Torstai tarjosi erittäin mukavia yllätyksiä, kun yksi Keski-Suomen suurimmista ylpeyksistä, kiuasvalmistaja Harvia tarjosi vähän yllättäen omia Q2-lukujaan. Tästäkin asiasta saamme syyttää koronavirusta.
Harvian tiedote piti sisällään seuraavia infoja toiselta kvartaalilta.
- Liikevaihto kasvoi 50 prosenttia
- Orgaanisen liikevaihdon kasvu 32 prosenttia
- Liiketulos kasvoi 70 prosenttia
- Oikaistu liiketulos kasvoi 91 prosenttia
Ottakaa luvuissa huomioon sekin, että ne ovat Q2:lta, eli siltä ”the korona-kvartaalilta”. Okei, Harvian kannalta korona nimenomaan satoi kiuasvalmistajan laariin, eli siinä mielessä kyseessä todellakin oli koronaviruksen vaikutukset paljastava kvartaali. Yhtiö itse kommentoi koronan vaikutuksia seuraavasti:
Perinteisesti Harvian toinen vuosineljännes on ollut myynnillisesti ensimmäistä vuosineljännestä hiljaisempi. COVID-19-pandemia on kuitenkin johtanut kysynnän merkittäviin ja nopeisiin vaihteluihin useilla Harvian avainmarkkinoista.
”Järkyttävän kovat ennakkotiedot”
Yllättävä ennakkotiedote laittoi jopa Inderesin analyytikko Petri Kajaanin jättämään kurssitapaamisensa kesken ja karkaamaan takaisin töihin. On se analyytikon työ julmaa, kun joskus joutuu vaihtamaan kesäisellä terassilla istuskelut yllättäen työvuoroon.
Olen kirjotellut Harvian ostosta tässä blogissa aiemminkin. Harvian omistaminen on kutkuttanut minua monesta syystä jo ennen pörssilistautumistakin. Ensinnäkin muuramelainen Harvia on keskisuomalainen yritys, jonka vuoksi haluan olla mukana paikallisessa yhtiössä.
Tämän lisäksi tätä penkkiurheilevaa sijoittajaa kutkuttaa se asia, että Harvia sponsoroi paikallisia urheiluseuroja kuten JYPiä ja Kirittäriä. Itse asiassa juuri tänään lähdenkin katsomaan miten paikalliset pesäpalloilijattaret pyörittävät Virkiän lapualaasia.
Enkä voi kieltää sitäkään asiaa, että Harvian kiukaalla varustetut saunat tarjoavat omistamisen myötä aiempaa parempia löylyjä. Psykologinen juttuhan tämä on, mutta on se vain siistiä rentoutua saunassa omistamansa yhtiön tuotteita käyttäen.
Harvia tarjonnut kuumia löylyjä osakkeenomistajille
Harvia on ollut melkoinen kurssiraketti. Yhtiö listautui kevättalvella 2018 ja kaupankäynti alkoi tasan viiden euron hinnalla. Tätä kirjoittaessa kurssi pyörii 13 euron paremmalla puolella, eli kurssi on lähes kolminkertaistunut listautumisesta.
Ensimmäiset Harviat tulivat salkkuuni vähän listautumisen jälkeen ja siitä eteenpäin olen tankannut yhtiötä tasaiseen tahtiin. Nopeiden laskutoimitusten mukaan olen tankannut Harviaa tasan kymmenessä erässä. Kaksi isompaa 200 osakkeen erää Nordnetin kautta ja 8 kertaa pieni 10 kappaleen erä Nordean salkkuun.
Koska yhtiö on kasvanut hyvää tahtia ja osakekurssi kiitänyt ylös sitä myötä, on tämä jatkuvan ostamisen strategia paisuttanut salkkuani varsin kivasti. Harvia on ollut toistaiseksi erittäin hyvä sijoitus ja tulevaisuus näyttää hyvältä.
