Suomalaisten talousosaaminen on tunnetusti heikonlaista. Hyvä esimerkki siitä saatiin radiokanavan leikkimielisessä ohjelmassa.

Satuin kuuntelemaan radiokanava HitMixiä, jossa juontaja Jussi Ridanpäällä oli menossa ohjelmanumero nimeltä ”Päivän pienempi paha”. Ohjelmassa oli ideana se, että kuulijoille annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista he valitsevat heille mieluisamman ja lopulta katsotaan kumpi sai enemmän ääniä.

Kuuntelemassani lähetyksessä päivän kysymys kuului seuraavalla tavalla: ottaisitko mieluummin miljoona euroa heti käteen, vai 5000 euroa tilille joka kuukausi elämän loppuun saakka. Perinteinen raha-aiheinen kysymys, jonka tapaisia porkkanoita varmaan jokainen meistä on joskus kaveriporukassa pureskellut.

Spekti hitmix

Ennakkoasetelmat

Ihan ennen aiheeseen syventymistä haluan korostaa sitä, että kyseessä ei ole nyt mikään akateeminen tutkimus, vaan radiokanavan järjestämän leikkimielisen ja viihteellisen gallupin tulokset. Tästä huolimatta lähtökohta on jossain määrin herkullinen, sillä vastaajien joukossa on varmasti paljon ”tavallisia suomalaisia”, jotka eivät välttämättä tiedä sijoittamisesta mitään. Tarjolla on siis aitoa näkemystä sijoituskuplan ulkopuolelta.

Ohjelman rakenne oli aika simppeli. Gallupia nosteltiin esiin pitkin lähetystä ja välillä radioaalloille otettiin kuulijoiden puheluita ja ääniviestejä aiheesta. Lopuksi otettiin lyhyet kommentit joltain ammattilaiselta ja paljastettiin gallupin lopputulos.

Kuuntelin lähetystä vähän sivukorvalla ajaessani autoa, mutta kaikki lähetyksessä kuulemani kuuntelijoiden kommentit hehkuttivat vaihtoehdoista 5000 euron kuukausituloja. Erityisesti mieleeni jäi eräs kuulija, joka sanoi valitsevansa säännölliset tulot, koska siitä viidestä tonnista on helpompi säästää joka kuukausi.

Leikkimieliseen kisaan mahtava asiantuntija

Lähetyksen asiantuntijana toimi vähän yllättäen, mutta täysin oikeutetusti muusikko Spekti, eli Samuli Huhtala, josta olen kirjoittanut tässä blogissa joskus vuosia sitten. Ennen rap-artistin uraa Huhtala toimi työkseen Nordean sijoitusjohtajana, eli asiantuntijuutta aiheeseen löytyi. Huhtala on sijoittanut itse osakkeisiin jo parikymmentä vuotta, kuten tästä Pörssisäätiön haastattelusta ilmenee.

Samuli Huhtala, eli Spekti, heittikin lähetyksessä aika suorat näkemyksensä asiasta. Kun Spektiltä kysyttiin kumman hän vaihtoehdon hän itse ottaisi, hän vastasi ottavansa molemmat. Jos ottaa miljoonan heti tilille ja sijoittaa sen fiksusti, pääsee melko kivuttomasti ainakin lähelle 5000 euron kuukausituloja. Näin ainakin silloin, jos ei tarvitse miettiä veroteknisiä asioita.

Tämän jälkeen juontaja Jussi Ridanpää paljasti niin kuulijoille kuin Spektille gallupin lopputuleman, joka oli varsin tyrmäävä: vastanneista 92 prosenttia ottaisi mieluummin säännölliset 5000 euron kuukausitulot, kuin miljoonan tilille kertarykäisyllä.

Tulosten julkistamisen jälkeen Spektiltä kysyttiin jälleen näkemyksiä lopputulemaan ja ainakin allekirjoittanut tykkäsi artistin suorasukaisesta vastauksesta. Spekti nimittäin sanoi, että tulokset muistuttavat meitä siitä, miten suomalaisilla ei tahdo olla taloudelliset taidot hallussa ja sijoitusosaamisen puuttumisesta. Lisäksi artisti epäili vastausten kielivän siitä, miten monella meistä raha polttaa tilillä ja tällöin ei kannata ottaa koko pottia itselleen heti.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan kyseisen radio-ohjelman, niin se löytyy Suplasta. Spektin loppukommentit löytyvät ajasta 7:10 eteenpäin.

Spekti oli oikeassa – raha tulee rahan luo

Vaikka kuuntelin ohjelmaa lähinnä autoilun taustameluna, Spektin kommentit herättivät myös meikäläisen miettimään. Jos minulta kysyttäisiin kumman valitsisin, olisin lähtenyt Spektin kanssa samoille linjoille ja pyrkinyt valitsemaan molemmat.

