Viime aikoina on ollut vaikea välttyä termiltä inflaatio, sillä pitkästä aikaa se alkaa taas palata tosissaan mukaan kuvioihin. Kaikki inflaatioaiheiset blogikirjoitukset, YouTube-videot tai podcast-jaksot ovat olleet minulle virkistävä aikamatkoja 2000- ja 2010-luvun taitteeseen, jolloin istuin niin yläkoulun kuin lukion yhteiskuntaopin tunneilla, jossa aihetta veivattiin loputtomiin.

Tässä ”aikamatkassani” tuli myös aika hyvin nähtyä konkreettisesti se, miten vähän inflaatio on arjessamme näkynyt viimeisten vuosien aikana. Kyllähän se jotain viestiä kertoo, että termin kuuleminen tuo minulle lähinnä mieleen kevään 2012 ylioppilaskirjoitukset, missä olen viimeksi aiheen kanssa ollut ”tosissani” tekemisissä. Muuten inflaation näkyminen arjessa on ollut melko vähäistä, ainakin jos vertaa esimerkiksi vaikkapa omien vanhempieni nuoruuteen.

Ajattelin omistaa tämän artikkelin inflaatiolle, joskin repäistään samaan artikkeliin myös termit deflaatio ja shrinkflaatio, josta viimeistä termiä tuskin tunnetaan kovin hyvin, vaikka itse ilmiö olisikin tuttu. Ihan kiusallanikaan en paljasta teille vielä sitä, mikä shrinkflaatio on, mutta annan siitä teille vinkin tämän artikkelin kuvituskuvassa.

Inflaatio deflaatio Shrinkflaatio

Inflaatio – peikko vai kaveri?

Inflaatio-termiä tuli käytyä yhteiskuntaopissa niin paljon läpi, että osaisin selittää sen vaikka viiden pullon simassa tai keskellä yötä herätettynä. Niin huonoa kuntoa ei olekaan, ettenkö saisi suustani ulos miten inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä ja hintojen nousua. Olisi jännä nähdä miten moni oman ikäluokkani edustaja on ehtinyt unohtaa termin näiden vuosien aikana, koska inflaatiopeikko ei ole meitä juuri arjessamme kiusannut viime vuosina.

Minkä vuoksi inflaatiosta sitten puhutaan nyt niin paljon? Vuosi sitten koko maailma syöksi korona-pandemiaan. Oikeastaan kaikki laitettiin kiinni ja ihmiset lukittautuivat koteihinsa. Syntyi erikoisia ilmiöitä, joista yksi oli öljyn hintakehitys, jossa öljybarrelin hinta kävi hetkellisesti jopa negatiivisen puolella. Nyt kuitenkin öljyn hinta on ollut nousussa (etenkin vuodentakaiseen vertailukauteensa nähden) ja tämän päälle vielä pandemian alusta johtuvat heikot hinta-arvot poistuvat vuosiluvuista, mikä nostaa inflaatiokehitystä.

Yleisesti näin vuonna 2021 inflaatio on ollut kuuma peruna, koska sijoittajia kuumottaa ajatus siitä, miten hurja talous- ja keskuspankkielvytys johtaa hintojen nousuun, josta loogisena jatkumona saattaa olla rahapolitiikan kiristyminen ja mahdollinen korjausliike.

Inflaatiolla on olemassa erilaisia muotoja. On olemassa kysyntäinflaatiota, jossa tuotteen kova kysyntä aiheuttaa painetta hinnan nostolle. Näin kesän kynnyksellä esimerkiksi perinteiset tuulettimet ovat sellaisia, joiden suosio räjähtää helteiden alettua käsiin ja kaupat myyvät tuotteet hetkessä loppuun, jonka myötä tulee paine nostaa tuotteen hintaa. Kysyntäinflaatiota nähdään yleensä talouden noususuhdanteiden aikana.

Kustannusinflaatiota tulee, kun yritysten kustannukset lisääntyvät ja tätä paikataan nostamalla tuotteiden tai palveluiden hintoja. Kustannusinflaatiota voi aiheutua esimerkiksi verojen, raaka-aineiden tai työntekijöiden palkkojen nousemisen vuoksi. Työntekijöiden palkkojen nosto synnyttää helposti noidankehän: hintojen noustessa työntekijät vaativat lisää palkkaa, jolloin yritysten palkkakulujen kasvaminen lisää inflaatiota entisestään, hinnat nousevat lisää ja työntekijät vaativat jälleen enemmän palkkaa.

