Autoilusta keskustelu on ollut viime aikoina vilkasta Sharevillessä. Olen törmännyt parissakin keskustelussa pohdintaan siitä, minkä hintainen auto on paras. Mitään absoluuttista vastaustahan tähän kysymykseen ei ole, sillä jokainen näkee asian hieman eri tavoin. Onhan minulla itsellänikin asenne muuttunut vuosien varrella.

Autoilun kuluihin ja oikean auton valintaan vaikuttavat monet asiat. Siihen vaikuttaa niin omat tarpeet, kuin myös paljonko autolla ajaa. Sekä tietenkin mille haluaa antaa arvoa. Pitääkö auton olla tilava ja turvallinen, vai pieni ja vähäkulutteinen?

Olen aiemmin kirjoittanut jo kaksi tekstiä autoilun kuluista. Ensiksi toukokuussa ex-autoni kuluista, jotka merkitsin tarkasti Exceliin. Myöhemmin syyskuussa kirjoitin taas toisesta ääripäästä, eli kaverini lainarahalla rahoittamasta autosta. Kokeillaan tällä kertaa vielä hieman uutta lähestymiskulmaa näiden välissä.

Ajoneuvon poistaminen liikennekäytöstä

Ensiksi nykyisestä autostani

Nykyinen autoni on ollut minulla pian kaksi vuotta, ja olen siihen ollut hyvinkin tyytyväinen. Koputan tällä hetkellä puuta ettei siinä ole ilmennyt vikojakaan sen suuremmin. Kyseinen Opel oli ostohetkellä mielestäni kenties turhankin arvokas ostos. Auto oli nimittäin 11 000 euron hintalapulla varustettu. Toisaalta auto oli vain 6 vuotta ja 110 tkm, joka taas oli selvä parannus 12 vuotta ja 300 tkm ajettuun edelliseen pirssiini. Samalla uudessa autossa varustetaso nousi hieman, suurimmat plussat olivat bi-xenon-valot, sadetunnistin sekä penkeissä ristiselän tuet.

Huomattavaa on, että ajan autollani työmatkoja joka arkipäivä 50 km suuntaansa, eli pelkkää työajoa tulee viikossa 500 km. Vietän siis paljon aikaa ratin ja penkin välissä, eikä mielestäni autoilun turvallisuutta tai ajomukavuutta voi vähätellä. Hyvät penkit ehkäisevät nimittäin myös selkäongelmia.

Tulihan sitä alussa pohdittua paljonkin onko järkeä laittaa autoon noin paljon rahaa kiinni. Vastaavasti 11 000 euroa pörssissä voisi tuoda minulle noin 500e vuodessa osinkoja. Autossa taas arvo laskee kuin pahimpina pörssipäivinä. Mietin myös ottaako auto rahoituksella, vaiko realisoida hieman osakkeita. Onnekseni vanhemmat järjestivät minulle oman rahoituksensa, eli he lainasivat puuttuvan summan jota makselin sitten pikkuhiljaa takaisin heille. Eli lopulta periaatteessa käytin rahoitusta, mutten joutunut maksamaan siitä kuluja.

Mainos: Mikäli päädyt rahoittamaan auton oston rahoituksella, muista kilpailuttaa myös autolainasi. Esimerkiksi Summarum on puolueeton palvelu, joka kilpailuttaa autolainan puolestasi etsien sinulle edullisimman rahoitustarjouksen.

Palataanpa vanhaan autooni

Kun ostin edellisen autoni, se oli ostohetkellä selvästi halvempi ja vanhempi. Se oli Volkkari-konsernin tekele, hintaa 6 900 euroa, ikää 9 vuotta ja ajettu 230 tkm. Moottorina oli ”VW:n ylivoimaisesti paras moottori” eli 1,9 TDI, jonka piti kestää pelkillä öljyjen säännöllisellä katsomisella puoli miljoonaa. Noh, eipä se lopulta oikein siltä tuntunut.

Edellisen, eli ostohetkellä vielä silloisen autoni kanssa olin ajautunut melkoiseen umpikujaan. Autossani oli tuolloin jäljellä muutamia viikkoja leimaa, ja katsastusta varten olisi ainakin käsijarrua tarvinnut korjailla. Siinä käsijarrussa oli jotain hämminkiä, sillä se löystyi erittäin nopeasti. Osasin kyllä itse kiriä vaijeria, mutta ajan myötä käsijarrusta ehti loppua jo kiristysvarat eikä se tullut kunnolla kuntoon. Olisi tarvinnut käydä taas pajalla auton kanssa.

Eivätkä ne viat siihen todellakaan loppuneet. Jo pidemmän aikaa autoani olivat kiusanneet erilaiset sähköviat. Joku poltti ilmastointilaitteen sulakkeen satunnaisesti. Johdotuksissa oli ilmeisesti kosketushäiriötä jota ei koskaan löytynyt. Jos vika ilmeni tien päällä, täytyi ajaa pysäkille, avata konepelti heilutella johtosarjoja ja uuden sulakkeen jälkeen toivottava että järjestelmä toimisi hetken.

Vikaa koitti korjata parikin eri pikkupajaa, mutta koskaan sieltä ei mitään vikaa löytynyt edes testiajon aikana. Vika oli siinä mielessä vieläpä kelju, että autoni tykkäsi huurtua sisäpuolelta kylmillä keleillä. Mikäli sulake olisi palanut jatkuvasti eikä vika korjaantunut tien päällä, olisi ajo luultavasti jäänyt sillä kertaa siihen, koska huurteisista ikkunalaseista ei olisi nähnyt mitään ulos.

Sähkövikojen ja käsijarrun lisäksi autossa temppuili myös kuljettajan istuinlämmitin. Se ei ollut toiminut koskaan omistussuhteeni aikana. Tuli ehkä tingittyä vähän typerästi kyseistä autoa ostaessani, sillä kauppaa hieroessani menin kertomaan ettei penkinlämppäri toiminut koeajolla. Liike teki sitten diilin, että pudotti hieman hintaa ja lupasin korjata itse penkkini. Noh, lopulta se olisi ollut satojen eurojen korjaus ja jäi siksi tekemättä.

Myös kuluvia osia olisi pitänyt vaihtaa lähiaikoina isolla kädellä. Öljyt suodattimineen oli jo ostettu valmiiksi. Sekä kesä- että talvirenkaat olivat pian vaihtokunnossa. Myös akku veteli viimeisiään. Akusta vielä sellainen hauska tarina, että kun lopulta uudesta autosta sovin kaupat ja lähdin vanhaa ajamaan kohti autoliikettä, akku tsippasi viimeisen kerran. Vara-akusta vain auto käyntiin, ja täytyi pitää huoli etten sammuta autoa ennen kuin on uuden auton avaimet taskusta.

Miksi sitten valitsin uudemman auton?

Nuo monet erilaiset pienet investoinnit ajoivat minut vaihtamaan autoa. Minulla olisi palanut vähintään tonni seuraavan puolen vuoden aikana vanhaan ritsaani, ja kieltämättä hieman olisi syönyt laittaa parin tonnin autoon tonni kiinni huoltoihin. Toki tonni on vähemmän kuin uuden auton välirahaan tarvittavat 8 000 euroa, mutta koin saavani rahalle enemmän vastinetta vaihtamalla tuoreempaan.

Ensinnäkin, saisin jonkinlaisen vaihtoautotakuun hetkeksi aikaa. Autossa en havainnut koeajoilla mitään vikoja, ja mikäli niitä olisi tullut olisi autokauppa auttanut niiden maksamisessa. Samalla saisin uudemman ja paremman varustellun auton tilalle.

Auton takuusta ehti olla hyötyä myöhemmin. Vakionopeuden viiksi temppuili, ei tahtonut aina totella kosketusta. Uusi ja ehjä viiksi paikalleen ja homma kuntoon. Maksoi minulle tasan 0e. Myöhemmin takapenkkien sähkölasit eivät auenneet mistään nappulasta. Taas vaihtoautoliikkeen luokse, ja vika kuntoon maksutta.

