljykriisistä huolimatta osakemarkkinat ja Yhdysvaltain talous nousivat 1970-luvun lopulla. Seuraavaa kriisiä saatiinkin odottaa vuoteen 1987 asti. Tuolloin vain kolmen kuukauden aikana osakemarkkinoista suli 22 %.

Vuoden 1987 pörssiromahdus tuli kaikille osapuolille yllättäen ja nopeasti. Maanantaina 19. lokakuuta markkinat lähtivät laskuun ensin Aasiassa, josta lasku siirtyi Eurooppaan ja sieltä lopulta Yhdysvaltoihin asti. Uutena ominaisuutena tässä vuoden 1987 pörssiromahduksessa oli se, miten kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nähtiin ensimmäistä kertaa eri markkinoiden sidokset toisiinsa.

Lokakuun 19. päivän pörssiromahduksessa nähtiin monia yhtäläisyyksiä vuoden 1929 pörssiromahdukseen, joten sen seurauksia pelättiin nyt pahoin. Monet pelkäsivät uutta 1930-luvun tyylistä lamaa, jota ei kuitenkaan koskaan tullut.

Miksi lamaa ei sitten tullutkaan? Monien asiantuntijoiden mukaan keskuspankkien rooli oli ratkaiseva ja sen avulla onnistuttiin taantuman välttämisessä. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Alan Greenspan varmisti likviditeetin markkinoilla nopeasti ja tehokkaasti, joskin hän on saanut kritiikkiä siitä, ettei hän antanut markkinoiden laskea luonnollisille tasoilleen.

Vaikka vuoden 1987 pörssiromahduksessa nähtiin historian suurin yhden päivän lasku, siitä toivuttiin nopeasti. Pelkästään vuoden 1987 tuotot jäivät lopulta plussalle 2,26 prosentin verran.

IT-kupla osakkeet romahdus

IT-kuplan synty ja puhkeaminen

1990-luku oli täynnä osakemarkkinoiden nousua, joka jatkui koko vuosikymmenen ajan. Internet oli lyönyt itsensä läpi, minkä seurauksena syntyi aivan uudentyyppisiä niin sanottuja dotcom-yrityksiä.

Näistä uusista teknologiayrityksistä monet noteerattiin pörssissä ja niiden osakekurssit ampaisivat pilviin. Internetin mahdollisuudet busineksen kannalta nähtiin suurina ja sitä hyödyntävien yhtiöiden arvostukset olivat historiallisen korkeat, jonka myötä Dow Jones -indeksi nousi jälleen kerran huippulukemiin vuonna 2000.

Vuoden 2001 puolivälissä niin sanottu IT-kupla puhkesi, minkä vuoksi monet sijoittajat myivät osakkeensa. Myymiset vetivät osakekurssit jyrkkään laskuun ja monet IT-yritykset muuttuivat lähes arvottomiksi.

Finanssikriisi – syyt ja vaikutukset

Viimeisin koronavirusta edeltävä kriisi nähtiin vuosien 2007-2008 välissä niin sanotun finanssikriisin muodossa. Kriisin osatekijänä olivat amerikkalaiset asunnonomistajat, jotka ottivat 2000-luvulla niin sanottuja subprime-lainoja.

Finanssikriisin pohja muodostui siitä, kun korkoja nostettiin useamman kerran ja samaan aikaan asuntojen hinnat laskivat vuosina 2005–2006. Tästä syystä monilla asuntovelallisella oli vaikeuksia lyhentää omia lainojaan.

Tämä puolestaan vaikutti merkittävästi niihin pankkeihin, jotka olivat sijoittaneet asuntomarkkinoille ja subprime-lainoihin. Nämä pankit joutuivat sitä kautta isoihin ongelmiin. Yhdysvaltain liittovaltio joutui ottamaan syyskuussa 2008 asuntolainoja rahoittavat puolivaltiolliset yhtiöt Freddie Macin ja Fannie Maen hallintaansa.

Samalla myös Yhdysvaltojen neljänneksi suurin ja 160-vuotias investointipankki Lehman Brothers meni kaikkien yllätykseksi konkurssiin. Viimeistään tämä laukaisi kriisin, jonka myötä pankkeihin kohdistui isoja . paineita. Sijoittajat halusivat jälleen kerran päästä eroon omistuksistaan, mikä saattoi osakkeet jyrkkään laskuun.

Finanssikriisissä markkina tuli alas reilun vuoden aikana 55 prosenttia. Finanssikriisin aikaisia osinkotuottoja olen laskenut tässä blogikirjoituksessa.

Koronavirus covid19 S-juna maailman helpoin satanen

Koronakriisi – toistaiseksi viimeisin kriisi

Viimeisimmästä kriisistä on vielä liian aikaista kirjoittaa sen enempää, sillä sitä ei vielä olla nujerrettu. Vaikka pahin näyttäisi olevan jo takana päin, saattaa koronakriisin suurimmat vaikutukset olla vasta edessä.

Koronakriisi on myös sen vuoksi varsin poikkeuksellinen, että se pohjautui pandemiaan ja ihmisten terveyteen liittyviin uhkakuviin. Kiinasta ihmiseen tarttunut epidemia lähti leviämään ihmisten keskuudessa ennennäkemättömällä tahdilla, joka laittoi yhteiskunnat rajoittamaan kansalaistensa tekemisiä yleisen terveyden suojelemiseksi.

Rajoitukset säikäyttivät osakemarkkinat, joka aiheutti pörssiromahduksen. Osakkeet tulivat alas ennätyksellistä nopeutta, mutta sitä seurannut korjausliike on ollut myös nopeaa.

Ovatko koronaviruksen synkimmät hetket jo takanapäin, vai ajaudummeko kenties 1930-luvun kaltaiseen lamaan? Näitä asioita ei voi vielä tässä vaiheessa tietää, vaan vasta muutaman vuoden päästä voimme vetää tarkemman yhteenvedon koronakriisin syistä ja seurauksista.

Alta voit katsoa vieä Nordean tekemän tiivistelmän osakemarkkinoiden viimeisestä sadasta vuodesta.

Follow my blog with Bloglovin

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia Facebookissa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.