Maanantai 4.10.2021 jää monen muistikuviin somettomana iltana, sillä noin kello 19 aikoihin Suomen aikaa tempaistiin seinästä irti varsin iso töpseli, jonka myötä pimeni koko Facebookin serverikeskus. Sosiaalisen median jätti omistaa nimikkopalvelunsa lisäksi myös Instagramin ja WhatsAppin, jotka pimenivät niin ikään samalla kellon lyömällä ilman ennakkovaroitusta.

Tämä kaatuminen ei jäänyt varmaan keneltäkään huomaamatta, sillä Facebookin alla olevilla palveluilla on maailmassa miljardeja käyttäjiä. Facebookin palveluiden toimimattomuus aiheutti vuorostaan kävijäpiikkejä muiden teknologiajättien palveluissa, esimerkiksi Twitter kaatui minulla parikin kertaa illan aikana ja kaverini kertoivat pikaviestimien kuten Signal ja Telegram hidastuneen merkittävästi ihmisten siirryttyä sovelluksesta toiseen.

Koska allekirjoittanut omistaa jonkin verran Facebookin ja muiden teknologiajättien osakkeita, en malta olla kirjoittamatta ajatuksiani tähän blogiin. Mitä kaikkea Facebookin kaatuminen opetti ja pitäisikö sen innoittamana tehdä uudenlaisia ratkaisuja?

Myönnetään, olen somejättien armoilla

Ihan aluksi täytyy myöntää se, että miten typeräksi ja avuttomaksi sitä itsensä pystyi tuntemaan Facebookin kaatumisen myötä. Enpä olisi nimittäin ennen uskonut sitä, miten paljon kaverisuhteeni nojaavat tällä hetkellä pelkästään Facebookin palveluiden varaan. Käytännössä yhden toimijan pimeneminen tukki kerralla kaikki yhteydenpitokanavat joihinkin kavereihini.

Minulla on monia kavereita, joiden kanssa juttelemme pääasiassa WhatsAppin, Instagramin ja Facebookin välityksellä. WhatsApp on se tärkein kanava, mutta välillä saatetaan heittää läpät yhteiseen IG- tai FB-yhteisöön. Nyt ne kaikki pimenivät kerralla.

En tiedä kertooko se jotain omasta tavastani toimia, mutta illan aikana koin monta kertaa hetkiä, kun olin avaamassa WhatsAppia lähettääkseni kavereilleni viestiä, kunnes muistan katkoksen. Lähes heti perään alan etsimään vaihtoehtoista väylää Instagramista tai Facebookista, kunnes tajuan typeryyteni.

Vastaavia tilanteita oli tosi monia illan aikana. Meinasin jossain kohti iltaa kysellä some-markkinointia työkseen tekeviltä kavereiltani, olisiko heillä jotain sisäpiiritietoa katkoksen kestosta. Tajusin tässä kohti taas sen, että olen myös näihin kavereihin pitänyt yhteyttä pelkästään IG:n ja FB:n kautta, eikä minulla ole esimerkiksi heidän puhelinnumeroitaan tallessa. Umpikuja.

Samoin mietin kyseleväni muilta saman alan yrittäjiltä näkemyksiä siitä, miten pitkittyvä katko vaikuttaa heidän tekemiseensä. Taas kerran tajusin sen, että mehän kokoonnumme jälleen Facebook-ryhmissä, jotka ovat niin ikään pimeänä.

Kyberhyökkäys, tietojen pimitystä vai sattumaa?

Myös erilaiset salaliittoteoriat lähtivät eilen laukkaamaan hurjaa tahtia. Kieltämättä ainekset olivat siihen aika otolliset, sillä vain alle vuorokautta ennen katkoksen syntyä Facebook oli jälleen kerran kohun keskellä. Tällä kertaa kohu muodostui siitä, että entinen Facebookin työntekijä paljasti yhtiön väheksyvän sen alustoilla tapahtuvia ongelmia ja keskittyvän enemmän tuloksen tekemiseen, kuin nykyisten ongelmien ratkaisemiseen.

Sattumaa tai ei, melko pian tämän jälkeen Facebook tuntui katoavan kokonaan pois internetistä. Kyse ei ollut mistään normaalista kaatumisesta, vaan koko järjestelmä näytti kadonneen kuin tuhka tuuleen. Siinä missä normaali kaatuminen on vielä aika helppoa tehdä, näin iso muutos ei ole niin yksinkertainen temppu tehtäväksi.

Näyttäisi siltä, että Facebook on ikään kuin poistettu verkkoavaruudesta. Tätä ei ulkopuolinen pysty helposti tekemään. Ylläpitäjä on todennäköisesti tehnyt virheen. Virheen perumiseen menee aikaa. Osittain ne järjestelmät, joilla virhe pitäisi perua, ovat poissa verkosta.

Mikko Hyppönen MTV:lle

Seuratessani Facebookin ongelmiin liittyvää keskustelua, moni käyttäjä tuntui viljelevän myös kyberhyökkäyksen mahdollisuutta. Tämä arvelu ei pitänyt tässä yhteydessä paikkaansa, mutta kyllähän sitä tuli itsekin mietittyä illan aikana, että miten hyvin maailman saisi sekaisin, jos onnistuisi kaatamaan samalla kertaa Facebookin, Googlen, Microsoftin ja vaikkapa Twitterin.

Tämän nelikon taklaamisen myötä tiedonkulku vaikeutuisi merkittävästi ja sekös jos mikä loisi nopeasti pelon ilmapiiriä ja ruokkisi entisestään lisää erilaisia salaliittoteorioita.

Pelkät Facebookin ongelmat aiheuttivat nekin yllättävän paljon erilaisia kulkuongelmia. Kenties näkyvin merkki siitä oli Facebookin omien työntekijöiden evätty pääsy sisälle päänkonttoriin. Koska Facebookin kulkuluvat toimivat yhtiön omien palvelimien kautta, jotka olivat nyt nurin, eivät työntekijät päässeet edes sisälle työpaikalleen. Ja ihan sama vaikka olisivatkin päässeet fyysisesti työpaikalleen, niin eipä siellä olisi mikään järjestelmä toiminut.

Myös suomalainen IT-asiantuntija Petteri Järvinen kirjoitti Facebookin kaatumisesta omaan blogiinsa. Siinä Järvinen pohdiskeli ääneen sitä, miten hataralla pohjalla nykyinen internet-järjestelmämme loppujen lopuksi onkaan.

Nykyään ”kaikki” hoituu somejättien kautta

Lueskellessani pitkin iltaa keskustelua Facebookin ongelmista, en voinut olla huomaamatta joidenkin henkilöiden vahingoniloa tapahtumaan liittyen. Varmaan muutaman kymmentä nokkelaa kommentoijaa heitti vitsiä, miten ”Siepit” ja ”Maisat” joutuvat nyt menemään oikeisiin töihin, kun he eivät pääse tekemään kaupallisia Instagram-julkaisuja.

Vaikka monet väänsivät aiheesta vitsiä, niin jutulla on vinha perä. Todella monet saavat nykyaikana elantonsa sosiaalisen median palveluiden kautta. Myös allekirjoittanut itse joutui hieman arpomaan sitä, että tohdinko julkaista tänään uutta blogikirjoitusta, jos minun toiminnassani vahvasti mukana olevat Facebook ja Instagram ovat vielä alhaalla.

Tiedän myös henkilöitä, jotka ovat maksaneet isoja summia esimerkiksi oman verkkokauppansa näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, mutta katkos pimensi samalla mainoskampanjatkin.

Monet meistä saattavat myös kirjautua joihinkin palveluihin Facebook-käyttäjän avulla. Esimerkiksi oma Spotify-tilini taitaa olla luotu Facebookin kautta, eli eilen en varmaan olisi päässyt lainkaan kiinni Spotifyn käyttöön, koska kirjautuminen oli mykistynyt. En tiedä olisiko tarjolla ollut vaihtoehtoinen tapa kirjautua sisään palveluun, vai olisiko minulta jäänyt musiikit kuuntelematta, mikäli minulla olisi ollut tarve kirjautua sisään palveluun.

Tuossa vähän ylempänä pohdiskelin sitä, miten lähes koko internet saataisiin nurin kaatamalla Facebook, Google, Microsoft ja Twitter. Kyllähän se on raaka fakta, että ilman Google-, Facebook- tai Microsoft-tilejä voi elää. Niitä kysytään nykyään kaikkialla ja sellaiset on pakko olla. Esimerkiksi uuden puhelimen tai läppärin käynnistäminenkin alkaa yleensä tunnuksien naputtelulla.

Olen kirjoittanut tästä jo aiemminkin tähän blogiin, mutta esimerkiksi Googlen palveluiden boikotointi on käytännössä mahdotonta. F-securesta tuttu Mikko Hyppönen yritti tätä joskus, mutta nosti kädet pystyyn jo parin viikon jälkeen. Esimerkiksi YouTubelta on käytännössä mahdotonta välttyä.

Miten kaatuminen vaikuttaa Facebookin osakkeeseen?

Facebookin osake oli katkoksen aikana melko tujussa viiden prosentin laskussa. Osake oli valahtanut jo pakkasen puolelle kohun myötä, eikä palvelukatkos ainakaan parantanut sen tilannetta. Omien havaintojeni mukaan käyttökatkos näkyi ihmeen vähän osakekurssissa, ottaen kuitenkin huomioon ongelmien laajuuden.

Jos Twitter ilkkui jopa itsekin Facebookin ahdingolle, niin se ilkkuminen ei tarttunut ainakaan osakemarkkinoihin. Kävijäennätysten paukkumisesta huolimatta Twitterin osake oli niin ikään melko rajussa viiden prosentin laskussa.

Twitterillä oli eilen käyttäjäennätys, kiitos Facebookin ongelmien, joten on luontevaa, että sen pörssikurssi käyttäytyi näin: pic.twitter.com/L8Dq2pwXcW

— Kim Väisänen (@kimvaisanen) October 5, 2021

Myös Alphabetin (Google) ja Microsoftin osakkeet kävivät maanantaina hakemassa vauhtia vähän alempaa. En tiedä mistä teknologiayhtiöitä koskeva ilmiö oikein kertoo. Ehkä myös muissa teknologiajäteissä polvet tutisevat samasta syystä kuin Facebookilla, eli oma pesä ei välttämättä ole aivan niin puhdas kuin mitä ollaan annettu ymmärtää.

Toisaalta on myös syytä muistaa se, että maanantaina pörssikurssit olivat alasta ja sijainnista riippumatta lähes kaikkialla pakkasen puolella. Sijoittajien pelkokertoimena tunnettu VIX-indeksi on ollut nousussa, mikä indikoi hermostuneisuutta osakemarkkinoilla.

Pitäisikö ostaa Facebookin osaketta?

Olen ollut Facebookin osakkeenomistaja nyt pari vuotta, ja yhtiö on tarjonnut omistajalleen ihan mukavan yhteistaipaleen. Facebookin osaketta olen ostanut muutamaan otteeseen lisää Nordean salkkuuni, joskin viimeisimmästä tankkauksesta taitaa olla aikaa yli vuosi. Seuraan Facebookia ja Alphabetiä melko tarkasti, sillä tarkoituksena olisi siipaista niitä salkkuun lisää sopivan paikan tullen.

Olisiko nyt sopiva sauma? Mahdollisesti. Facebook on ryvettynyt koko olemassa olonsa ajan erilaisissa kohuissa, ja jokaisesta kohusta ollaan aina toivuttu. Tsekkailin huvikseni vanhoja Facebookin osaketta koskevia julkaisujani SalkunRakentajassa ja viimeksi kesällä 2020 olemme olleet lähes identtisessä tilanteessa. Tuolloinkin Facebook oli kohun keskellä ja osake laski. Vaikka aikaa tuosta kohusta on vain 1,5 vuotta, osake on noussut samassa ajassa noin 50 prosenttia.

Samaan hengenvetoon on pakko myöntää myös se, että eivät nämä katkokset tee myöskään hyvää yhtiölle. Kohut eivät yleensä hetkauta palvelun käyttäjiä (moni yhtiö on kohun keskellä ilmoittanut lopettavansa markkinoinnin Facebookissa, mutta palannut hyvin pian takaisin palveluun), mutta tekniset ongelmat hetkauttavat huomattavasti enemmän, sillä ne vaikuttavat palvelun käyttöön.

Esimerkiksi omassa kaveriporukassani pohditaan tällä hetkellä sitä, pitäisikö meidän keksiä joku backup-plan mahdollisten katkosten vuoksi tai pitäisikö meidän nyt viimeinkin kokeilla sitä Telegramia. Lisäksi uskon monen maksullista somemainontaa tekevän yrityksen miettivän jatkossa entistä tarkemmin sitä, uskaltaako markkinoinnissa luottaa pelkkään Facebookiin ja Instagramiin.