Kolmantena terminä nostetaan monetaarinen inflaatio, jossa liikkeellä olevan rahan määrä kasvaa nopeammin kuin myytävänä olevien hyödykkeiden määrä. Jos keskuspankki laskee liikkeelle liikaa rahaa, niin liikkeellä olevan rahan arvo laskee monetaarisen inflaation myötä. Tästä klassisina esimerkkeinä ensimmäisen maailmansodan jälkeinen Saksa, jossa oli halvempaa polttaa polttopuun sijasta seteleitä tai palkat piti maksaa jopa useamman kerran päivässä, jottei inflaatio päässyt syömään niitä palkkapäivää odotellessa.

Minkälaisia seurauksia inflaatiolla sitten on? Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, inflaatiolla on sekä hyviä että huonoja seurauksia.

  • Inflaatio lisää ihmisten epävarmuutta
  • Inflaatio syö säästöjä ja vähentää palkkojen ostovoimaa
  • Inflaatio antaa painetta lainojen korkojen nousulle
  • Vapaakaupassa inflaatio heikentää siitä kärsivän maan kilpailukykyä, koska inflaatio voi johtaa mm. yleisen palkkatason nousemiseen
  • Voimakas inflaatio kannustaa ihmisiä kuluttamaan, koska rahojen makuuttaminen pankkitilillä syö niiden arvoa

Inflaation seurauksena sijoitustuottosi arvo on pienempi kuin mitä ”paperilla näyttää”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla sijoittamatta. Päinvastoin, sijoittaminen on nimittäin hyvä suoja inflaatiota vastaan. Raakana nyrkkisääntönä kannattaakin muistaa, että rahan arvo laskee eniten, jos niitä pitää vain patjan alla.

Deflaatio – ei niin hyvä asia, kuin ensin luulisi

Seuraavaksi käydään läpi deflaatio, joka on yksinkertaisimmillaan inflaation vastakohta, eli rahan arvon nousemista ja hintatason laskemista. Jos inflaatio lisää epävarmuutta, syö säästöjä ja antaa ikävää painetta niin koroille kuin investoinneille, saattaisi helposti kuvitella deflaation olevan hyvä juttu. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole, vaan deflaatiota nähdäänkin lähinnä laskukaudella tai laman aikana.

Miettikääpä tilanne, jossa tuotteiden hinnat laskevat jatkuvasti. Miksi ostaisit tänään tuotteen, jos saat sen ensi viikolla halvemmalla tai puolen vuoden päästä paljon halvemmalla? Tämä onkin deflaation suurin haaste, sillä sen aikana kukaan ei viitsi investoida tai kuluttaa rahaa, kansalaisten keskittyessä istumaan omien säästöjensä päällä.

Myös deflaatiossa syntyy eräänlainen itseään ruokkiva noidankehä: jotta deflaatiosta päästään ulos, pitäisi talous saada pyörimään ja ihmiset sekä yritykset käyttämään rahaa. Jos taas kukaan ei osta mitään, deflaation silmukka vain kiristyy entisestään.

Deflaatiota pyritään estämään laskemalla keskuspankkien toimesta liikkeelle huomattavia määriä rahaa. Tässä yhteydessä moni on saattanut viime vuosina kuulla termin helikopteriraha, jolla tarkoitetaan rahapoliittista toimenpidettä missä taloutta elvytetään jakamalla uutta keskuspankin luomaa rahaa suoraan kansalaisille. Helikopterirahaa ei rahoiteta ottamalla ikäviä asioita kuten valtionvelkaa tai veroja.

Shrinkflaatio – Toblerone tunnetuimpana esimerkkinä

Viimeisenä talouden terminä käymme läpi shrinkflaation, joka vaikuttaa ensisilmäyksellä lukuisista konsonanteista johtuen tsekkiläiseltä nimeltä, mutta ei ole sitä. Shrinkflaatio on terminä varmasti edellä mainittua kaksikkoa harvinaisempi, eikä tätä termiä osaisi varmasti monikaan tavallinen kadun tallaaja avata sanallisesti. Rehellisesti sanoen itsekin opin tämän termin vasta kuluneen kevään aikana, enkä muista koskaan aiemmin kuulleeni siitä.

Ennen kuin selitän teille shrinkflaation kunnolla auki, annan teille kryptisen vihjeen siihen liittyen: suklaabrändi Toblerone on kenties suurin esimerkki shrinkflaatiosta puhuttaessa.

Jos edellinen vinkki ei vieläkään soita kelloja, niin on ehkä aika paljastaa taika. Shrinkflaatiolla tarkoitetaan sitä, kun esimerkiksi elintarviketeollisuudessa muokataan prosesseja tai pakkauksia, jonka myötä myytävän tuotteen koko pienenee. Tuotteen hinta pysyy kuitenkin tapahtumasta huolimatta ennallaan, vaikka samalla hinnalla saat nyt aiempaa vähemmän hyödykettä.

