Kirjoitin teille joulukuun lopulla siitä, että olen siirtynyt käyttämään pörssisähköä. Tuolloin aika ei ollut vielä kypsä laskemaan auki peliliikkeen hintalappua, mutta nyt noin 2,5 kuukauden mittaisen pörssisähköaikakauden jälkeen on hyvä laskeskella hieman sähkön kustannuksia.

Kerkesin jo joulukuun loppupuolella toteamaan teille, että taidan säästää pörssisähköön vaihdolla pitkän pennin. Tämä näkökulma pitää yhä paikkansa, ja säästö näyttää tammi- ja helmikuun aikana vain kasvaneen entisestään.

Lähdetään katsomaan miten paljon pörssisähköön vaihtaminen on lopulta säästänyt rahojani ja miten se on vaikuttanut normaalin arjen pyörittämiseen kerrostalokaksiossa.

Nopeat kertaukset menneeseen

Mikäli aihe kiinnostaa yhtään enemmän, suosittelen lukemaan artikkelin alussa linkkaamani jutun joulukuun loppupuolelta. Yritän kuitenkin tiivistää edellisen artikkelin lähtökohtia tämän jutun alkupuolelle.

Ennen vaihtamistani pörssisähköön minulla oli käytössä niin sanottu kiinteämaksuinen sähkösoppari Vattenfallilla. Siinä sähkön hinta ei ollut kiinteä, vaan koko sähkölasku oli vähän erikoisemmin kiinteän hintainen.

Kun otin tämän sopimuksen käyttöön tammikuussa 2022, sopimus piti kuukausittaisen sähkölaskuni 15 eurossa. Luonnollisesti sopimuksessa oli jonkinlainen yläraja kulutukselle, mutten päässyt koskaan sinne asti.

Syksyllä alkoikin sitten tapahtumaan, kun sähköyhtiö ilmoitti suht suolaisesta hintamuutoksesta. Aiemmin 15 euron hintainen sopimus nousi kertarysäykseltä 65 euroon kuukaudessa. Yritin kilpailuttaa sähkösopimustani, mutta sain käsiini vain surkeita tarjouksia. Tarjoukset olivat kalliita, noin 40-50 snt/kwh, ja kaiken huipuksi niihin piti sitoutua vähintään 12 tai jopa 24 kuukauden ajaksi.

Päätinkin reilun kuukauden ajan tarttua tuohon suht suolaiseen 65 euron kuukausittaiseen sopimukseen, sillä se oli kovasta hinnastaan huolimatta suht kilpailukykyinen saamiini tarjouksiin nähden. Sen sopimuksen suurin etu piili siinä, että siitä pääsi koska vain eroon 14 vuorokauden irtisanomisajalla, jos tilanne muuttuisi, ja saisin jostain käsiini parempia tarjouksia.

Joulukuussa tapahtuu – siirryn pörssisähköön

Marraskuun loppupuolella tapahtuikin sitten merkittävä käänne. Minulle satuttiin soittamaan Fortumilta, ja minulle tarjottiin sähkösopimustarjousta puhelimitse. Normaalisti en osta mitään puhelimesta, mutta poikkeukselliset ajat saavat aikaan poikkeuksellisia tekoja. Puhelinmyynnistä oli myös helppo ostaa sähkösoppari, koska minulla oli halutessani 14 vuorokautta aikaa purkaa sopimus.

Tiesin myös sen, että Vattenfall tulee varmasti olemaan minuun yhteydessä pikimmiten, kun huomaa meikäläisen karkaavan kilpailijalle asiakkaaksi. Näin siinä myös kävi. Vattenfallin soittaessa kaivoin Fortumin tarjouksen auki, luettelin soittajalle Fortumin tarjoamat ehdot, ja kysyin pystyvätkö he vastaamaan tarjoukseen. Vattenfallin kaveri totesi melko nopeasti, ettei kykene, eli tervemenoa vain kilpailijan leiriin.

Näin minusta tuli sitten pörssisähkön käyttäjä. Alkuun minua jännitti suuresti melko radikaali muutos, sillä pörssisähkön kanssa joudun väkisinkin katselemaan sitä, kuinka paljon käytän sähköä, sekä myöskin sitä, milloin käytän sähköä. Lähdin reissulle vähän sellaisella asenteella, että jos säästän rahaa, niin hienoa, mutta jos homma menee puihin, bloggaajana saan ainakin aikaan viihdyttävää sisältöä internetiin.

Säästöt alkoivat näkymään heti

Allekirjoittanut yllättyi hieman siitä, että säästöt alkoivat näkymään oikeasti välittömästi sen jälkeen, kun vaihto pörssisähköön tapahtui 4.12.2022. Siirron kannattavuutta oli melko helppo seurata sillä kaavalla, että 65 euroa jaettuna 31 päivälle tekee noin 2,10 euroa sähköön per päivä. Sitten vain kyttäillään OmaFortum-sovelluksesta paljonko menneiltä päiviltä tuli sähkölaskua.

Ensimmäiset päivät kulutukseni jäi jopa alle euroon, mikä tuntui erittäin mukavalta startilta. Joulukuun puolivälissä kulutus nousi kuitenkin ensiksi kahteen euroon ja sen jälkeen muutamaksi päiväksi vajaaseen kolmeen euroon. Kieltämättä silloin vähän mietitytti, että mitenkähän tässä tulee käymään, mutta alussa otetusta etumatkasta johtuen olimme yhä niin sanotusti plussan puolella.

Joulukuun loppupuolella tilanne rauhoittui jälleen, ja alkoi maksamaan sähköstä keskimäärin noin 1,5 euroa päivässä. Tilannetta helpotti myös se, että vietin joulun poissa kodistani, jolloin sähköä ei juurikaan kulunut. Edellisessä sopparissahan maksoi sähköstä kiinteän summan, käytin sitä tai en, mutta nyt kodista poistuminen sai aikaan jonkinlaisia ”säästöjä”.

Joulukuussa (tai tarkemmin ottaen 28 päivänä) käytin sähköä lopulta 131,18 kWh ja maksoin siinä 36,40 euroa. Säästöä aiempaan sopimukseeni verrattuna tuli 28,60 euroa, josta tulee poistaa vielä kolmen päivän, eli 6,30 euron osuus pois. Lopullinen säästö oli 22,30 euroa, eli 34 prosenttia. Varsin mukava aloitus siis.

Mosavirheitä kantapään kautta

Peli oli avattu mielestäni erinomaisella tuloksella, kun sähkölaskuni tipahti kolmanneksella. Tosin kylminä talvikuukausina tunnetut tammi- ja helmikuu pistivät vähän miettimään, että mitenkähän homma tulee jatkumaan. Hyvän startin myötä usko pörssisähköön säilyi kuitenkin kovana.

Sen verran täytyy vielä palata joulukuun tapahtumiin, että etenkin kuukauden alkupuolella tein muutamia ”mosavirheitä” sähkön käytön kanssa, kun pörssisähköllä pelaaminen tai tiettyjen asioiden ajastaminen ei ollut aiemmin käynyt tutuksi.

Vaikka asia kuulostaakin vähän lapselliselta, niin yllätyin jonkin verran siitä, miten ison piikin esimerkiksi uunin tai astianpesukoneen käyttö tekee sähkön kuluttamiseen. Kantapään kautta opin siis sen, että näitä kahta oman asuntoni suurinta sähkösyöppöä kannattaa käyttää harkiten, sillä niiden käyttö näkyy väkisinkin sähkölaskussa.

Asia näkyy omassa arjessa siten, että viikon ruokalistaa saatetaan suunnitella hieman sen mukaan, paljonko sähkö mahtaa maksaa kyseisenä päivänä. Silloin kun sähkö on halpaa, uunissa tehdään paljon ruokaa kerralla ja näillä eväillä pyritään sitten pääsemään kalliiden päivien yli. Uskallan väittää, että uunia käytetään meillä tasan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta käytön ajoittamista harkitaan enemmän.

Astianpesukoneen kanssa taas käyttö on vähentynyt aiemmasta. Nykyään tulee tehtyä enemmän sitä, että ruokailun jälkeen huuhtoo astiat nopeasti raanan alla, jolloin niitä voi käyttää useammankin kerran. Aiemmin tilanne oli aika usein se, että ruuan kuin ruuankin jälkeen astiat menivät usein suoraan koneeseen, jolloin sitä piti pyörittää 3-4 kertaa viikossa. Nyt tuosta voi siipaista ainakin yhden käyttökerran pois.

Sama ralli jatkuu tammi- ja helmikuussa

Ehkä edellä mainituilla nikseillä oli osuutta asiaan, mutta tammikuussa tilanne näytti vieläkin valoisammalta. Koko tammikuussa sähkönkulutukseni oli päivässä vain kerran euron verran, kaikkina muina päivinä sen alle. Itse asiassa päivistä iso osa oli vieläpä alle 0,5 euron päiviä, jolloin sähkölaskukin pystyi varsin maltillisena.

Vaikka käytin sähköä aavistuksen joulukuuta enemmän, 177,13 kWh:n sähkölaskulle tuli hintaa ainoastaan 16,28 euroa. Säästöä alkuperäiseen sopimukseen nähden tuli 48,72 euroa, eli 75 %.

Helmikuun lukuja en voi luonnollisesti vielä tässä kohti teille kertoa, koska kuukautta on vielä kymmenen päivää jäljellä. Tätä artikkelia kirjoittaessa OmaFortum tarjoilee minulle lukemia helmikuun ensimmäiseltä 16 päivältä, joten tehdään helmikuun laskelmat hieman vajaalla otannalla.

Helmikuun 1.-16. päivän sähkön kulutus oli 89,81 kWh, eli 9,10 euroa. Jos nyt lasketaan alkuperäisen sopimuksen 65 euroa jaettuna 28 päivällä, olisi tämän aikajakson hinta sopimuksessa ollut 37,14 euroa. Tällöin säästöä muodostui 28,04, eli jälleen kerran 75 %.

Oliko säästäminen taitoa vai tuuria?

Sähkön säästämisessä ja etenkin pörssisähköstä puhuttaessa on hyvä funtsia asioita hieman sen kautta, mitkä asiat ovat olleet oikeasti sinun ansiotasi ja mitkä asiat ovat olleet sellaisia, mihin et ole voinut vaikuttaa. Nämä asiat kun vaikuttavat merkittäväsit lopputulokseen.

Tammi- ja helmikuu vaikuttavat olleen ainakin täällä pääkaupunkiseudulla melko lauhoja. Ilmatieteen laitos tiedotti hiljattain tammikuun 2023 olleen merkittävästi muita vuosia lämpimämpi. Tuulisuudesta en löytänyt järin hyviä tilastoja, mutta käsitykseni mukaan tuulta riitti melko tavalliseen tapaan.

Molemmat asiat ovat olleet hyviä asioita pörssisähkön hintakehityksen kannalta. Kun lämpötilat säilyvät maltillisina, sähköä ei tarvita niin paljoa lämmittämiseen. Kun kysyntä on pientä, myös hinta säilyy pienenä. Tuulinen sää saa taas aikaan tuulivoimalla tuotettua sähköä, joka kasvattaa tarjontaa, joka taas pienentää hintaa.

Yritän tällä sanoa sitä, että vaikka nyt artikkelissa kehunkin säästäneeni pörssisähköllä paljon rahaa, tilanne voisi näyttää hyvinkin erilaiselta, jos meillä olisi ollut ”vanhan liiton talvi”, jossa etenkin tammi- ja helmikuussa paukkuvat tulipalopakkaset.

Toisaalta jossitella voi myös toiseen suuntaan. Surullisenkuuluisa Olkiluoto 3 jatkoi porskuttamista valitsemallaan tiellä, eli viivästyksiä ollaan nähty kerta toisensa jälkeen. Minulla oli visio kerätä tämän alkuvuoden viivästykset koosteena tähän blogikirjoitukseen, mutta niitä on tullut niin tiheästi, että auki kirjoittaminenkin on vaikeaa.

Esimerkiksi Aamulehti kertoi pari päivää sitten, että Olkiluoto 3:n starttia ollaan siirretty viikon sisään kolmesti eteenpäin. Aika tragikoominen kohtalo, mutta minkäs teet. Tämän hetken arvioiden mukaan säännöllinen sähköntuotanto OL3:ssa alkaisi huhtikuun alkupuolella.

Kun (vai jos) Olkiluoto 3 saadaan joskus hörähtämään tulille, todennäköisesti sähkön hinta halpenee sitä myötä, koska laitoksen pitäisi tuottaa merkittävä määrä sähköä. Vähän harmillisesti huhtikuinen startti ei ole optimaallisin kalenteria katsoen, mutta joka tapauksessa pidetään peukkuja pystyssä.

Voiko säästöistä päätellä jotain?

Jos nyt lähdetään laskemaan tässä vaiheessa säästöjä, niin niitä on kertynyt 22,30 euroa + 48,72 euroa + 28,04 euroa eli yhteensä 99,06 euroa. Varsin mukava summa siis, eli minulla on nyt karkeasti katsottuna satanen taskun pohjalla, jonka voin käyttää haluamaani asiaan, kuten sijoittamiseen.

Tuossa on kuitenkin pari juttua, jotka lienee hyvä mainita, ennen kuin lähtee julistamaan kovaan ääneen säästämistä. Olen tehnyt laskelmat sillä oletuksella, että edellisen sähkösopimukseni hinta olisi säilynyt läpi talven 65 eurossa. Yritin tätä artikkelia varten googlata kyseistä sopimusta nykyisen hinnan selvittämiseksi, mutta valitettavasti en löytänyt hintaa tuotteelle.

Toinen juttu, mikä tuli mieleeni vasta artikkelin kirjoittamisen jälkeen, oli väliaikainen sähkön arvonlisäveron madaltaminen. Hallitus päätti alkutalvelsta, että sähkön arvonlisävero lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin ajalla 1.12.2022-30.4.2023 – toisin sanoen koko vertailuni ajaksi.

Tämä muutos näkyi hieman vanhassa sopimuksessani, sille onnistuin löytämään hintalapun, jossa ALV-muutoksen kerrottiin pudottavan kuukausisopparin hintaa 65 eurosta 57,66 euroon. Vaikka säästämäni eurot hupenivat hieman, ei tähän silti jäänyt kahta sanaa siitä, kannattiko minun vaihtaa pörssisähköön. Kyllä se kannatti.

Lisää disclaimereita

Jatketaan artikkelin lopussa vielä disclaimereiden maailmassa. Vaikka kyseessä on mielestäni itsestäänselvyys, tämän artikkelin loppuun lienee paikallaan muistuttaa vielä siitä, että tässä artikkelissa esitellyt asiat ovat minun vinkkelistäni kirjoitettuja, eli luvut ovat Espoossa kerrostalokaksiossa asuvan kaksihenkisen perheen käyttökustannuksia.

Toisin sanoen, ei ole mitään takeita siitä, että kaikki lukijani säästäisivät yhtä paljon rahaa pörssisähköön vaihtamisella. Laskimet näyttävät aivan varmasti erilaisia lukuja vaikkapa Kainuussa sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle viisihenkiselle perheeelle.

Loppupäätelmät: mikä oli artikkelin pointti?

Kenties suurimpana pointtina näillä kahdella pörssisähköön keskittyvällä artikkelilla on ollut se, että pörssisähköä ei kannata kuitenkaan pelätä. Moni ei uskalla edes miettiä pörssisähköön siirtymistä, koska ajatus hervottoman suurista sähkölaskuista pelottaa. Kuten edellisessä artikkelissa kirjoitin, niin olinhan itsekin vielä syksyllä juuri tämäntapainen kuluttaja.

Toinen pörssisähköön liitettävä olettamus on se, että pörssisähkön kanssa saa jatkuvasti kytätä kelloa ja tehdä asioita erikoisiin aikoihin, kuten keskellä yöllä. Meillä ei kuitenkaan ole harrastettu mitään yöjuoksuja. Taloyhtiössä asuessa lähtökohtaisestikin yöt ovat pyhitetty nukkumiselle, eli halpaa yösähköä emme ole hyödyntäneet lainkaan.

En myöskään puhuisi pörssisähkön kohdalla jatkuvasta kellon kyttäämisestä. Kyllä, pörssisähkön hinnat tulee tarkistettua säännöllisesti, yleensä vähintään kerran päivässä klo 14 maissa, kun seuraavan päivän hintatiedot saapuvat.

Sen verran mitä olen lukenut pörssisähkön valinneiden kommentteja erilaisista Facebook-ryhmistä, niin aika harva tuntuu haluavan vaihtaa enää pörssisähköstä pois, kun siihen on päässyt totuttautumaan. Ehkä tässäkin asiassa piilee taas se vanha viidakon sääntö, eli se joka jaksaa vähän perehtyä asioihin ja kenties reagoida tilanteisiin oikealla tavalla, pääsee usein labyrintista ulos kaikista halvimmalla.