Jotkut blogin pitkäaikaisemmat lukijat muistavat varmaan elämäntilanteeni vajaat kaksi vuotta sitten. Olin tuolloin töissä metsäteollisuudessa, mutta halusin kokeilla jotain uutta. Lyhyesti kerrottuna tilanteeni oli silloin sellainen, että halutessani olisin voinut jatkaa silloisessa työpaikassani, mutta päätin lähteä uusien seikkailujen pariin.

Kun leimasin itseni ulos viimeisestä työvuorosta, en tiennyt yhtään mitä tuleman piti. Jokunen työpaikan rekry minulla oli sisässä, mutta mitään muuta tietoa ei ollut. Olin tehnyt päätöksen, että mikäli nuo rekryt eivät johda mihinkään konkreettiseen, alan pänttäämään alkukesän pääsykokeita varten.

Alanvaihto oli minulla yksi iso vaihtoehto työpaikan vaihtamisen rinnalla, ja lopulta päädyinkin metsätalouden parista IT-alalle. Kuin varkain onnistuin hankkiutumaan sisään IT-alan koulutukseen, joka oli nimenomaan suunnattu meille alanvaihtajille. Sain siis lopulta koulupaikan ilman, että jouduin edes avaamaan pääsykoekirjoja. Tekisi mieli sanoa, että löysin melkoisen ohituskaistan onneen.

Säästäminen opiskelu

Paluu opiskelemaan – miten käy sijoitusten?

Kun koulupaikka oli saatu, seuraava ajatukseni liittyi opintojen rahoittamiseen. Olin vain alle vuotta aiemmin hankkinut ensimmäisen omistusasunnon, jota jouduin tietenkin makselemaan takaisin pankille. Kai pystyn saattamaan opinnot loppuun, vaikka olenkin opiskelujen aikana asuntovelallinen?

Rehellisesti sanoen en oikeasti joutunut stressaamaan missään vaiheessa opintojeni taloudellista puolta. Mielestäni olisi aika ylimielistä sanoa, että pelkäsin opiskeluihin palaamista taloudellisista syistä. Olenhan kuitenkin sijoittanut jo useamman vuoden, ja pesämuna on kasvanut ihan kiitettäväksi. Monet joutuvat kuitenkin palaamaan koulun penkille ilman minkäänlaista pahan päivän varallisuutta, joten minun ei pitäisi omasta tilanteestani valittaa lainkaan.

Olin alkanut kuitenkin jo työelämässä ollessani valmistautumaan fyysisesti mahdolliseen comebackiin koulun penkille. Aloin keräämään Bank Norwegianiin käteistä, joiden avulla selviäisin kenties taloudellisesti haastavan opiskeluajan läpi. Tuossa vaiheessa kun keräsin rahaa Norwegianin säästötilille, minulla ei ollut lainkaan varmuutta minkäänlaisen tuen saamisen kanssa. Onneksi kuitenkin pääsin takaisin opintotuen piiriin, jonka avulla pääsin hyvään alkuun.

Sijoittaminen ei jäänytkään – päinvastoin!

Toinen juttu mikä minua jännitti opiskeluihin palatessa, oli sijoittamisen jatkuminen. Jännitin aika paljon sitä, kuinka kauan sijoittamisen tarvitsee olla tauolla opiskelujeni takia. Se oli jotenkin rankka olettamus, ettei minulla nyt opiskelijana voi jäädä rahaa sen suuremmin sijoittamiseen. Päätavoite oli kuitenkin pystyä hoitamaan asuntolainani kunnialla maaliin, sekä valmistumaan koulusta.

Minun kohdallani sijoittaminen jatkui ennen kuin se oikeastaan ehti edes loppuakaan. Sain lähes heti näppiin yhdeksän kuukauden opintolainat, joilla oli hyvä jatkaa sijoitustoimintaa. Tosin pakko myöntää, että sijoituksista suurin oli melko vaatimaton, nimittäin Bank Norwegianin talletustili.

Tämän jälkeen tuli huomattua myös se, että opiskelijoilla menot tippuvat aika helkkaristi. Tämä on ollut yksi mieluisimpia yllätyksiä opiskelemaan palaamisessa. Vaikka tuloni tippuivat, samalla myös menoni pienenevät ja sen vuoksi en ole joutunut isoja taloudellisia uhrauksia opiskelujen vuoksi tekemään.

Miksi minulle jää niin hyvin säästöön opiskelijana?

En olisi ikinä voinut uskoa, että vain puolisentoista vuotta myöhemmin minulla jää jo enemmän rahaa säästöön, kuin täysillä työelämässä ollessani. Näin jälkikäteen ajateltuna tähän löytyy ihan selkeitä ja simppeleitä syitä.

Syy 1: Käyn osa-aikaisesti töissä

Aloitetaan siitä tylsimmästä syystä, eli käyn opintojen ohella töissä. En siis elä pelkästään opintotuen ja -lainan avulla, vaan osa-aikainen työskentely tuo minulle mukavasti lisätuloja. Itse asiassa tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, etten tule saamaan lainkaan opintotukea tänä vuonna, koska tulorajani paukkuvat.

Vaikka tulorajani paukkuvat, tienaan silti tällä hetkellä vähemmän kuin edellisessä työssäni. Tuntipalkka on jo nyt samalla tasolla kuin ennen alanvaihtoa (mitä pidän aika hyvänä suorituksena tällä alan työkokemuksella), mutta vajavaiset työtunnit eivät tietenkään kerrytä samanlaisia kuukausituloja kuin ennen.

Syy 2: En tarvitse enää autoa

Uusi työpaikkani sijaitsee hyvin lähellä asuntoani. Pyörällä minulla menee reilu viitisen minuuttia töihin, kävellen taas tuo tuplaten. Oikeastaan yhtä pitkä matka minulla on myös kouluun, kuin myös harrastuksiin. Tästä syystä en enää tarvitse autoa juuri lainkaan, mikä tuo aivan helkkarin ison säästön aiempaan elämään nähden, missä jouduin ajamaan 50 kilometriä suuntaansa työmatkoja.

Sadan kilometrin päivittäinen ajaminen maksoi minulle kuukaudessa lähes 250 euroa polttoaineiden muodossa. Kaikki autoilusta maksavat tietävät myös sen, ettei autoilun kulut rajoitu pelkkään polttoaineeseen, vaan kilometrien myötä huoltoja tarvitsee useammin sekä auton arvo laskee nopeammin.

Tästä päästäänkin siihen, että ihan vain työpaikan vaihtuminen 50 kilometrin päästä alle kilometrin päähän säästän vuosittain useamman tuhat euroa pelkästään autoilun kuluissa.

Syy 3: Enemmän aikaa omille projekteille – kuten tälle blogille

Pitkän työmatkan ainoa ongelma ei ole siihen kuluva raha, vaan myös siihen kuluva aika. Tuo 50 kilometrin työmatka suuntaansa poltti päivittäin 1,5 tuntia kallisarvoista aikaani. Talvella saattoi mennä lähemmäs kaksikin tuntia, kun piti kaivaa auto lumihangesta, mennen tullen ottaa tai irrottaa lämmityslaitteen johtoa sekä skrapata ikkunoita.

Nyt voin käyttää tuon reilun tunnin paljon fiksummin, kuin auton ajamiseen. Yksi konkreettinen kohde, mihin tuota ylimääräistä vapaa-aikaani olen käyttänyt, on sinulla juuri nyt edessäsi. Tähän blogiin uppoaa ihan kivasti työtunteja, joten kaikki ylimääräinen vapaa-aika sataa tämän touhun pariin.

Meikäläinenhän saa nykyään jo jonkun verran tuloja bloggaamisesta sekä muusta kirjoittamisesta. Tämän blogin lisäksi kirjoitan säännöllisesti SalkunRakentajaan ja Verkkouutisiin juttuja. Siinä mielessä vapaa-aika on minulle kullan arvoista, koska voin vaihtaa sitä tienaamiseen.

Syy 4: Opintolainasta äärimmäisen halpaa vipua

Opintolaina on yksi eniten arvostamistani eduista mitä opiskelija saa. Nyt kun olen asuntovelallinen, sen huomaa aiempaa paremmin. Minullahan on siinä mielessä hauska tilanne, että opintolainani on vielä asuntolainaani halvempaa lainaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että meikäläisen kannattaa nostaa halpaa opintolainaa ja jos en mitään muuta keksi, niin vaikka sitten lyhennän sillä vähän kalliimpaa asuntolainaa.

Noh, en ole kuitenkaan lähtenyt sille linjalle, että lyhentelisin entistä nopeammin asuntolainaani, vaan opintolaina on mennyt johonkin tuottavampaan. Osa siitä on valunut säästötileille, kuten esimerkiksi Svea Ekonomin säästötilille. Osa taas on mennyt osakemarkkinoille.

Opintolainan määrähän on kasvanut aika huimasti siitä, mitä se oli edellisen metsätalousinsinöörin tutkintoni aikana. Tuolloin lainaa sai 400 euroa, ja aloittaessani opinnot vain 300 euroa kuukaudessa. Nyt opintolaina on ruhtinaalliset 650 euroa kuukaudessa.

Syy 5: Opiskelijoiden loputtomat alennukset

Olen kirjoittanut teille jo aiemmin opiskelijan säästövinkkien yhteydessä siitä, miten opiskelija-alennuksiin suhtautuu näin toisen kierroksen opiskelijana aivan toisella tavalla. Aiemmin niitä ei osannut arvostaa, mutta kun edut on jo kerran ehtinyt menettää, niiden saaminen takaisin tuntuu paremmalta.

Siinä missä ensimmäisen tutkintoni aikana joku Kelan tukema ateria tuntui kalliilta, nyt se tuntuu halvalta. Eikä tähänkään tarvitse syytä etsiä kaukaa. Ennen ensimmäistä tutkintoa olin asunut kotona, sekä nauttinut peruskoulun, lukion ja armeijan ilmaisesta ruuasta, joten nyt ruokailun maksaminen omasta pussista ärsytti, vaikkakin hinta oli aika mitätön. Nyt taas kun ehti olla useamman vuoden työelämässä maksaen työpaikkaruokalassa täyden hinnan päivittäisestä annoksesta, tuo Kelan tukema 2,6 euroa annoksesta tuntuu mahtavalta tarjoukselta.

Ylipäätään opiskelija-alennukset ovat aika mahtavia, sillä niitä saa hyvin laajasti kaikkialla. Urheilu- ja kulttuuritapahtumat pitävät sisällään opiskelija-alennuksia, Jyväskylässä lähes jokaisella ravintolalla on jonkinlaisia opiskelijatarjouksia sekä myös matkustaminen julkisilla on halvempaa meille opiskelijoille.

Jos ollaan ihan rehellisiä, niin minusta tuntuu jopa vähän epäreilulta, että käyn tällä hetkellä töissä, mutta olen samaan aikaan oikeutettu opiskelija-alennuksiin. Toisaalta, miksen ottaisi kaikkia hyötyjä irti opiskelijan statuksestani?

Loppupäätelmät: ei ne tulot, vaan ne menot

En voi kylliksi painostaa menojen osuutta säästämisessä. Hyvin usein ihmiset katselevat vain tuloja. Pyritään maksimoimaan omat tulot, esimerkiksi työpaikan valinnassa monet korostavat palkkaa, mutta harvempi antaa painoarvoa lyhyelle työmatkalle ja siitä aiheutuville eduille.

Onhan noita tapauksia pilvin pimein, missä suomalaiset oikeasti helkkarin hyvin tienaavat ihmiset ovat taloudellisissa ongelmissa. Esimerkiksi tässä Taloussanomien artikkelissa parin vuoden takaa kerrottiin, miten jopa 5000 euron kuukausipalkkaa nostavat ihmiset saattavat olla syvissä taloudellisissa ongelmissa. Näissä tapauksissa on saatettu tehdä ”typeriä hankintoja”, kuten liian isot asunto- ja autolainat, tai vaihtoehtoisesti vastaan on tullut ikäviä yllätyksiä, joiden myötä oma talous on mennyt kuralle.

Sen sijaan mikäli kykenee pitämään omat menonsa kurissa, saa pienemmilläkin palkoilla hyvin säästöön. Tähänhän tämä minun nykytilanteenikin perustuu. Vaikka työtunteja tulee vähemmän ja sitä kautta palkkapäivänä summat eivät ole entisen laisia, niin aiempaa pienemmät menot kääntävät touhun positiivisen puolelle.

En ole tehnyt ihan absoluuttia laskelmia, mutta väitän, että minulla jää tällä hetkellä käteen about saman verran rahaa, kuin ollessani aiemmin täyspäiväisesti töissä metsäteollisuudessa. Se on helkkarin hyvä suoritus ja korostaa entisestään sitä, että tein 1,5 vuotta sitten oikean päätöksen.

Mielestäni tässä tekemässäni alanvaihdossa on ollut parasta se, että sijoittaminen helpotti päätöksen tekemistä. Ilman sijoittamista ja siitä aiheutunutta pesämunaa tuskin olisin uskaltanut jättää työtarjousta väliin. Voin siis sanoa saaneeni ensimmäisen kerran jo 24-vuotiaana konkreettista hyötyä sijoittamisesta.

Jopa kymmenien prosenttien alennus vakuutuksistasi?

Ota ilmainen Bank Norwegianin luottokortti ja kerää itsellesi cash points -pisteitä

Sijoita osakkeisiin alk. vain 3 € kuluin

Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja 14 päivää maksutta

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia Facebookissa:

2 kommenttia kohteessa “Mitä ihmettä? Opiskelijana jää enemmän säästöön, kuin aiemmin työelämässä

  1. Anonyymi says:

    Missä siis opiskelet tällä hetkellä? Itsekin välillä mietin alanvaihtoa mutta juurikin tuo taloudellinen puoli mietityttää näin varhaiskeski-ikäisenä asuntovelallisena.

    • RJW says:

      Morjes! Opiskelen tällä hetkellä IT-insinööriksi JAMKissa. Koulutus on muuntokoulutus, eli suunnattu alanvaihtajille, jonka vuoksi meillä opetus eroaa hieman nuorisopuolen vastaavasta. Siinä pyritään ottamaan enemmän huomioon vanhaa taustaa opintojen ja työelämän suhteen, ja työharjoittelulla on ehkä vähän isompi merkitys.

      Opintojen rahoittamiseen paha sanoa mitään neuvoa. Aika värikästä tuntuu meidänkin luokalla olevan opintojen rahoittaminen. Osa on työsuhteessa opintojen ajan, joillakin työkkäri maksaa opiskelun, osalla Kela ja sitten osa vetää ihan vain omaan piikkiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.