Kaupallinen yhteistyö

Suomen pankin tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa 2021 lainoja myönnettiin suomalaisille yhteensä noin 4,6 miljardia euroa.

Suomen pankin tilastojen mukaan vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä muut rahoituslaitokset, kuten ajoneuvorahoitusta myöntävät palvelut, kulutusluotto – ja pienlainayhtiöt, pankkien rahoitusyhtiöt ja panttilainaamot ovat myöntäneet lainoja suomalaisille yhteensä noin 4,6 miljardia euroa. Näistä lainoista lähes kaikki olivat kertaluontoisia kulutusluottoja.

Lainojen korkojen keskiarvo oli kesäkuun lopussa 5,1 %, mutta eri luotonantajien välillä oli kuitenkin suuriakin eroja.

Valtaosa tästä lainakannasta muodostuu ajoneuvojen rahoituksesta ja sen osuus oli jopa 79 %.

Pienlainayhtiöiden osuus kotitalouksille myönnetyistä lainoista on pieni

Pikavippien määrä on vähentynyt merkittävästi

Niin sanottujen pikavippien ja muiden pienlainojen osuus suomalaisten lainakannasta kesäkuun 2021 lopussa oli noin 220 miljoonaa euroa.

Suomen pankin mukaan lainakanta on pienentynyt merkittävästi vuoden 2019 voimaan tulleen 20 % korkokaton jälkeen. Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden myöntämien vakuudettomien lainojen osuus kotitalouksien luottokannasta kesäkuussa 2021 oli vain 1 %.

Uusien vakuudettomien lainojen keskiarvo on ollut varsin maltillinen

Vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana suomalaiset nostivat muita lainoja kuin ajoneuvolainoja noin 80 miljoonan euron edestä. Suomen pankin tilastojen mukaan näiden lainojen korkojen keskiarvo on ollut noin 9 %.

Maltillinen korko johtuu osaltaan voimassa olevasta väliaikaisesta laista, joka määräsi hyödykesidonnaisia lainoja lukuun ottamatta muille vakuudettomille lainoille väliaikaisen 10 % korkokaton.

Tämä väliaikainen 10 % korkokatto päättyi 30.9.2021, joten vuoden kolmannen ja neljännen neljänneksen aikana on odotettavissa pientä nousua lainojen keskiarvoon, korkokaton palautuessa takaisin 20 % suuruiseksi.

Vuonna 2019 määrätty 20 % korkokatto poisti suurimman osan pikavipeistä

Vuoden 2019 aikana monet pikalainoihin erikoistuneet pikalainapalvelut ilmoittivat lopettavansa uusien lainojen myöntämisen suomessa.

Uusi laki sääti uusien lainojen korkokaton 20 % suuruiseksi, kun se oli aikaisemmin ollut 50 %. Uusi laki rajasi myös lainan muut kulut korkeintaan 150 euroon vuodessa.

Osa lainantarjonnan suomessa lopettaneista palveluista jatkoi kuitenkin toimintaansa muissa maissa, joissa ei ole yhtä tiukkaa lainasäädäntöä kuin suomessa.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän harkitsemaan kuluttajaluottojen pysyvää sääntelyä

Viimeisin pysyvä lainoja koskeva hintasääntely koostui 20 % korkokatosta ja 150 euron luottokustannuskatosta ja se tuli voimaan 1.9.2019.

Hallitus on linjannut kehysriihessä 29.4.2021 että kuluttajaluottojen enimmäiskorkoa ja markkinoinnin rajaamista on arvioitava uudelleen.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi pysyvää suoramarkkinoinnin kieltoa tai rajoittamista ja korkokaton madaltamista.

Työryhmä pohtii myös keinoja ennen 1.9.2019 haettujen luottojen saamiseksi maltillisemman korkotason piiriin. Ennen 1.9.2019 haettujen luottojen todellinen vuosikorko voi yhä olla jopa satoja prosentteja, sillä 20 % korkokatto ei vaikuta luottojen ehtoihin, jotka on haettu ennen lakimuutoksen voimaan astumista.

Positiivinen luottorekisteri auttaisi ehkäisemään ylivelkaantumista

Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, jonka kautta voitaisiin nähdä lainanhakijan avoimet velat, pääomat ja tulot.

Positiivisesta luottorekisteristä olisi merkittävää hyötyä niin lainanhakijalle, kuin lainan myöntäjälle.

Suomessa ei positiivista luottorekisteriä kuitenkaan ole käytössä, joten lainanmyöntäjien täytyy turvautua negatiiviseen luottorekisteriin. Negatiivinen luottorekisteri pitää sisällään maksuhäiriömerkinnät 2 – 4 vuoden ajan, vaikka kuluttajan maksukäyttäytyminen olisi parantunut. Suurin ongelma negatiivisen luottorekisterin käytössä on se, että sen sisältämät tiedot eivät aina ole ajantasaisia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu useita ylivelkaantumisen torjuntaan tähtääviä keinoja ja positiivinen luottorekisteri on yksi näistä keinoista.

Oikeusministeriö on asettanut 9.3.2020 ohjausryhmän valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä ja sen edellyttämää lainsäädäntöä sekä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisen edellyttämiä muutoksia luottotietolainsäädäntöön.

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