Kuten monet ovat huomanneet, viimeiset pari vuotta talouden taivaalla on ollut lähinnä tummia ja ikävän näköisiä pilviä. Itse kukakin suomalainen on varmasti päässyt huomaamaan käytännönläheisesti, miten esimerkiksi polttoaineen, kahvin, sähkön tai ruoan hinta on kasvanut kuin silmissä. Unohtamatta tietenkään korkojen nousua.

Vastaavasti taas tulopuolella kasvua ei ole ollut nähtävissä samaan tapaan – pikemminkin juuri päinvastoin! Monella meistä ilmassa leijuu pieni epävarmuuden tuoksu, kun tulevaisuus mietityttää. Osuuko YT-peikon vierailu omalle työpaikalleni? Riittääkö työpaikkani tilauskirjan pituus kuinka pitkälle?

Viime aikojen tapahtumat ovat osuneet varmasti enemmän tai vähemmän kaikkiin suomalaisiin, mutta luonnollisesti toiset kärsivät asioista enemmän kuin toiset. Vaikka esimerkiksi korkotason nouseminen ja sähkön hinnan kallistuminen näkyvät etenkin omakotitalossa asuvien suomalaisten lompakoissa, aivan varmasti myös alemmissa tuloluokissa tilanne aiheuttaa ongelmia rahan kanssa.

Punalaputetut tuotteet S-ryhmä Ilta-alennus kokemuksia

Punalapputuotteet

Tässä blogikirjoituksessa ajattelin pysähtyä miettimään punalaputettuja tuotteita ja niiden roolia tässä hetkessä. Aihe ei ole mitenkään uusi, sillä olen kirjoittanut tässä blogissa punalaputetuista tuotteista jo vuonna 2018.

Mikäli aihe on jollekin vieras, niin punalapputuotteilla tarkoitetaan niitä ruokakauppojen päiväystuotteita, joista saa kellonajasta riippuen tavallisesti joko 30 tai 60 prosentin alennuksen kassalla. Yleensä punalaputetut tuotteet ovat jollain tavalla kiireellisesti hyllystä poistettavia tuotteita. Ylivoimaisesti yleisin syy punalapulle on pian vastaan tuleva päiväys, jonka jälkeen tuotetta ei saa enää myydä.

Allekirjoittanut on ollut melko aktiivinen punalapputuotteiden käyttäjä. En ole koskaan osannut nähdä asiaa mitenkään nolona tai ”köyhänä”, jota se tuntuu olevan yllättävän monille. Minun silmissäni tilanne ei juurikaan eroa vaikkapa Black Fridaysta tai muista alennusmyynneistä, jossa ihmiset ostavat tuotteita alennusprosentit mielessä.

Keskustelu kiihtyy punalappujen ympärillä

Tällä hetkellä keskustelu punalapputuotteiden ympärillä on kuitenkin muuttunut hyvinkin paljon. Siinä missä aiemmin punalapputuotteet kiinnostivat lähinnä tarjoushaukkoja, niin nyt nouseva kustannukset ovat ajaneet monia muitakin ihmisiä punalapputuotteiden hienoon maailmaan. Esimerkiksi marraskuussa Ilta-Sanomat uutisoi meille, miten S-ryhmän mukaan punalapputuotteet viedään nyt käsistä.

Aihe ei vielä tuossa vaiheessa herättänyt juuri ihmetystä allekirjoittaneessa. Sinänsä on ihan loogista, että jos omien rahojen riittävyys mietityttää, niin silloin kannattaa pyrkiä säästämään. Säästämiskeinoja on monenlaisia, mutta tämä on mielestäni sieltä helpoimmasta päästä – joskaan asia ei ole aina kuluttajan omissa käsissä, vaan vaatii myös ”tuuria, jotta haluttuja tuotteita sattuu olemaan punalaputettuina.

Ensimmäisen kerran allekirjoittanut törmäsi hieman kriittiseen keskustelun sävyyn, kun Ilta-Sanomat teki jutun 27-vuotiaasta köyhyysrajan alapuolella asuvasta Suvista. Jutussa seurattiin Suvin elämää ja rajallisella budjetilla tehtyjä kauppaostoksia.

Kyseisessä jutussa sivutaan myös punalapputuotteita, joista artikkelin päätähti toteaa seuraavaa:

Suvilla on vankkumaton mielipide siitä, keille punalaputetut tuotteet lähtökohtaisesti kuuluvat – ja keille eivät. Hän halveksii niitä oikeasti varakkaita ihmisiä, jotka ovat niin pihejä, että hamstraavat punalapputuotteita kärryihinsä ja menevät niiden kanssa kassalle vasta sitten, kun ilta-alet ovat alkaneet.