Vastaavia tapauksia on tapahtunut etenkin elintarvikemarkkinoilla lukuisia kertoja, mutta kenties Toblerone on jäänyt monille eniten mieleen. Sveitsiläisen suklaavalmistajan venkoilu ei ole jäänyt edes yhteen kertaan, vaan vuonna 2010 Toblerone-patukan koko pieneni 200 grammasta 170 grammaan, ja vuonna 2016 samainen patukka keveni 150 grammaan. Tuotteen hinta ei kuitenkaan muuttunut muutosten yhteydessä.

Shrinkflaatio tarjoaakin yrityksille tavan taistella inflaatiota vastaan ”piilossa”, sillä toisin kuin hintojen nousemista, shrinkflaatiota on vaikeampi nähdä nopealla silmäyksellä esimerkiksi kauppareissulla.

Vaikutukset sijoittajiin

Koska kyseessä on sijoitusblogi, on syytä miettiä myös hieman edellä mainitun kolmikon vaikutuksia sijoittajiin ja heidän omistamiinsa yrityksiin. Aihe sinänsä on niin laaja, että siitä voisi kirjoittaa lukuisia blogikirjoituksia, mutta koitetaan silti tehdä aiheesta onnistunut pintaraapaisu.

Inflaation pysyessä asiallisissa lukemissa se pistää kummasti vipinää talouteen. Inflaation kiihtyminen ja talouskasvun kiihtyminen ja sitä kautta yritysten menestys vauhdittavat osakemarkkinoita, mikä on varmasti sijoittajia miellyttävä asia.

Pankki- ja vakuutussektorilla on odotettu korkojen nousemista lähestulkoon vesi kielellä. Samoin vahvoilla ovat vahvan brändin kuluttajayhtiöt, joilla on hinnoitteluvoimaa (Apple) tai yhtiöt, jotka hyötyvät raaka-aineiden hintojen noususta (raaka-aineiden tuottajat). Yleisesti ”saajapuolella” ovat myös energiaan liittyvät yritykset sekä teollisuus.

Haasteita voi tulla isoja käteiskassoja pitävillä yrityksillä (Berkshire Hathaway) tai pahasti velkaisilla yrityksillä (AT&T), sillä inflaatio nakertaa sotakassoja ja antaa painetta korkojen nousulle, mikä aiheuttaa isompia kuluja velallisille.

Haastavaa on myös sellaisilla yrityksillä, joilla voi olla pitkäaikaisia sopimuksia ja jos sopimusehdoissa ei ole otettu mahdollista inflaatiota huomioon. Olettaisin, että suurimmasta osasta sopimuksia löytyy jonkinlainen ”inflaatiopykälä”, mutta jännä tuleeko joillakin yrityksillä kosahduksia tähän liittyen.

Shrinkflaatio puolestaan näkyy nyt ainakin toimintaa harrastavien yritysten toiminnassa. Googlatessani termiä tätä artikkelia varten, huomasin monien kulutustuotejättien hyödyntäneen tätä väylää hinnoittelussaan. Esimerkiksi Wikipedian shrinkflaatio-artikkelissa vilisee mm. Kraftin (Tobleronen ex-omistaja), Mondelez Internationalin (Toblen nykyinen omistaja) tai Nestlén kaltaisten yritysten nimiä.

Inflaation suhteen on jännä seurata sitä, miten pitkäikäinen ilmiö inflaation kasvusta lopulta tulee. Tällä hetkellä näkemyksiä sataa puolesta ja vastaan. Osa ammattilaisista epäilee, että inflaatio vain kasvaa sitä mukaa kun rajoitukset poistuvat ja kuluttajat pääsevät taas kuluttamaan. Toisaalta jotkut ovat puhuneet myös lyhytaikaisesta ilmiöstä, joka johtuu talouden ”pullon kauloista”, joista päästäneen myös eroon yhteiskunnan auetessa.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

Yksi kommentti kohteessa “Inflaatio, deflaatio ja shrinkflaatio – Miten nämä vaikuttavat sijoituksiin?

  1. Ari S kommentoi:

    Kiitos. Erinomainen ”perus” artikkeli inflaatiosta. Jännä nähdä lähteekö se nousuun nyt lopulta vai ei. Hyvin kerrottu myös se, mitä asian suhteen voi käytännössä tehdä. Jos inflaatio todella kiihtyy niin se tarjoaa yrityksille paikkoja lisätä samalla vaivalla suurempiakin prosentteja hintoihin. Kukaan tuskin huomaa onko korotus 6 vai 8 prosenttia jos oikeasti mennään rajummin ylös, koska *kaikki nousee”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *