Vuosi 2020 alkaa vedellä pian viimeisiään. Uusi vuosikymmen sai varsin hurjan startin, kun maaliskuussa nähtiin yksiä historian suurimpia pörssiromahduksia. Harvapa meistä olisi kevään aikana uskonut kurssien nakuttavan jälleen all time high-lukemia vuoden lopussa, mutta niin vain kävi. Hurjaa syöksyä seurasi lähes yhtä hurja nousu.

Jukka Oksaharju ehti jo kirjoittaa Keskisuomalaisen paperiversiossa, miten Vuosi 2020 vauhditti jakoa voittajiin ja häviäjiin. ESS:n tilaajat voivat lukea artikkelin täältä. Artikkelissa Jukka pureskeli sitä aihetta, että koronavirus repii entisestään pörssimaailmassa hyvien ja huonojen yhtiöiden välistä kuilua.

Kolumnissaan Jukka kertoo miten vuonna 2020 pörssi on tuottanut 9 %, mutta vaikka vuosi tarjosi keskimääräistä parempaa tuottoa, tällä kertaa täytyy katsella tarkasti luvun taakse. Tällä hetkellä näyttää pahasti siltä, että talouden näkymät alkavat näyttää K-kirjaimelta; toisten yhtiöiden kohdalla mennään jyrkästi ylös, kun heikommat suuntaavat samanlaisella kulmakertoimella lattiaa kohti.

Toisin sanoen, listalta puuttuvat tänä vuonna indeksin tuottoja seuraavat ”keskivertoratsut”, jonka vuoksi pelkät keskimääräiset tuotot eivät kerro kovin hyvin koko vuoden 2020 kuvasta.

Pörssin voittajat ja häviäjät

Suuryhtiöt haasteissa, mutta pienet rokkaa

Vaikka Teksasissa ja Pohjanmaalla kaiken tulee olla isoa, pörssin puolella ei kaava näytä olevan aivan yhtä yksinkertainen. Ainakin tämä vuosi on näyttänyt olevan pienten yhtiöiden vuosi. Oksaharjun mukaan Helsingin pörssin parhaiten tuottaneista osakkeista ensimmäinen suuryhtiö löytyy vasta sijalta 17, ja sekin paikka meni viime vuosien mahtisuorittaja Nesteelle.

Aiemminhan suuryhtiöitä on pidetty eräänlaisina valtamerilaivoina, jotka eivät käänny kovin ketterästi, mutta eivät toisaalta myöskään ole moksiskaan pienistä myrskyistä. Vuosi 2020 ei aivan täysin ole tukenut tätä mielikuvaa, koska pienimmillä pikaveneillä näyttäisi juhlat jatkuvan, kun Viikkarin kannella taas seistään sateenvarjon alla.

Yhteistä näille hyvin menestyneille pienyrityksille on toimialan uudistaminen teknologialla. Vähän tähän samaanhan on nojannut myös Neste, eli vaikka kyseessä onkin suuryhtiö, menestyksen resepti on sama kuin pikkuveljillä ja -siskoilla.

Menestyjä-Teslasta häviäjä-Stockaan

Jukka Oksaharju mainitsee artikkelissaan nimeltä myös Teslasta ja SpaceX:stä tutun Elon Muskin, jolle kulunut vuosi on ollut vähintäänkin lottovoitto. Elonin varallisuus on kasvanut pelkästään tämän vuoden aikana 100 miljardia dollaria, samalla kun mies on noussut maailman toiseksi varakkaimmaksi Telluksen tallustelijaksi. Myös Elonilla hyvät ajat ovat nojanneet teknologiaan ja sen hyödyntämiseen uusiutuvassa maailmassa.

Häviäjien puolelta Oksaharju ei halunnut mainita ketään suoraan nimillä, mutta ei tarvitse hirveän suurta päättelykykyä arvata sitä, minkä kotimaisen yhtiön Jukka nosti teknologia-aikakauden häviäjäksi. Artikkelissa puhuttiin takavuosien kestomenestyjästä, joka piti liian pitkään kovasti kiinni Helsingin keskustan perinteikkäästä tavaratalokiinteistöstä, myyden oikeastaan kaiken muun liiketoiminnan hiljalleen ulos.

Eipä tällä hetkellä uskoisi, että Stockmann on ollut takavuosina varsin asiallinen osinkokone. Kauppalehden osinkohistoria kertoo yhtiön maksaneen kelpo osinkoa vuosien 1996-2014 välissä, ja luultavasti aiemminkin osinkoja on tullut, mutta Kauppalehden data ei vain yllä sinne asti.

Vertaa Ensin säästötilin kilpailuttaminen

Viime vuoden herätykset auttoivat selviytymään vuonna 2020

Jos kukaan enää kykenee muistamaan vuoden 2019 tapahtumia, niin kirjoitin silloin tähän blogiin putoavista puukoista ja niihin tarttumisesta. Pohdiskelin julkaisussa sitä, miten tuli tehtyä silleen typerästi, että luotin liikaa Nordeaan, samalla kun unohdin huomattavasti lupaavammat yhtiöt kuten Elisan ja Koneen.

Tiivistettynä tuon artikkelin sanoma oli se, että vaikka ostin Nordeaa tasaisin väliajoin ”pienentääkseni oman salkkuni keskikurssia”, sekä unohdin Elisat ja Koneet ”jotka tuntuivat nousun jälkeen kalliilta”, lopputulos pääsi yllättämään. Elisa ja Kone valtasivat salkkuni piikkipaikat kuin huomaamatta, samalla kun rajusti lisätty Nordea meinasi tippua jopa TOP3:sta ulos.

Artikkelissa tuli myös manailtua sitä, että miltähän oma varallisuuteni mahtaisi näyttää, jos nuo Nordean ostot olisi korvattu Koneella ja Elisalla. Tuon aiheen pureskelu aiheutti sen, että päätin ”vähän kokeilun vuoksi” jatkossa keskittyä ostamaan vain hyvin menestyneitä yhtiöitä, vaikka kieltämättä ”kalliimmalla” ostaminen vähän kirpaisee.

Nordeahan on tällä hetkellä muuten aika heikossa asemassa, kuten koko finanssiala. Jo aiemmin Nordeaa ja muita pankkeja oli käsketty pidättäytymään osingonmaksusta vuonna 2020, joten 2021 pitikin sitten tulla ”tuplaosingot”. Tällä viikolla EKP kuitenkin linjasi, että ensi vuonnakaan ei vielä maksella kuin korkeintaan maltillisia osinkoja.

En nyt lähde ottamaan kantaa EKP:n linjauksien järkevyyteen, mutta haasteellisiahan kaikenlaiset ylimääräiset rajoitukset ovat aina yhtiöille. Finanssisektori on myös melko pahassa puristuksessa, kun teknologiajätit hamuavat mukaan markkinalle, aivan kuten Jukka on edellä maalaillut. Olen jo aiemmin miettinyt Nordean heivaamista ulos salkustani, ja nyt tunnutaan olevan taas pari askelta lähempänä sitä hetkeä.

Osakemarkkinoilla gloryhunterointi todellakin kannatti

En tiedä onko jossain kohti ollut aikakausi, kun gloryhunterointi ei olisi kannattanut, mutta vuonna 2020 se todellakin kannatti. Häviäjät ovat jatkaneet häviämistään ja voittajat voittamistaan.

Jos joku miettii tässä kohti, että mikä ihmeen glory hunter, niin tuo on urheilupiireistä tuttu termi, jolla tarkoitetaan menestyksen perässä kiinnostuneita faneja. Eli siis jonkun joukkueen kannustaminen tai lajin seuraaminen ei jaksa kiinnostaa, ellei sieltä tule menestystä, mutta jos menestystä tulee, niin silloin ollaan niin tosifania että.

Koska tästä avautui taas hyvä aasinsilta jääkiekkoon, käytän sen hyödyksi. Rakastamani seura JYPin kohdalla tämä ilmiö oli havaittavissa vuodesta 2009 alkaen, kun menestystä, mitaleja ja pokaaleja alkoi tulla oikealta ja vasemmalta. Hallilla alkoi näkyä uusia naamoja ja ihmiset myönsivät herkemmin kannustavansa JYPiä. Sattumalta nyt parin kehnommin päättyneen kauden jälkeen meno Jyväskylässä alkaa muistuttaa taas 2000-luvun alkua.