– Se on tosi väärin. Eihän minä tai mun kaltaiset, jotka niitä voisi oikeasti tarvita, saada silloin mitään.

En vielä tässä vaiheessa kiinnitänyt asiaan sen suurempaa huomiota, vaikkakin varsin voimakas kommentti jäi väkisin mieleeni. Tästä hetkestä eteenpäin huomasin kuitenkin selvästi ilmiön, jossa aihe herättää jatkuvasti aiempaa enemmän keskustelua siitä, kenellä on oikeus ostaa punalapputuotteita.

Viimeistään siinä kohti, kun lähes päivittäin seuraamani 23 minuuttia keskittyi jaksossaan punalapputuotteisiin, en voinut vastustaa kiusausta tarttua aiheeseen.

Mihin tarvitaan punalapputuotteita?

Palataan vielä uudelleen perusteisiin, eli minkä takia punalapputuotteita ylipäätään on kaupassa. Punalaput on aikoinaan kehitetty ruokahävikin minimoimiseksi. Kaupat eivät saa myydä tuotteita asiakkaille niiden parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä umpeutumisen jälkeen, jolloin ne muuttuvat roskistavaravaksi. Roskistavarasta kauppa ei saa pennin jetiä rahaa, joten parempi myydä se suurella alennuksella pois.

Asiakkaiden vinkkelistä katsottuna harva haluaa taas ostaa tuotteen lyhyellä päiväyksellä, jos vieressä (tai yleisemmin takana) on tuotteita pidemmällä päiväyksellä – ja vieläpä samaan hintaan. Mitä lyhyempi päiväys tuotteella on, sitä suurempi riski on ruokahävikin syntymiselle.

Lisäksi moni kuluttaja varmasti ajattelee myös niin, että pidemmällä päiväyksellä oleva tuote on ollut hyllyssä vähemmän aikaa, jolloin se on lähtökohtaisesti parempi tuote nautittavaksi.

Punalapputuotteiden viimeisin suuri muutos nähtiin noin vuonna 2017, kun S-ryhmä lanseerasi käytännön, jonka mukaan tiettyyn kellonaikaan -30% lapulla varustetuista tuotteista saakin -60% alennuksen. Tämän käytännön idea oli vähentää hävikkiä entisestään, sillä joidenkin tuotteiden kohdalla edes 30 prosentin alennus ei herättänyt ostohaluja, mutta alle puoleen hintaan menee melkein tuote kuin tuote.

Oma suhtautumiseni punalaputettuihin tuotteisiin

Tietty kellonaika tuntuu vaihtelevan kaupasta ja alueesta riippuen melko paljon. Jyväskylässä asuessani tupla-alet astuivat voimaan jo kello 20, mutta Kuopiossa huomasin tupla-alen astuvan voimaan vielä aiemmin, eli kello 18. Sen sijaan täällä nykyään asustamassani Espoossa tupla-alet astuvat voimaan vasta kello 21 tienoilla.

Kellonajat ovat yllättävän suuressa roolissa sen kanssa, miten paljon olen itse hyödyntänyt ilta-alennuksia. Jyväskylän ja Kuopion aikoina tuli kieltämättä ajoitettua viikon ruokaostoksia sen mukaan, että illalla pääsi tekemään löytöjä. Sen sijaan Espoon kello 21 on niin myöhä, ettei kauppaan tahdo jaksaa lähteä metsästämään aletuotteita. Tästä syystä omat punalappuostokseni ovat suorastaan romahtaneet Espoossa asumisen aikana.

Myös oma fyysinen sijaintini on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen. Kun asui aivan kaupan vieressä, luonnollisesti kauppareissut jaksoi tehdä myöhempään ja sitäkin kautta punalapputuotteita eksyi ostoskoriin helpommin. Kauppareissuja tuli tehtyä myös enemmän, kun taas nyt yritän pärjätä maksimissaan yhdellä ostosreissulla viikossa.

Olen myös päässyt huomaamaan sen, että punalapputuotteiden suhteen on paljon alueellisia eroja. Kuopion aikoina punalapputuotteita ei juurikaan näkynyt enää iltaisin, sillä parhaat helmet pomittiin jo hieman ennen kello 18.00 lyömistä. Jyväskylässä näitä tuotteita tuntui riittävän Espoota ja Kuopiota enemmän, etenkin pidempien juhlapyhien jälkeen. Tämänkin artikkelin pääkuva on otettu joskus joulun välipäivinä vuonna 2018.

Onko hyvätuloisilla oikeus ostaa punalapputuotteita?