Miljoonan euron kertarysäys käyttötilille tarjoaisi melko helpon tavan saavuttaa ainakin jonkin asteisen taloudellisen riippumattomuuden. Eihän se yksi miljoona mahdollista vielä kovin railakasta ja raharikasta rokkenroll-elämää, mutta toisaalta tarjoaa ainakin yhden henkilön taloudelle melko kattavasti kaikki perustarpeet asumisesta ruokiin sekä ehkä vähän jotain myös muuhun mukavaan.

Kirjoittelin teille taannoin siitä, miten raha löytää usein rahan luo. Tuossa artikkelissa pureskelin sitä, miten salkun kasvaessa huomaa helposti sen, että salkun kasvaessa myös tuotot kasvavat kuin silmissä. Siitä johtuen sillä on tosiaankin aika iso sävyero, onko sinulla käsissä miljoonan vai 5000 euron alkupotti.

5000 euroa on tänään paljon, mutta mites huomenna?

Toinen oleellinen juttu hyvien taloudellisten taitojen ymmärtämisessä on ymmärtää rahan arvon laskeminen. Hyvä nyrkkisääntö itselle on se, että raha on aina tänään arvokkaampaa kuin seuraavana päivänä. Sen vuoksi rahat kannattaa saada näppiin aina heti, samoin kuin maksut kannattaa ainakin teoriassa viivästyttää niin kauas, kuin ilman viivästyskorkoja pääsee.

Käytännössä siis 5000 euroa voi tuntua heinäkuussa 2021 suurelta summalta, mutta onko se enää suuri summa huhtikuussa 2038? Aivan varmaa on se, että ei sillä rahalla saa samaa vertaa hyödykkeitä enää 16 vuoden päästä, kuin tällä hetkellä saa. Inflaatio on sellainen juttu, joka pitäisi olla tuttu kaikille suomalaisille – kiinnosti heitä sijoittaminen tai ei.

Tässä kohtaa on hyvä mainita joidenkin suomalaisten naurettava tapa kääntää yhä vuonna 2021 asioiden hintoja markoiksi. Monet vanhemman polven ihmiset jaksavat päivitellä yhä sitä, että joskus muinoin viidellä markalla sai kahvin ja pullan, mutta nyt jopa aakkosketjun huoltoasemalla saattaa rähmäpulla sumpilla maksaa viisi euroa. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä euroaikaan siirtymisen kanssa, vaan asioiden hinnat tuppaavat nousemaan vuosikymmenien aikana.

Miljoona tilille vaatii myös sinulta vastuun kantoa

Palataan vielä artikkelin alkupuolella mainitsemaani kuulijan kommenttiin, missä joku perusteli 5000 euron kuukausivalintaa sillä, että siitä olisi helpompi säästää. Tämä kommentti herätti minussa pientä hilpeyttä. Millä ihmeen logiikalla 5000 eurosta olisi helpompi säästää, kuin miljoonasta? Miksi pienemmästä summasta on nyt kerrankin helpompi säästää?

Lähes aina kun joku media tekee uutisen aiheesta ”Raimo säästi vuodessa kymppitonnin”, niin kommenttiosio täyttyy tulikiveltä tuoksuvista kommenteista, joissa käyttävät kertovat omasta elämäntilanteesta. ”Koitapa tulla säästämään näillä mun tuloilla, helppohan se on noilla lähtökohdilla huudella.

Toinen mieleeni juolahtanut kysymys liittyy siihen, että mikä säännöllisissä kuukausituloissa edes motivoisi säästämään? Jos saat kerralla miljoona euroa lapaan, eikä jatkorahoitusta tule, joudut väkisinkin säästämään. Jos taas joka ikinen kuukausi tilillesi tippuu kelpo summa rahaa, mikään ei välttämättä motivoi sinua säästämään rahaa, koska tiedät seuraavan palkkapäivän odottavan jo nurkan takana. ”Katsellaan sitten seuraavana palkkapäivänä” on yksi kuuluisia viimeisiä sanoja.

Elämäntapainflaatio nakertaa tulojasi

Jos jotain opin ensimmäisen korkeakoulu-urakkani aikana, niin ihmiset tykkäävät siirtää usein taloudellisten päätösten tekoa tulevaisuuteen. Opiskeluaikoina törmäsin valehtelematta kymmeniin kavereihin, jotka sanoivat sijoittamisen kiinnostavan, mutta vasta opintojen jälkeen. Nyt ei ollut aikaa, rahaa tai kiinnostusta aloittamiselle.

Vähän kärjistetty, mutta yleinen malli opiskelijoiden piirissä tuntui olevan se, että sijoittaminen alkaa vasta opintojen jälkeen, koska silloin on enemmän rahaa. Toisaalta valmistumisen myötä monella elintasoinflaatio nostaa päätään, eli kun tulot kasvavat, niin menot kasvavat ikään kuin vahingossa. Sen myötä aloittaminen jää sitten kuitenkin väliin valmistumisen jälkeen.