Vaikka penkkiurheilun puolella gloryhunterointi aiheuttaa minulle oksennusrefleksin, niin pörssin puolella tuo tuntuu olevan ihan pätevä strategia toimia. Ehkä fanaattinen penkkiurheilu oli yksi osasyy sille, että tajusin tämän turhan myöhään. Tarinan opetuksena se, että sijoittamisessa ja seurauskollisuudessa pätevät eri säännöt.

Vertaa ensin sähkösopimus kilpailuttaminen

Miten vuosi 2020 on näkynyt omassa salkussani?

Tätä kirjoitusta tehdessäni kurkistin katsomaan salkkuni sisältöä ja tapahtumia vuonna 2020. Nordnetin puolella näytin ostaneeni peräti kolme kertaa Harviaa, mikä on ollut vähintäänkin loistava veto tältä hetkeltä katsottuna. Sen lisäksi olen lisännyt aiemmin kehumaani Elisaa. Huomioitavaa on myös se, että vuosi ei pidä sisällään yhtään ostoa Nordeaan, mutta Sampoa olen mennyt näemmä ostamaan kesäkuun alussa.

Nordean puolelta löytyvän kakkossalkkuni kohdalla näytän tekevän vielä herkemmin lisäyksiä – liekö sitten prosenttihinnoittelu kannustaa siihen? Tiedä häntä. Myös Nordean puolella olen ostanut kolmesti Harviaa, jonka lisäksi olen tehnyt tankkauksia nouseviin kursseihin mm. Revenioon, Alphabetiin ja Facebookiin. Alphabetin, eli Googlen ”varovaista lisäämistä” jarruttaa osakkeen 1700 dollarin hintalappu. Amerikassa ei uskota splittaamisen voimaan.

Sen sijaan kunnon hype-osakkeet olen vielä toistaiseksi skipannut. Tai noh, jotkuthan laskevat Alphabetin ja Facebookin myös näihin, mutta kyllä ne mielestäni liikkuvat vähän eri levelillä, kuin vaikkapa Nikola, DoorDash tai Airbnb. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) jotkut yhtiöt saattavat jopa listautua ilman liikevaihtoa.

Loppupäätelmät: matka jatkuu, mutta ollaan kiitollisia

Jännä nähdä mitä ensi vuosi pitää sisällään. Tällä hetkellä on tosiaan aika hurjat ajat liikkeellä, missä monia asioita voidaan jaotella voittajiin ja häviäjiin. Jukka Oksaharju teki sitä jo yhtiöiden osalta, mutta valitettavasti samaa joutuu sanomaan myös ihmisistä.

Näin tässä pari päivää sitten videomateriaalia Hurstin leipäjonosta, joka oli todellakin jono. Parin korttelin mittainen jono kertoo synkkää viestiään siitä, että myös kansalaisten keskuudessa vallitsee syvä kahtiajako. Elon Musk on netonnut tänä vuonna 100 miljardia, mutta samaan aikaan joku toinen on saattanut koronan vuoksi menettää koko toimeentulonsa.

Näinä hetkinä on hyvä pysähtyä miettimään omaa tilannetta ja olla todella kiitollinen nykyhetkestä. Vuosi 2020 olisi voinut pahimmillaan viedä kaiken: oman tai läheisten terveyden, oman työpaikan ja eläkesäästöt. Tällä hetkellä nuo kaikki ovat kuitenkin säilyneet hyvin. Toki, vielä ei voi tietenkään missään nimessä nuolaista tilanteen olevan ohitse.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että osakesijoittamisen osalta vuosi sitten valittu strategia on hyvä ja tulen jatkamaan sitä myös vuonna 2021.

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoitamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia sosiaalisessa mediassa:

Tai tilaa blogin virallinen pari kertaa kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tämä sivusto käyttää evästeitä.