Jos palataan tähän pääkysymykseen, niin tähänhän ei ole oikeaa vastausta. Minun mielestäni kenellä tahansa on oikeus ostaa punalapputuotteita, mutta se on minun mielipiteeni. Punalapputuotteiden alkuperäinen idea on vähentää ruokahävikkiä, eikä toimia varsinaisesti alennuksena tietyille ihmisille. Jos jätän tuotteen hyllyyn, väheneekö silloin ruokahävikki?

Toisaalta tunnistan kyllä myös hieman kyseenalaiset metodit, mitä tulee punalapputuotteisiin. Moni henkilö saapuu jo hyvissä ajoin ennen ilta-alennuksia kauppaan, kerää ostoskärryt täyteen aletuotteita ja venailee hyllyjen välissä kellon juoksemista.

Tämä on kieltämättä vähän sellainen ilmiö, että en anna sille täyttä hyväksyntää. Joskin myönnän samaan hengenvetoon, että jos ilta-alennukset alkavat 10 minuutin päästä ja ostoskorissani on merkittävällä rahasummalla alennustuotteita, houkutus odottelulle kasvaa usein hyvin suureksi. Mitenkään mahdotonta ei ole kuitenkaan nähdä porukan odottelevan kaupassa 30-60 minuutin ajan, mikä on jo tosi pitkä aika.

Toinen ja vielä enemmän ärsyttävä ilmiö on aletuotteiden silmitön hamstraaminen. Joskus tuotteita tilataan kauppoihin liian isoja eriä, jolloin punalaputettuja tuotteita voi olla hyllyssä ostoskorillinen. Minun mielestäni tässä yhteydessä osoittaa melko huonoa pelisilmää, jos yksi asiakas aikoo hamstata kaikki tuotteet itselleen.

Olen joskus kuullut urbaaneja legendoja, että jotkut vanhemmat ihmiset saattavat ostaa aletuotteita sellaisia määriä, etteivät tule koskaan syömään niitä ikinä itse. Pakastimella voi pelastaa osan ruuista pidempi-ikäistä käyttöä varten, mutta jos punalaputettuja tuotteita ei tule koskaan nauttimaan, niin paljonko silloin on säästänyt? Aivan, ei yhtään. Silloin homma livahtaa typerän tuhlaamisen puolelle.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Mihin vedetään raja?

Mielestäni punalapputuotteita ostavien syyllistäminen on vähän hassua siitäkin syystä, että käytännössähän tilanne on hyvin simppeli: kaksi identtistä tuotetta hyllyssä vierekkäin, valitsetko niistä kalliimman vai halvemman? Minä veikkaan, että aika moni suomalainen tarttuu kuitenkin vaistomaisesti siihen halvempaan vaihtoehtoon.

Suomalaiset pruukaavat olemaan luonnostaan melko pihiä kansaa. Siinä on taustalla varmasti vähän historiallisia aineksia, kuten nälkävuosia tai sodasta toipumisia, jolloin oli ihan oikeasti pakko tulla pienellä toimeen. Vaikka noista ajoista on jo aikaa yli ihmisiän verran, nämä haamut kummittelevat yhä. Suomalaisille on myös ominaista tietty vaatimattomuus ja ”harmaus”, mikä sekin ohjaa valintojamme.

Joskus aiemmin olen ollut tiiviisti seuraamassa erilaisten verkkokauppojen myyntiä, ja sieltä minulle jäi mieleen tarina Black Fridaysta. Useampikin verkkokauppias on joskus kertonut, että verkkokauppojen myynti hyytyy selvästi marraskuun alkupuolella, kun porukka alkaa pantata ostoa kuukauden loppupuolella olevaa Black Fridayta odotellessa.

Black Fridaysta puheenollen, eikö sama punalapputuotteiden logiikan tulisi vaikuttaa myös alennusmyynteihin? Eikö ihan samalla ajattelutavalla myös muistakin alennusmyynneistä ostaminen ole aina pois joltain sellaiselta, jolla ei ole varaa ostaa tuotetta normaaliin hintaan?

Tai jos vedetään ajatusta pidemmälle, saako hyvätuloinen ajaa halvalla autolla, käyttää julkisia liikennevälineitä tai vaikkapa tingata asuntokaupoilla? Ihan samalla tavallahan tämäkin kaikki on joltain muulta pois.

…ja mikä nyt on edes hyvätuloinen?

Vedän vielä ajatusmallia hitusen pidemmälle. Ylipäätään termi hyvätuloinen tai rikas on melko vaikea määriteltävä. Jos nyt leikitellään ajatuksella, että punalapputuotteisiin tulisi jonkinlainen tuloraja, niin ratkaisisiko se ongelmat?

Minun mielestäni ei, sillä hyvätuloinen ei ole synonyymi rikkaalle, eivätkä kaikki rikkaat ole hyvätuloisia. Monelle suomalaiselle tulee pienenä yllätyksenä se, että meillä on olemassa ihmisiä, joilla voi olla hankaluuksia selvitä arjesta jopa yli 100 000 euron vuosituloilla. Hankaluuksia aiheuttaa esimerkiksi se, jos vain toinen perheestä käy töissä, tai esimerkiksi velkaantumalla on ajauduttu ongelmiin, joista on vaikea päästä enää pois.

Rikastuminen, tai ehkäpä tässä kohti enemmänkin vaurastuminen, on kuitenkin tulojen lisäksi myös menojen hallintaa. Eli vähän mutkia oikoen voidaan sanoa, että mahdollisesti juuri se punalapputuotteiden ostaminen on voinut ollla osaltaan vaikuttamassa siihen, että henkilö on nykyään ”rikas”.

Toki taas toiseen suuntaan voi kysyä, tarvitseeko tuohon pisteeseen pääsemisen jälkeen enää ostaa punalapputuotteita?

Tärkeä muistaa: punalappu ei tarkoita aina halpaa!

Punalapputuotteita shoppaillessa on kuitenkin tärkeä noudattaa normaaleja kaupparituaaleja, kuten kilohintojen seuraamista. Vaikka 60 % alennus kuulostaakin erittäin herkulliselta, sekään ei välttämättä takaa sinulle rahallisesti kaikista parasta valintaa.

Tuotteiden pakkauskoot vaikuttavat yllättävän paljon kilohintaan. Hyvänä, joskaan ei aukottomana nyrkkisääntönä, voidaan pitää sitä, että mitä isompi paketti, sitä halvempi kilohinta. Toisin sanoen siis pienen pakkauskoon valinta voi punalapulla varustettunakin tulla jopa kalliimmaksi, joskin pakko myöntää sekin, että harvoin pelkkä pakkauskoko tekee 60 prosentin hintaeroja.

Pakkauskoon ohella myös tuotteen brändi vaikuttaa hintaan. Toiset brändit ovat kalliimpia kuin toiset, ja toisaalta kaikista halvimpia brändejä ovat yleensä kaupan omat merkit, kuten Kotimaista, Xtra, Pirkka, Rainbow ja niin edelleen.

Punalapputuotteiden kohdalla on myös hyvä miettiä samaa kuin kaikkien muidenkin alennusmyyntien kohdalla. Jos et ollut alunperin ostamassa kyseistä tuotetta, oletko silloin säästänyt rahaa? Jos et normaalisti syö aamupalalla jugurttia, mutta ostat punalapun innoittamana aamiaispöytääsi jugurttipurkin, oletko silloin säästänyt vai tuhlannut?

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

2 kommenttia kohteessa “Onko hyvätuloisilla oikeus ostaa punalaputettuja tuotteita?

  1. Teemu kommentoi:

    Itse olen käyttänyt ResQ-sovellusta, kun paikalliset K-kaupat laittavat päivän päätteeksi aina nimikkeellä ”sekakassi” kaikki sinä päivänä vanhenevat punalaputetut tuotteet myyntiin tuolle alustalle. Tällä olen jo muutaman vuoden ajan hoitanut yli 50% ruokaostoksistamme viisihenkisessä taloudessa, ainoastaan maidot, juustot ja pidemmän käyttöpäivän kuivatuotteet sekä vihannekset & hedelmät joutuu ostamaan ”oikealla” hinnalla. Nämä ”sekakassit” ovat hinnoiteltu todella houkuttelevasti, noin 1/10 tuotteiden alkuperäisestä myyntihinnasta, ainakin tällä alueella. Vaikka perheen vuositulot ovat bruttona pikkuisen vajaa 200k€ niin en tunne huonoa omaatuntoa, sillä nuo tuotteethan eivät ole kelvanneet ihmiselle edes punaisilla lapuilla. Lisäksi tulee kokeiltua tuotteita, joita ei ikinä muuten kaupassa käydessä ostoskoriin päätyisi.

  2. Anu kommentoi:

    Olipa hyvä kirjoitus! Punalaput eivät ole kenenkään etuoikeus. Uskoakseni suomalaiset ovat myös useimmiten kohteliaita myös punalappuostoksilla ja muutkin halukkaat huomioidaan. Pidin myös provostasi johdatella alennusrajoitusten polku umpikujaan 👍.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *