Kaupallinen yhteistyö: VertaaEnsin

Velkarahalla sijoittamisen kannattavuuteen pätee periaatteessa hyvin yksinkertainen nyrkkisääntö: sijoituslaina kannattaa, kun sijoituksen tuotto on lainakuluja suurempi. Jos sijoitusten arvon voisi olettaa kasvavan tasaisesti vaikkapa seitsemän prosentin vuosivauhtia, olisi matalakorkoinen sijoituslaina tällä periaatteella aina kannattava.

Yleisimmin sijoituslainaa päädytään ottamaan, kun tarjolla on otollinen sijoitustilanne, mutta käteisvarat eivät riitä tilaisuuden hyödyntämiseen.

Luotettavien riski- ja tuotto-odotuslaskelmien tekoa vaikeuttaa kuitenkin osakemarkkinoiden epävakaus. Vaikka historiallinen tuotto olisi ollut kuinka nousujohteista, ei tulevaisuuden kurssikehitystä voi aukottomasti ennustaa. Lisäkustannusten takia lainarahalla sijoittamisessa on tavallista suurempi riski jäädä miinukselle. Riskejä onkin hyvä pyrkiä hallitsemaan käyttämällä velkavipua vastuullisesti.

Velkavivulla sijoittaminen

Vakuudellinen vai vakuudeton sijoituslaina?

Sijoituslainan korkoon pätee sama sääntö kuin muihin luottoihin: rahaa saa aina lainattua edullisemmin vakuuksia vastaan. Esimerkiksi asuntovakuuden avulla sijoituslainaa voi saada noin 1-2 prosentin korolla. Vakuudeksi kelpaa usein myös osake- tai rahasto-osuus, jolloin jo kohtalaisen sijoitussalkun kerännyt sijoittaja voi vivuttaa salkkunsa arvoa ylöspäin ottamalla lainaa samaisia sijoituksia vastaan. Tästä on esimerkkinä Nordnetin tarjoama kaupankäyntiluotto, jonka vakuutena toimii sijoitussalkun sisältö ja jonka vuosikorko on alimmillaan noin prosentin.

Aloittelevalla sijoittajalla ei välttämättä ole omaisuutta, jota voisi asettaa sijoituslainan vakuudeksi. Tällöin lainalla sijoittamiseen tulee suhtautua suurella varauksella, sillä vakuudettoman lainan todellinen vuosikorko kohoaa helposti kymmenen prosentin tuntumaan ja tämän ylikin.

Teoriassa vakuudettoman sijoituslainan voi saada viiden prosentin todellisella vuosikorolla, jos tulotaso ja luottotiedot ovat kohdillaan. Myös lainan kilpailuttaminen parantaa mahdollisuuksia löytää edullinen korko. Tällöin keskimääräisen pitkän ajan tuotto-odotuksen (7 %) ja lainan kustannusten väliin jää 2 prosentin marginaali. Jos riskinsietokyky on hyvä ja ostot pystyy ajoittamaan pörssinotkahduksen kohdalle, tätä vaihtoehtoa voi harkita.

Tyypillisempää kuitenkin on, että korko lähentelee kymmentä prosenttia viiden sijaan. Harva sijoitus tarjoaa pitkällä aikavälillä yli kymmenen prosentin vuosittaista tuotto-odotusta, etenkään kohtuuden rajoihin mahtuvalla riskillä. Korkeakorkoinen vakuudeton sijoituslaina ajaisi siis ottajansa tavoittelemaan epärealistisen korkeita tuottoja niin suurella riskillä, ettei sitä voi hyvällä omallatunnolla suositella sijoitusten rahoittamiseen.

Osakeostojen ajoittaminen ja sen vaikutus lainamahdollisuuksiin

Lainalla sijoittaminen tulee usein ajankohtaiseksi juuri pörssinotkahduksen kohdalla, sillä tällöin osakkeita saa normaalihintaa edullisemmin. Vaikka notkahduksen kohdalla olisi otollinen aika laajentaa osakeomistuksia, eivät neuvottelut pankin kanssa välttämättä suju odotetusti. Markkinoiden epävakaus voi nimittäin vähentää vakuuksien arvoa pankin silmissä, etenkin jos vakuutena toimivat aiemmat sijoitukset.

Hajauttaminen auttaa hallitsemaan riskejä

Edullisen lainavaihtoehdon löytäminen on tärkeä, muttei ainut keino sijoituslainan riskien hallintaan. Toinen tärkeä tukipilari on sijoitusten hajauttaminen niin, ettei menestys riipu vain muutamasta osakkeesta. Hajautuksen voi tehdä joko itse valitsemalla osakesalkkuun useita yrityksiä eri toimialoilta tai sijoittamalla suoraan rahastoihin, joissa pääoma on automaattisesti hajautettu.

Parhaassa tapauksessa hajauttaminen toimii myös keinona alentaa sijoituslainalle tarjottavaa korkoa. Esimerkiksi Nordnetin kaupankäyntiluotolle voi saada matalamman koron, jos minkään yksittäisen osakkeen tai indeksiosuusrahaston osuus ei ylitä kahtakymmentä prosenttia koko salkun arvosta.

Sijoituslaina käytännössä: rahastosijoittajan tuotot viideltä vuodelta

Sijoituslainan kannattavuutta voi yrittää arvioida laskemalla eri skenaarioita sijoitusten tuotolle ja vertaamalla niitä lainan kuluihin. Otettakoon esimerkkinä muutama Osuuspankin ja Nordean suosituimmista rahastoista viiden vuoden aikajanalla. Esimerkkisijoittajamme on ottanut 40 000 euron suuruisen lainan viiden vuoden laina-ajalla ja ostanut sillä osuudet neljästä eri rahastosta, joista jokaiseen on sijoitettu 10 000 euroa.

Lainan esimerkkisijoittaja on hankkinut omasta pankistaan asuntovakuutta vastaan ja saanut sen 2 %:n todellisella vuosikorolla. Lainan kokonaiskustannukseksi tulee 42 000 euroa, eli laskennallisesti 10 500 euroa jokaista rahastoa kohden. Kuukausilyhennys on 700 euroa.

RahastoTuotto 5 vuodessa10 000 € sijoituksen arvo ajan lopussaSijoituksen arvo – lainakulut
OP-Maltillinen25,89 %12 589 €2 089 €
OP-Suomi66,27 %16 627 €6 127 €
Nordea Pohjoismaat91,16 %19 116 €8 616 €
Nordea Kiina71,75 %17 175 €6 675 €
Yhteensä63,77 %65 507 €23 507 €

Yhteensä esimerkkisijoittaja on jäänyt voitolle 23 507 eurolla. Tässä tapauksessa sijoituslainalla sijoittaminen on siis ollut kannattavaa. Tuotto myös ylittää lainan kustannukset niin reilusti, että sijoitukset olisivat kannattaneet myös korkeammalla, esimerkiksi 7 %:n todellisella vuosikorolla. Tällöin lainakustannuksiksi olisi tullut 47 280 € (788 €/kk) ja tuotoksi lainakulujen jälkeen 18 277 €. Kyse on kuitenkin historiallisesta esimerkistä ja tulevaisuudessa tuotto voi vaihdella suuntaan jos toiseenkin.

Lisäksi on hyvä huomioida, että esimerkkilaskelmassa rahasto-osuudet on ostettu heti laina-ajan alussa lainapääomalla, eikä tuottoja ole missään vaiheessa realisoitu. Niinpä 700 tai 788 euron kuukausilyhennykset on täytynyt kattaa muilla tuloilla.

Pitkä aikajänne parantaa onnistumismahdollisuuksia

Esimerkkilaskelmassa mukana olevien rahastojen tuotto vaihtelee huomattavasti, mutta kaikkien arvo on viiden vuoden aikana noussut. Jos aikajänne olisi lyhyempi tai jos vertailun lopetusajankohdaksi olisi otettu koronakriisin alun pörssinotkahdus, näyttäisi laskelma hyvin erilaiselta. Tästä voidaan huomata, kuinka tärkeä riittävän pitkä aikajänne on lainalla sijoittamisen kannattavuuden kannalta.

Edes huolellisella hajauttamisella ei voi kompensoida ajan kulumisen tärkeyttä, sillä suuremmat maailmanlaajuiset talouskriisit vaikuttavat osakemarkkinoihin hyvin laajalti. Pudotukset näkyvät suurimmassa osassa osakkeita ja rahastoja, ja kurssien toipuminen vaatii aikaa.

Kun markkinoita katsotaan pitkällä aikavälillä, lyhytaikaiset piikit tasoittuvat ja osakesijoitusten keskimääräiseksi vuosituotoksi jää noin 7 prosenttia. Riskien minimoimiseksi sijoituslainan kustannukset saisivat jäädä reilusti alle tämän lukeman.

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