Hassu psykologinen juttu myös se, että vaikka olen tankannut Harviaa jatkuvasti lisää, tästä huolimatta perjantain +15 % kurssinousu sai päässäni liikkumaan vähän negatiivisia ajatuksia. ”Miksen ostanut enemmän, miksen luottanut lujempaa yhtiöön.” Hyvä esimerkki siitä, että osakesijoittamisessa voi helposti joka tilanteessa kaivaa esiin sen ikävän puolen.
Putoavat puukot viiltävät piensijoittajan käden verille
Tämä nouseviin kursseihin ostaminen on ollut valitettavan harvinaista salkussani. Olen maininnut psykologiset jutut jo parikin kertaa tässä tekstissä ihan tietoisesti, koska ne liittyvät artikkelin pääaiheeseen.
Monet piensijoittajat varmasti tunnistavat ilmiön, missä nousevaa osaketta on huomattavasti vaikeampi ostaa, kuin osaketta, joka on laskenut. Tämä korostuu etenkin silloin, jos olet jo aiemmin ostanut kyseistä osaketta.
Toisin sanoen, niitä osakkeita jotka ovat salkussasi punaisella, on helpompi ostaa, kuin plussalla olevia osakkeita. Tähän on varmasti monia syitä:
- Ostolla saa laskettua keskikurssia alaspäin
- Voi olla vaikeaa myöntää itselle, että edelliset ostot ovat osuneet huonosti, jolloin tekee mieli korjata tilannetta lisäostoilla
- Klassikko: ”ostetaan kun halvalla saadaan”
Miten putoavat puukot ovat viiltäneet omaa salkkuani?
Minulla on salkussani yksi putoava puukko. Tai tässä tapauksessa pitäisi sanoa varmaan ”putoava viidakkoveitsi”. Sattumalta tämä viidakkoveitsi raportoi oman tuloksensa tänään, eli kyseessä on Nordea.
Nordeasta olen raaputtanut tänne juttua todella paljon, joten en lähde nyt sen syvemmälle pohjustamaan ostoja. Nordean tänään ulos tullut tulos ei ollut luottotappioiden vuoksi järin hyvä, pikemminkin tasoa torjuntavoitto. Siinä missä Harvia on 15 % nousussa, Nordea liikkuu noin pinnan pakkasella.
Aiemmin Nordean kohdalla tuli harrastettua jonkin verran tätä kuuluisaa putoavan puukon strategiaa. Olen ollut Nordean kyydissä silloinkin, kun se pyöri vuonna 2015 reilussa 12 eurossa. Pitkään kuvittelin Nordean ongelmien olevan vain lyhyen hetken ongelma, joten ostin osaketta tasaiseen tahtiin lisää. Tankkasin kympissä, sitten ysissä, sitten vielä kasissa ja lopulta vielä seitsemän euron kohdalla.
Viimeisimmät ostot ovat alkuvuodesta 2019, eli 1,5 vuoden takaa. Tuolloin vielä Nordealla oli suomalaisten piensijoittajien keskuudessa todella kova suosio, joka perustui pitkälti osinkotuottoon. Nyt nuo osinkotuotot ovat muisto vain, koska Nordea ensin leikkasi osinkoa ja koronan myötä osingonmaksu jäädytettiin hetkellisesti kokonaan.
Toki pakko myöntää sekin, etten ole täysin kokonaan pitänyt näppejäni Nordeasta erossa, sillä matkan varrella salkkuuni on tarttunut vielä Sammon osakkeita. Sampo on aika vahvasti kimpassa Nordean kanssa, joten kun olet Sammon kanssa, olet myös Nordean kanssa. Osittain tästä syystä Sammon viimeiset vuodet eivät ole olleet aivan toivottua kiitämistä.
Miltä salkkuni suurimmat omistukset näyttävät?
Noin vuosi sitten kirjoitin teille vähän samasta aiheesta, eli putoavista puukoista ja salkun mallioppilaista. Ihmettelin artikkelissa sitä, että voimakkaasta tankkaamisesta huolimatta Nordea ei tahtonut mahtua edes salkkuni TOP3-suurimpien omistuksien joukkoon. Hassua oli myös se, että Koneen ja Elisan kaltaiset yhtiöt, joita en raaski tankata käytännössä koskaan, ovat vallanneet piikkipaikat.