Osittain tälle löytyy loogisia selityksiä, kuten auton hankinta työmatkoihin tai kasvaneet asumiskulut opiskelija-asunnon vaihtuessa joko yksityismarkkinoiden asuntoihin, tai jopa omistusasuntoihin. Toki monesti matkaan mahtuu myös silkkaa elintason nostamista, kun hankitaan erilaisia mukavuuksia tai palveluita, joista monista saatamme maksaa joka kuukausi jonkun kestotilauksen muodossa.

Olen törmännyt myös tapauksiin, missä kaverit ovat puhuneet aloittavansa sijoittamisen heti opiskelujen päättymisen jälkeen, mutta viisi vuotta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen homman käytäntöönpano on yhä hoitamatta. Surullisimmissa tapauksissa ”tekosyyt” ovat yhä samat: rahaa ei tahdo jäädä elämisen jälkeen enää sijoittamiseen tai arjen pyörittämisen jälkeen aika ei riitä toimintaan perehtymiseen.

Raha heti näppiin sopii heille, jotka eivät handlaa raha-asioita

Kyvyttömyys hoitaa omia raha-asioitaan on mielestäni ainoa syy, joka puoltaa kuukausittaisen potin valintaa miljoonan euron sijasta. Jos olet luonteeltasi hurlumhei-suorittaja, jolla rutiineihin kuuluu tapa polttaa käyttötili tyhjäksi ennen palkkapäivää, tällöin viiden tuhannen euron kuukausittainen valinta voi olla osuva.

Toki fiksumpaa olisi opetella sellainen tapa toimia, että sitä rahaa jää säästöön. Nordnetin asiantuntija Martin Paasi sanoi joskus herkullisen provosoivasti, että säästäminen kuuluu yleissivistykseen samalla tavalla kuin hampaiden peseminen. Se vain kuuluu elämään ja sitä on hyvä opettaa lapsille jo pienestä pitäen.

Joskus asiat on kuitenkin helpompaa sanoa, kuin tehdä. Etenkin urheilupiireissä voi olla joskus haasteellista, kuin nippa nappa aikuisuuden saavuttaneet nuoret urheilijat lyövät urallaan läpi, joka vuorostaan näkyy äkkiä radikaalisti kasvavassa tilipussissa. Kun elämänkokemusta ei ole takana paljoa, nopea tulotason nousu saattaa äkkiä nousta hattuun ja homma lähtee käsistä. Mitenkään tavatonta ei ole sekään, että miljoonia urheilu-urallaan tahkonneet urheilijat ovat ongelmissa jo pari vuotta uransa loppumisen jälkeen.

Jääkiekkoilija Ossi Väänänen jutusteli tästä aiheesta hiljattain HS-Visiolle. Hän muisteli oman lätkäuransa alkuvaiheita, miten mopo meinasi lähteä käsistä tulojen kasvaessa, mutta onneksi Väänänen ymmärsi melko nopeasti rahan rajallisuuden.

Loppupäätelmät: ei oikotietä onneen

Pointtina tällä radioaseman hupivisailusta alkukipinänsä saaneella julkaisullani on se, että vaurastumisessa ei ole olemassa oikotietä onneen. Taloudellisten taitojen opettelu ja ylläpito vaatii sinulta omistautumista ja vastuunkantoa. Kuten lähes kaikissa muissakin asioissa, harvemmin kukaan tulee pyytämättä kotiovelle opettamaan asioita.

Jos jakaisin tässä blogissa Iltalehden urheilutoimitukselle ominaisia leijonia ja lampaita, allekirjoittanut antaisi Spektille kolme leijonaa. Minun mielestäni Suomessa ei puhuta ääneen tarpeeksi suomalaisten melko vaatimattomista taloudellisista taidoista. Asia nousee pinnalle säännöllisesti erilaisissa sijoituspiireissä, mutta vaatii jonkin verran munaa laukoa keskivertokansalaisten kanavissa (kuten tässäkin artikkelissa mainittu radioasema), että meidän taloustaitomme ovat kehnoja. Kiitos siitä siis Spektille.

En malttanut olla laskematta sitä, kuinka kauan menisi tuolla 5000 euron kuukausittaisella tahdilla kerätä kasaan miljoona, jonka olisi halutessaan saanut heti näppiin. Se veisi 16 vuotta ja 9 kuukautta. Jos aloitetaan heti, miljoona on kasassa heti huhtikuussa 2038.

En ole kokenut asiaa käytännössä, mutta ymmärtääkseni talousopetuksen taso peruskouluissa on jatkuvasti kasvamaan päin, ja sitä kautta ainakin toivottavasti suomalaisten taloudelliset taidot kasvavat kohisten. Vähän kuten sijoittamisessa, se isoin palkinto odottaa usein vasta vuosien päässä. Sen vuoksi jäämmekin odottamaan, miltä vastaavan gallupin tulokset näyttäisivät 10 tai 20 vuoden päästä.

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoitamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.