Uudessa autossa alla oli paremmat renkaat, sadetunnistin sekä bi-xenonit jotka kaikki lisäävät turvallisuutta. Etenkin valoille tykkään antaa arvoa, sillä ajelen paljon valaisemattomia ja hirvien asuttamia teitä.

Ovatko diesel-autot katoavaa kansanperinnettä?

Autoa vaihtaessa kävin paljon vääntöä otanko bensan vai dieselin. Aiempi autoni oli diesel, ja jotenkin sellainen kuva autoista oli minulle jäänyt että vaikka dieselien elinkaari onkin pidempi, on niissä enemmän vikoja matkan varrella. Ainakin jos vertaa oman perheen diesel-autoja bensoihin, niin bensat ovat kulkeneet lähes vioitta.

Lisäksi annoin arvoa sille, että bensa-auto lämpenee nopeammin talvella, kun taas omistamani dieselit hyvä jos lämpesivät ollenkaan. Hienoa oli huomata myös miten pienet kulutuserot nykyään ovat bensa- ja dieselmoottorien välillä. Nykyinen autoni imeskelee bensanakin vain 6,5 l/100 km, mitä en pidä pahana. Aiemmat bensa-autoni ovat vieneet 8-10 litraa. Eikä ollut sitä käyttövoimaveroakaan riesana.

Nythän dieseliä pidetään kuolevana moottorityyppinä henkilöautoissa ja jatkuvasti mediassa pelotellaan miten dieselien arvot romahtavat tulevaisuudessa. Esimerkiksi Volvo Cars (henkilöautot) uhkaa lopettavansa dieselien valmistuksen ihan muutaman vuoden sisällä. En ollut vielä kauppoja tehdessäni kuullut näin suurista väitteistä liittyen diesel-moottoreihin, mutta kenties tämä trendi voi osua vielä minun voitokseni.

Arvostan myös auton varmuutta

Kuten jo aiemmin kerroin, vanha autoni oli ehta vikapesäke. Kaikista pahimmat viat ovat kuitenkin niitä, joiden takia matka jää kesken. Näitäkin pääsi tapahtumaan kerran, ja kerran tuli läheltä piti-tilanne.

Se kerta kun matka jäi kesken, liittyi auton alustarakenteiden pettämiseen. Olin tuolloin opiskelukaupungissani koulun vuoksi, ja ihmettelin jollain koulumatkalla miksi autoni ratin pitää olla todella paljon vinossa kulkeakseni eteenpäin. Kävin jollain parkkipaikalla potkimassa renkaita, mutta kaikki näyttivät olevan ok. Mietin että jospa autolla pääsisi kotiin Jyväskylään asti vielä.

Seuraavana päivänä sitten oppitunnit metsän keskellä, ja piti omalla autolla laahautua metsätielle. Opiskelijakaverini istui kyydissäni ja ihmettelimme molemmat vikaa. Kun päästiin perille, potkittiin lisää renkaita. Nyt selvisi myös vika. Taka-akseli oli pettänyt ripustuksistaan. Kyseinen akseli oli siis vinossa, ja se selitti miksi ratin piti olla vinossa jotta päästiin suoraan. Ei auttanut muu kuin soittaa hinuria paikalle.

Muistan miten metsässä mentäessä vitutti aivan hirveästi. Taas ylimääräistä remppaa tiedossa. Ärsytystä kasvatti myös se, että auto oli ollut vain paria viikkoa aiemmin katsastuksessa, eikä katsastaja ollut kiinnittänyt huomiota puhkiruostuneeseen akseliin. Tätä ihmettelimme yhdessä myös myöhemmin hinausauton kuljettajan kanssa. Hinausautokuskille muuten täydet pisteet.

Koska olimme opintojeni takia vieraalla paikkakunnalla, ei minulla ollut harmainta aavistusta mihin auto kannattaisi viedä huoltoon. Luultavasti olisin vienyt sen johonkin merkkiliikkeeseen, missä huolto kestää ikuisuuden ja maksaa äärettömästi. Hinuri kuitenkin osasi neuvoa minulle osaavan nyrkkipajan, joka taas löysi minulle jostain kolariautosta ehjän taka-akselin. Rahaa paloi kaikesta huolimatta ”vain” 500 euroa.

Ja olipahan hinausautoilijalla myös pieni viisaus minulle kaiken kiehumiseni keskelle. Nimittäin se miten meikäläisellä oli onni onnettomuudessa. Nyt akseli repesi lopullisesti kuoppaisella metsäautotiellä. Se olisi voinut revetä myös maantievauhdeista, ja samalla kenties olisin menettänyt autoni hallinnan samoista nopeuksista. Eipä se 500 euroa paha hinta ole, jos pahimmillaan olisin joutunut maksamaan siitä henkeni.

Kun auto hyytyy pakkasessa keskellä metsää

Toinen tarina onkin jo mielestäni paljon pelottavampi. Oli talven pahimmat pakkaset, ja aloin tekemään lähtöäni opiskelupaikkakunnalle. Auto oli normaalisti esilämmityksessä ennen matkalle lähtöä.

Heti alussa ihmettelin miten moottorin lämpömittari nousi todella äkkiä normaaliin lämpötilaan. Normaalisti vieläpä auto alkaa tunkea lämmintä ilmaa kabiiniin ennen kuin mittarissa alkaa tapahtumaan liikettä. Nyt nämä asiat menivät siis ”väärin päin”. En kuitenkaan välittänyt asiasta sen enempää, ajattelin lämpöjen tulevan vielä jossain vaiheessa.

Mutta sitä lämpöä ei vain tullutkaan koppiin ollenkaan. Ehdin ajella tunnin, eikä mitään merkkejä auton lämpenemisestä tapahtunut. Alkaa olla vähän kauhuleffa-settiä, mutta matkallani on eräs ”korpitiepätkä” jossa kahden pienen kaupungin välillä on ehkä 60 km pelkkää metsää. Edes yhtään huoltoasemaa ei välillä ole. Lämmöt eivät nousseet yhtään matkan aikana, ja ehdin kaivaa jo laukustani kesken ajon toisen takin peitoksi jaloilleni. Olihan ulkona lähes 30 astetta pakkasta.

Jossain vaiheessa havaitsin sitten miten pientä huurua alkoi tulla ikkunoihin, tässä vaiheessa jouduin jo hengittämään takin kauluksista sisään, ettei tuulilasi vain peittyisi huurusta. Koska lämmintä ei tule kabiiniin, niin milläpä sitä huurua puhaltaisi pois.

Varmaan juuri tuon taipaleen puolivälissä sitten ikkunat lävähtivät täysin huuruun. Täytyi ajaa auto lähimmälle pysäkille. Oli hieno tunne soittaa isälle kotiin ja kertoa miten olen noin sadan kilometrin päässä, autossa on kylmä, pihalla vielä kylmempi ja en näe ikkunoista ajaa eteenpäin.

En tiedä mikä minut pelasti lopulta, mutta kun siinä pysäkillä olin parkissa moottori käynnissä viitisen minuuttia, alkoikin pian lämpö nousta hytin puolellekin. Lämpöjen tultua katosi huuru, ja matka pääsi näin jatkumaan.

Tarinani oli varmasti melkoinen worst scenario, mutta silti ihan hyvä osoitus siitä mitä autoilu voi pahimmillaan olla. Tuotakin vikaa koitettiin miettiä, mutta mitään syytä auton huonolle lämpenemiselle ei keksitty. Nyt maksankin ihan mielelläni ehkä vähän extraa paremmasta varmuudesta auton suhteen. Siinä missä opiskelujen aikana vielä pystyi myöhästymään tai skippaamaan luennon, työelämässä ei minulla ole varaa jättää töihin tulematta auton kanssa.

Ei ole olemassa vastausta

Kuten jo tekstin alussa mainitsin, oikeaa vastausta ei kysymykseen ole. Oma taktiikkani on näillä näkymin ostaa muutaman vuoden vanhoja, vähän ajettuja käytettyjä autoja, ja ajaa niillä mahdollisimman pitkään. Tästäkin autosta ajattelin pitää kiinni niin kauan, kun se toimii. Kun vikoja alkaa ilmestymään jatkuvalla syötöllä, voi olla aika katsella jo seuraavaa autoa. Hyvin toimivaa ja luotettavaa autoa ei kannata mielestäni koskaan myydä, sillä koskaan ei tiedä mihinkä romuun sitä ehtii seuraavaksi rahojansa laittamaan.