Tuon artikkelin julkaisun jälkeen pyrin kokeilemaan vähän uudenlaista strategiaa, jossa keskityn käänneyhtiöiden kyttäämisen sijasta yhtiöihin, jotka suorittavat hyvin kvartaalista toiseen. Tämän jälkeen olen mm. avannut positiot Revenio Groupiin ja Nesteeseen.
Myöskin Harviaa olen tankannut matkan aikana lisää juuri tästä syystä. Vähän pienemmässä mittakaavassa olen lisännyt myös omistustani lääkejätti Johnson & Johnsonissa.
Sen sijaan Koneeseen ja Elisaan en ole koskenut vuosikausiin, vaikka ehkä pitäisi. Elisan viimeisin (ja ainoa) osto on vuodelta 2013, Koneella viimeisin erä on tullut kyytii 2015. Koneen kohdalla Thyssen-kauppojen kariutuminen olisi tarjonnut hyvän ostopaikan, jota korona vauhditti entisestään. Noh, nämä on näitä. Ei kannata jäädä suremaan vanhoja.
Loppupäätelmät: uusi strategia vaatii vielä lisätestausta
Noin vuoden otannalla panostaminen ”mallioppilaisiin” näyttäisi olevan minulle kannattavampi tapa, kuin koittaa napata ilmasta putoavia puukkoja. Taidanpa jatkaa samalla tiellä ja katsoa mihin se vie.
Harvia liikkuu tällä hetkellä kaikkien aikojen huipussaan, mutta täytynee siitä huolimatta siipaista jossain vaiheessa kiuasvalmistajaa taas erä lisää. Uskon vahvasti, että parin vuoden päästä Harvian osakekurssi liikkuu kasvun myötä yhä ylempänä.
Tämän lisäksi Nordnetin valuuttatililläni lepää taas jonkin verran dollareita, jotka voisi sijoittaa uusiksi. Taidan napata seuraavaksi kohteeksi taas kerran Johnson & Johnsonin tai vaikkapa Procter & Gamblen, sen sijaan, että lähtisin vaikka kokeilemaan onneani raskaasti velkaantuneen AT&T:n kanssa, vaikka tämä punaisena salkussani onkin.
Toki loppuun pakko myöntää sekin, että vuosi on liian lyhyt aika vetää sen suurempia johtopäätöksiä strategian kannattavuudesta. Sen vuoksi jatkan strategian kokeilua ja katson mihin se vetää.
Nyt meikäläinen lähtee katsomaan pesäpalloa. Otteluun on herkulliset lähtökohdat, kun viime vuosien lyöjäkuningatar Janette Lepistö tekee tänään paluun Virkiän kokoonpanoon loukkaantumisen jälkeen. Toivottavasti Kirittäret saa ylleen samanlaisen lennon, kuin Harvia pörssissä.
Saatat olla kiinnostunut myös
Elisa ja Kone tylsyttävät putoavan puukon – case Nordean osake
Sijoitin kevään mestaruussaunaan – Harviaa salkkuun
UPM:n ja Harvian yhtiökokouksissa etänä – tuleeko tästä pysyvä käytäntö?
Oletko Altriaa harkinnut dollareille? Pitkään itellä ollut liipasimella mut eipä ole vielä tullut hankittua…
Itse asiassa kyllä olen! Tupakkateollisuus on kiehtonut jo pidempään ja Altriaa sekä Philip Morrisia on tullut seurattua säännöllisesti sivusilmällä. Joskus viime syksynä Altria oli ostoslistallani kärkisijoilla, mutta se osto jäi tekemättä ja sitten tulikin jo korona. Koska ainakin Suomessa on tupakointi kehotettu viimeistään koronan vuoksi lopettamaan ja rankka tupakointi siirtää sinut riskiryhmään on vähän syönyt omaa intoani sijoittaa tupakkateollisuuteen. Pitäisi melkein kurkata MO:n ja PM:n lukuja miltä siellä on Q1 ja tuleva Q2 näyttänyt.