Tällä hetkellä minulla on käsissäni nykyaikainen auto, josta arvo laskee aika nopeasti. Toisaalta taas varmuudella saan nauttia pienistä polttoainekuluista sekä ajoneuvoveroista. Kenties myös pienemmistä huoltokustannuksista.

Vanhat autot kuluttavat enemmän ja sitä kautta verotuskin on kenties hieman kovempaa. Vanhoissa ja paljon ajetuissa autoissa voi tulla vastaan vikoja enemmän, toisaalta ne ovat helpommin korjattavissa kuin monimutkikkaat nykyautot.

Turvallisuus on toki nykyautoissa paremmalla pohjalla, sillä nykyautoissa on jo vakiovarusteina monia sellaisia varusteita mitä vanhempiin autoihin ei välttämättä saanut edes lisävarusteena.

Näillä mennään tällä hetkellä. Toivottavasti auton vaihtaminen ei olisi ajankohtaista vielä useampaan vuoteen. Melko varmasti myös suhteeni autoiluun tulee yhä muuttumaan tulevaisuudessa elämäntilanteista riippuen. Silti tässä haaveilen hieman työpaikasta, jonne voisi matkustaa kävellen. Tällöin voisin myydä autoni kokonaan pois.

Erityisellä mielenkiinnolla olen seurannut erilaisten vuokra-autoja välittävien firmojen liikkeitä. Suurin osa suomalaista torppaa ajatuksen heti kättelyssä. ”Minä en ymmärrä mitä järkeä on vuokrata autoa, ostamalla saa halvemmalla.” Varmasti monissa tapauksissa näin, mutta veikkaan että osalla olisi vuokra-auto varmasti kannattavampi. Esimerkiksi nyt omistusautoni ei ole liikantanut reiluun vuorokauteen yhtään, mutta silti se maksaa minulle noin 2 euroa päivässä. Vuokra-autossa ei tarvitse stressata yhtään mistään muusta kuin polttoaineista. Ei haittaa enää verot, vakuutukset, huollot, katsastukset tai arvonalenemiset. Saat aina käsiisi tuoreita autoja ja kenties vaihtelukin voi myös virkistää.

Ps, oiva säästövinkki autoiluun on auton vakuutusten kilpailuttaminen. Muistakaahan lisäksi tuo INSSIN-koodi, jolla saatte 25 euron alennuksen POP Vakuutuksen vakuutuksista.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

8 kommenttia kohteessa “Paljonko autoon kannattaa laittaa rahaa?

  1. Chakra kommentoi:

    Vaikka toisaalta polttoainekulut ja ajoneuvoverot pienenevät, niin sitten taas toisaalta vakuutusmaksut kohoavat, ja parin tonnin menopeliin ei viitsi mitään kaskoja laitella, mutta kalliimpaan autoon se tuokin jo hieman eri tavalla turvaa.. ja hintaa. 🙂

    Tosin, on tässä itselläkin tarkoitus päivitellä auto uudempaan malliin noiden mukavuuksien takia. En ihan jaksa uskoa että muuten säästää, remppakulut taitaa olla se oikea mittari mikä kertoo autojen hintaeron ja se taas menee tuurilla. Onhan noita uusia romuja ja remppavapaita vanhoja..

    • RJW kommentoi:

      Remppavapaita vanhoja ei ole ainakaan tänne osunut vastaan, vaikka niitä on nimenomaan koitettu etsiä. Täysin remppavapaata autoa en osaa edes sanoa. Tuntuu että kaikissa autoissa on väkisinkin jotain. Vaikka nämä "vanhat Mersut" ovat tekniikaltaan loistavia, niihin taas joutuu laittamaan mm. peltitöitä ihan eri tavoin kuin nykyaikaisiin sinkkikorisiin autoihin. Saati sitten kun nuo vanhat autot hörppäävät selvästi nykyautoja enemmän, sekin tasoittaa hieman kustannuksia vanhan ja uuden välillä.

  2. Osinkokuningas kommentoi:

    Mahollisimman vähän 😀 No ei vaan, riippuu aina paljon ajaa. Meillä noin 10k vuodessa. Ostettii tänä vuon 2008 auto jolla ajettu 140k. makso 5500. Toivotaan ettei heti levyy.

  3. Anonyymi kommentoi:

    Autoon laitettavat rahat on siitä kiinni mitä itse haluaa. Itselläkin työmatka 53km suunta, joten en itse halua ajaa loppuunajetulla vanhalla autolla. Mielummin otin pois säästöön laitettavasta rahasta ja ostin hieman paremman menopelin, jolla on mukavampi ajaa. Ostin 2012 Mazda 6 mallin, dieselillä, jossa oli mukana mm. hyvät äänentoisto, Webasto, bluetooth järjestelmä, hyvät penkit jne. Toinen vaihtoehto, jota katsoin oli Skoda Octavia, joka oli erittäin mukava ajaa, mutta siinä ei ollut juuri mitään lisävarusteita.

    Skodan ostohinnan olisin saanut tingittyä 5000€ halvemmaksi, mutta mielummin maksan tuon ekstra 5000€ siitä ilosta, että ajaa mukavammalla autolla

  4. Anonyymi kommentoi:

    Itse olen säästänyt paljon tekemällä huollot ja suurimman osan remontista itse. Kytkin ja jakopääremontit teetän korjaamolla. Itse kun tekee, niin tietää auton kunnosta paljon enemmän. Suurin osa remontista on helppo tehdä ja lisätietoa saa netistä,jos ei jotain tiedä.

  5. Anonyymi kommentoi:

    Tähän on helppo nyrkkisääntö:
    Niin monta kymmentä prosenttia nettovuosituloista kuin nettovarallisuutesi on sadoissa tuhansissa. Ei kuitenkaan koskaan yli sataa prosenttia.

    Esimerkki: Jos nettovarallisuus on 230ke ja nettovuositulot 42ke, niin auton sopiva arvo on 0,2 * 42 000 = 8 400e

  6. Jaakko Tailanen kommentoi:

    Todella kätevältä kuulostaa tuo vaihtoautotakuu, että se kattoi kokonaan nuo myöhemmin ilmenneet viat. Kauanko vakuutus oli voimassa? Puntaroin kovasti ostaisinko uuden vaiko käytetyn auton, ja kokemuksesi rohkaisevat kyllä käytetyn auton ostoon, kunhan valitsee ja tekee taustatyöt huolella. Toki riippuu myös autorahoituksesta, sillä mihin tahansa minulla ei ole varaa eikä lainaaminen vanhemmilta onnistu.

    • RJW kommentoi:

      Moro! Omakohtaisen kokemuksen perusteella vaihtoautojen takuu on varsin liikkuva käsite. Jotkut korvaavat isotkin viat mukisematta, jotkut taas tekevät pienistäkin viosta vaikeutta. Mä en ole koskaan ostanut mitään "maksullisia takuita", vaan luottanut siihen takuuseen mitä käytetyn auton ostosta voi liikkeessä saada defaulttina.

      Hommaan vaikuttaa niin autoliike, myyjä, auton hinta kuin myös vian laatu sekä kauanko ostamisesta on aikaa. Esimerkiksi tuo oma sähkölasivikani tuli (tai ainakin ilmeni) muistaakseni noin 3kk oston jälkeen. Ostin autoni tammikuussa, ja keväällä kun kokeilin avata ikkunoita, yksi niistä ei auennutkaan. Vaikka ostosta oli kulunut jo aikaa, niin sain silti korjauksen takuuseen, sillä eihän sitä tule vuoden kylmimpien kuukausien aikana kokeiltua ikkunoiden toimivuutta.

      Usein homma on aika pitkälle myös omasta luonteesta kiinni, kunhan ostaja osaa pitää puolensa, saattaa hän saada paljon paremmin tuloksiakin aikaan. Äärimmäisenä keinona on sitten yhteydenotot kuluttaja-asiamieheen, mutta toivottavasti ei tarvitse koskaan mennä sinne asti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *