Olemme vakavien aiheiden äärellä. Torstaina 24.2.2022 Venäjän joukot vyöryivät kohti Ukrainaa ja sotatila Euroopassa on pitkän tauon jälkeen tosiasia. Juuri kun koronapandemia näyttää hiljalleen taantuvan, edessä on siis uusi kriisi. Surullista, ei kahta sanaa. Uskallan jo nyt väittää, että 2020-lukua ei tulla muistamaan historiassa kovin iloisena aikajaksona.

Itä-Euroopassa tapahtunut selkkaus ei ole mitenkään uusi juttu, vaan sama kärhämä on ollut päällä jo vuodesta 2014 asti. Vähän erikoisesti Ukrainan tilanne näkyi etenkin alkuvaiheessa hyvinkin paljon täällä Suomessa mm. Putin-juustojen muodossa, mutta sen jälkeen tilanne rauhoittui ainakin suomalaisen mielissä. Sen sijaan pääkallopaikalla tilanne on ollut enemmän tai vähemmän ajankohtainen viimeiset kahdeksan vuotta.

Meikäläinen on seurannut Ukrainan kriisin kehittymistä melko aktiivisesti tämän vuoden puolella. Olen tehnyt aiheesta jopa jonkin verran sisältöä, mutta ne artikkelit ovat menneet Inssin osinkojen ulkopuolelle. Tässä jokunen artikkelini, jossa avaan Ukrainan tilannetta:

Ajattelin käydä seuraavaksi läpi omia ajatuksiani Ukrainan sotatilanteeseen liittyen. Osittain kertaamme edellä mainittujen SalkunRakentajan ja Sijoitustiedon artikkelien sisältöä, mutta mukana on myös monia uusia ajatuksia aiheen tiimoilta.

Ukrainan ja Venäjän sota 2022

Sota kiusaa pörssejä monella tapaa

Jos lähdetään perkaamaan aihetta pörssien osalta, niin tilanne aiheuttaa monella tapaa tukaluutta pörssikurssien maailmassa. Pörssikursseilla on siis painetta laskea, mikä onkin ehtinyt jo näkyä pörsseissä viime päivinä, joskin pahin pudotus saattaa olla jo takana päin.

Minkä takia pörsseillä on sitten laskupaineita lähitulevaisuudessa?

Lähtökohtaisesti aina yleinen epävarmuus tarkoittaa sitä, että pörsseistä vedellään ylimääräisiä rahoja ulos, mikä saa kurssit laskemaan. Kun käsillä on kriisi, kriisiin halutaan valmistautua jollain muulla, kuin arvopaperien omistamisella.

Kuten tiedämme, Suomi on tunnetusti pörssissä reunamarkkina. Jos katsoo maailmaa vaikkapa amerikkalaisten lasien takaa, Suomi sijaitsee hyvinkin kaukana ns. pelipaikoista (eli jenkkien mielestä Yhdysvalloista). Tästä syystä monet sijoittajat aloittavat salkkunsa tyhjäämisen nimenomaan reunamarkkinoilta, mikä vuorostaan tarjoaa reunamarkkinoilla keskivertoa hurjempia kyytejä suuntaan tai toiseen. Tällä kertaa suunta on alaspäin.

Jos jatketaan amerikkalaisten lasien takaa tuijottamista, monella saattaa kiinnittyä huomio myös Suomen sijaintiin kartalla. Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, me sijaitsemme loppujen lopuksi melko lähellä Ukrainaa (Helsingistä on about sama matka Ukrainan Kiovaan, kuin Suomen Nuorgamiin) ja meillä on paljon yhteistä rähinähistoriaa itänaapurin kanssa. Vähempikin laittaa ulkomaisilla sijoittajilla mahan kuralle.

Tällä hetkellä monet sijoittajat spekuloivat siitä, voisiko NATO-jäsenyys tuoda vauhtia pörssikursseihin Fabianinkadulla. Tätä on todella vaikea sanoa ennakkoon, toisiko jäsenyys puolustusliitossa vakautta Helsingin pörssiin. Kieltämättä ymmärrän kyllä hyvin sen, minkä takia Suomi voi olla ulkomaalaisille yrityksille tällä hetkellä no-go-zone.

Yhtiöiden välillä isoja eroja

Epävarmuuden lisäksi myös sodan välittömät seuraukset tekevät hallaa pörssikursseille. Tällä hetkellä suunnitellaan kuumeisesti erilaisia pakotteita tai muita käytännön asioiden hankaloittamisia, jotka heijastuvat väkisinkin monien yhtiöiden toimintaa. Kotimaisista pörssiyhtiöistä Nokian Renkailla ja Fortumilla on paljon liiketoimintaa Venäjällä, joten pakotteet moukaroivat myös suomalaisia yrityksiä.

Myös Finnair on pahoissa ongelmissa, jos sen Aasian lennot eivät saa enää käyttää Venäjän ilmatilaa. Tämä tarkoittaisi entistä pidempiä matkoja, joka taas tarkoittaa enemmän kuluja ja sitä kautta haasteita kilpailla markkinalla muita lentoyhtiöitä vastaan. Erityisen iso sääli tässä on se, että ensiksi lentoyhtiöitä moukaroi korona, ja nyt sama toistuu sodan muodossa. Todella moni suomalainen piensijoittaja on sijoittanut rahojaan lentoyhtiöihin siinä toivossa, että korona laantuu hiljalleen ja reissaaminen palaa entiselleen.

Monet pienemmätkin kotimaiset yritykset ovat joutuneet viimeaikaisten tapahtumien myötä laittamaan jarrua Venäjän liiketoiminnalle. Stoppia on laitettu kahdestakin syystä. Ensinnäkin Venäjällä bisneksen teko nähdään hyvinkin riskaabelina peliliikkeenä, ja toisaalta bisneksen teko Venäjällä voi tuoda yritykselle imagotappioita. Suomalaisista yrityksistä tämän on tuntenut mm. Hesburger ja Olvi, jotka molemmat olivat ensiksi pysymässä ”eettisistä syistä” Venäjällä ja Valko-Venäjällä, mutta asiakkailta tulleen paineen myötä päätettiinkin lopulta vetäytyä.

Sota on tavallisesti myös nostanut energian hintaa, koska sotakaluston liikuttaminen maksaa uskomattomia määriä rahaa. Panssarivaunujen suunnittelussa ei ole pyritty minimoimaan ajoneuvon polttoainetaloudellisuutta. Kallis energia on yleensä hidastanut talouden kasvua. Tavalliselle kansalle tilanne näkyy parhaiten ehkä polttoaineasemilla, missä dieselistä joutuu maksamaan jo yli kahta euroa litralta. Oi aikoja, kun jotkut puhuivat euron olevan kipurajana diesellitralle.

Sota tuo tullessaan myös pakolaiskriisejä. Jos mietitään pelkkää Ukrainaa, niin se on yksi maailman suurimpia viljantuottajia. Arvatenkin tuotanto vaikeutuu sodan myötä, mikä saattaa näkyä tulevaisuudessa nälänhätänä. Ukrainan viljaa on myyty etenkin Lähi-idän maihin, joten mahdollisesti Euroopassa saadaan pian kahdenlaisia pakolaisia: Ukrainasta sotaa pakenevia, sekä Lähi-idästä nälkää pakenevia ihmisiä.

Venäjän talous on tällä hetkellä paskottu vuosikymmeniksi eteenpäin. Ulkomaalaiset yhtiöt poistuvat kiireen vilkkaa maasta, samalla kun Venäjän talous on katastrofin partaalla. Ainoa paikka missä ruplalla pyyhkii tällä hetkellä hyvin, on Moskovan pörssin vessassa. Elämme mielenkiintoisia ja ehkä vähän jopa pelottavia aikoja sen suhteen, että kasvaako viereemme uusi Pohjois-Korea.

Kauanko sota kestää ja laajeneeko se?

Meikäläinen on ollut aina kiinnostunut sotahistoriasta, joten sattuneesta syystä seuraan Ukrainan tapahtumia tarkoin ihan jo muistakin kuin taloudellisista syistä. En tiedä kuinka fiksua tämä on henkistä hyvinvointiani ajatellen, mutta huomaan välillä uppoutuvani internetin syövereissä sotatantereella kuvattujen videopätkien maailmaan. Videoista on ollut helppo todeta se, että kyllä siellä on ihan aito tilanne päällä.

Alkujärkytyksen jälkeen oma huomioni on kiinnittynyt siihen, miten heikosti Venäjän armeijassa asiat ovat toimineet. Tilanne muistuttaa hyvin pitkälle monella tapaa talvisotaa. Ylivoimainen hyökkääjä lähtee kiusaamaan pienempiään, mutta suvereenin voiton sijasta saamme seurata armeijan pahaa yskähtelyä. Vaikka kalusto- ja miesylivoimaa on merkittävästi, niitä ei päästä hyödyntämään. Kaluston huolto näyttäisi olevan laiminlyöty pahasti, samalla kun miehistö kärsii motivaatio-ongelmista. Tosin pakko muistaa sekin, että propagandaa liikkuu puolin jos toisin, mikä tekee todellisen tilanteen hahmottamisesta vaikeaa.

Ukrainakin näyttää saaneen päälle omanlaisensa talvisodan hengen. Rivit ovat yhtenäiset ja kaikki tahtovat tehdä osansa vihollisen kukistamiseksi. Useammassakin videossa siviilipukuiset ukrainalaiset käyvät härkkimässä niin vihollisen sotilaita, kuin ohitse kulkevia ajoneuvoja. Samaan aikaan Ukrainan johto on Volodymyr Zelenskyin johdolla pelaamassa itseään historian suurimpien johtajien Hall of Fameen. Kontrastiero Vladimir Putiniin on todella suuri, jonka pitkistä pöydistä riittää meemejä vielä seuraavallekin sukupolvelle asti.

Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa sitä, miten sota tulee kehittymään. Valitettavasti Putin tuskin on kovinkaan herkästi lähtemässä perääntymään häntä koipien välissä. Koko maailman kannattaa pitää käsiä kyynärpäitä myöten ristissä, ettei tilanne mene Venäjän osalta epätoivon puolelle. Historia alkaa pian toistaa itseään ja jälleen kerran koko maailma kuumottelee ydinsodan uhkaa.

Venäjän kannalta lähes kaikki on mennyt kuitenkin reisille. Hyökkäyksen myötä Suomessa ja Ruotsissa NATO-jäsenyyden kannatus on historiallisen suurta, ja enemmistö kansasta odottaa kuumeisesti Sauli Niinistön ilmoitusta jäsenyyden hakemisesta sekä turvatakuista. Samaan aikaan yhtenäistynyt Ukrainakin on hamuamassa yhä enemmän länteen päin. Tämä kaikki on varmasti kaikkea muuta kuin sitä, mitä Putin on tilanteelta hakenut.

Miten Ukrainan tilanne on vaikuttanut minuun?

Omalta osaltani olen huomannut Ukrainan tilanteessa sellaisen erikoisuuden, etteivät pörssijutut tai etenkään siellä rahan tekeminen kiinnosta tällä hetkellä oikein pätkääkään. Siinä missä normaaleissa olosuhteissa ajattelisin tämän tarjoavan niitä kuuluisia ostopaikkoja, nyt ei ole ollut hirveästi intoa lähteä ostelemaan.

Tilanne on jokseenkin hämmentävä, sillä en muista kokeneeni moista koskaan ennen. Ukrainan kriisin alkaessa vuonna 2014 olin vielä sen verran märkäkorva sijoittamisen kanssa, että muistan lukeneeni aiheesta ja miettineeni sen pohjalta sijoittamista, mutta kovin syvälle aiheeseen en kuitenkaan mennyt. Voin jopa sanoa, että vuoden 2014 tapahtumat saivat minut vain entistä kiinnostuneemmaksi sijoittamisesta kriisin aikana.

Yleensä tämäntapaisissa paikoissa olen siirtynyt ostolaidalle. Olen tehnyt ostoja niin Brexit-äänestyksen jälkihöyryissä, kuin myös Donald Trumpin noustessa yllättäen Yhdysvaltain presidentiksi. Myös koronapandemian alkuvaiheessa innostuin seuraamaan pörssiä, vaikkakin oma strategiani koronapandemiaa vastaan ei ollut onnistunut, vaan se kurahti aika pahasti.

Nyt kun Ukrainan sotaa on kestänyt jo reilun viikon, alkaa pörssijutut vähän taas innostamaan. Luultavasti tulen tekemään ostoja sellaisiin yhtiöihin, jotka kärsivät Venäjän markkinan tilanteesta mahdollisimman vähän. En ole lähdössä ”kikkailemaan” korkean Venäjä-riskin yrityksillä, kuten Nokian Renkaat, Fortum tai Finnair, vaan pyrin etsimään sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminta kärsisi nykyisestä tilanteesta mahdollisimman vähän.

Kuten jotkut ovat saattaneet huomata, blogini piti myös epävirallisen viikon mittaisen tauon, jonka aikana en jaksanut kirjoittaa oikeastaan mitään. Eli sen lisäksi, että Ukrainan tilanne sai sijoitusintoni jäihin, se sai myös oman liiketoimintani jossain määrin pysähtymään. Toisaalta olen tämän tauon aikana käyttänyt aikaani kriisin tutkimiseen ja analysointiin, ei tauko ole välttämättä mennyt täysin harakoille.

Tässä yhteydessä voisin kuitenkin nostaa esiin taannoisen artikkelini yrittäjän yksinäisyydestä, jota sotatilanne ei ole ainakaan helpottanut. En osaa oikein avata kenellekään sitä, että miksi Ukrainan tilanne on imenyt minusta isoimmat mehut pois. En pelkää samanlaisen tilanteen kohdistuvan Suomeen, eikä minulla ole varsinaista omakohtaista kontaktipintaa Ukrainaan. Tästä huolimatta huomaan usein kirjoittamisen sijasta keskittyväni vain loputtomaan uutisvirtaan aiheen tiimoilta, jonka myötä en saa käännettyä itseäni kirjoitusmoodiin.

Näillä keinoilla selviän Ukrainan kriisissä

Otetaan artikkelin loppuun vielä sekalaisia huomioita, jotka auttavat minua niin selviytymään, kuin myös jaksamaan kaiken tämän uutismyllyn keskellä.

Sijoittaminen jatkuu

Kaikesta ikävästä huolimatta sijoittamiseni jatkuu. En usko siihen, että maailma loppuu tähän kriisiin. Kieltämättä sijoitusten tekeminen tuntuu tällä hetkellä vähän pakkopullalta, mutta siitäkin huolimatta pidetään ainakin kuukausisäästöt rullaamassa.

Suosittelen myös kaikkia pitämään omista sijoitusstrategioistaan kiinni. Tämän kaltaisia tilanteita vartenhan strategiat yleensä tehdään, jotta yllättävän tilanteen keskellä ei jäädä imeskelemään peukaloa.

Rahankäyttöön tarkkuutta

Tällä hetkellä meikäläinen uskoo siihen, että inflaatio jatkaa kasvuaan yhä merkittävää vauhtia. Joudumme maksamaan entistä enemmän niin energiasta, kuin myös vaikkapa ruuasta. Elämisen kustannukset kasvavat monella saralla yhtä aikaa, mikä voi tuoda joillekin taloudellisia haasteita.

Jos jo aiemmin on elänyt kädestä suuhun mentaliteetilla ilman mahdollisuutta säästää kuukausittain, voi hintatason kallistuminen näkyä hyvinkin suuresti ihmisten arjessa. Tämä mahdollisesti näkyy yhteiskunnassa sillä tavalla, että ”turhasta humputuksesta” aletaan karsimaan ensimmäisten joukossa.

Koska allekirjoittanut on oppinut säästämään joka ikinen kuukausi tuloistani jonkin verran talteen, minulla ei tule olemaan kovinkaan nopeasti aitoa hätää asian suhteen. Siitäkin huolimatta huomaan miettiväni normaalia enemmän erilaisten ostosten kohdalla, että onko tämä nyt ihan aidosti tarpeellinen hankinta, vai tulenko toimeen ilmankin.

Varustaudu kotona yllättäviin tilanteisiin

Vaikka puhuinkin edellisessä kappaleessa turhaa kuluttamista vastaan, suosittelen kaikkia miettimään oman kotinsa varusteita, eli niin sanottua kotivaraa. Hyvänä nyrkkisääntönä on pidetty sitä, että jokaisella suomalaisella tulisi olla aina 72 tunnin elintarpeet kotona jemmassa yllättäviä tilanteita varten.

Kotivara oli paljon puheissa koronapandemian alkuvaiheessa, sillä sen avulla oli mahdollista selvitä kotona esimerkiksi sairastumisen aikana, ja nyt Ukrainan tilanteen vuoksi aihe on noussut pinnalle uudelleen. Kaikkien olisi hyvä sisäistää, että kotivara nousee arvoon arvaamattomaan myös hyvinkin yksinkertaisten tilanteiden myötä. Ihan vaikka pidempi sähkö-, vesi- tai maksuliikennekatko saattavat kaikki olla sellaisia tilanteita, joissa kotivara saatetaan joutua korkkaamaan.

Minä voin ainakin avoimesti myöntää, että meidän perheen kotivara on viime vuoden muutoista johtuen melko hataralla pohjalla. Täytyykin tämän kevättalven aikana katsastaa omien kaappien sisältö.

Hyväntekeväisyyttä ja pahantekeväisyyttä

Oikeastaan heti välittömästi sodan alkamisen myötä ihmiset alkoivat tukea osoittaa tukeaan Ukrainalle monilla eri tavoilla. Karkeasti hyväntekeväisyyttä on kahdenlaista, rahallista tai sitten erilaisen kaluston lähettämistä alueelle. Omat somefiidini ovatkin täyttyneet erilaisista lahjoitusaiheisista päivityksistä, missä Ukrainalle annetaan tukea mitä erilaisimmin keinoin.

Toistaiseksi en ole osallistunut näihin keräyksiin, vaikka ehdottomasti pitäisi. Meriselityksenä sanotaan vaikka se, että vaihtoehtoja on niin monia, että minua miellyttävän väylän etsiminen ottaa aikaa. Pitäisi kyllä aktivoitua tämän asian kanssa, ja meikäläinen tahtoo lahjoittaa ehdottomasti rahaa Ukrainaan. Raha on kuitenkin se näppärin tapa, sillä uutisten mukaan Puolassa ollaan jo nyt helisemässä turhien tavaralahjoitusten kanssa ja ilmassa on jopa ympäristökatastrofin ainekset.

Sen sijaan olen jo nyt ottanut osaa ”pahantekeväisyyteen”, eli pyrin tekemään kulutusvalintojani sen mukaan, etten olisi missään nimessä omalta osaltani tukemassa sodan toista osapuolta. Tällä hetkellä tulee entistä enemmän fundeerattua sitä, mikä on käyttämäni tuotteen alkuperä. Toisaalta työni on tehty melko helpoksi, sillä monet kaupat ovat poistaneet valikoimistaan Venäjällä tuotetut tuotteet sekä yritykset potkivat keinoin jos toisin irti itänaapurista.

Älä altista itseäsi loputtomille uutisille

Viime päivinä monet ruokakaupat ovat poistaneet iltapäivälehtien lööpit näkyvistä ja kääntäneet päivän lehdet väärin päin telineisiin. Tällä keinolla on tarkoitus suojautua ikävien uutisten loputonta suota vastaan. Erityisen paljon aihe korostuu lapsiperheissä, mutta ihan samalla tavalla pelottava uutisointi vaikuttaa myös aikuisiin.

Ainakin omassa toiminnassani olen huomannut sen, että Ukrainan tilanteen seuraamiseen uppoutuu helposti jopa tunneiksi. Internet-aikakauden sodille yleistä on se, että jokaisella on kamerapuhelin taskussa ja videot saadaan todella nopeasti nettiin, jossa ne leviävät kaikkien saataville. Sotatilanteisiin liittyy usein sellaisia raakuuksia, ettei niitä ole yleensä järkeä katsoa. Omalla kohdallani uteliaisuus vie kuitenkin usein voiton, ja sitä tulee todistettua videoilta aika raakaa materiaalia sodan keskeltä. Eihän niiden julkaisujen katselemisesta hyödy oikeastaan mitenkään.

Netissä liikkuvia julkaisuja katsellessa on hyvä pitää takaraivossa ajatus propagandan mahdollisuudesta, jota siis lentelee nyt molemmista suunnista. Etenkin sodan alkuvaiheessa törmäsin paljon sellaisiin kuviin ja videoihin, jotka paljastuivat myöhemmin jopa vuosikymmeniä vanhoiksi. Ennen kuin reagoi tai jakaa somepäivityksiä, olisi hyvä varmistua sisällön aitoudesta. Tässä on nimittäin itse kullekin helppoa joutua tilanteeseen, jossa sinä levität jonkinlaista sotapropagandaa muille.

Vaikka puhuinkin aluksi sen puolesta, ettei aihetta koskevia uutisia kannata seurata liikaa, siitä huolimatta aihetta ei tule ohittaa ihan olkapäitä kohauttamalla. Aikuisen ihmisen tulee mielestäni olla jossain määrin tietoinen ympäröivän maailman menosta, joten uutisia kannattaa seurata sopivissa määrin. Aivan kokonaan silmiä ei voi aiheelta ummistaa, vaikka mieli ehkä tekisikin.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

Yksi kommentti kohteessa “Sekalaisia ajatuksia Ukrainan sodasta ja sen seurauksista talouteen

  1. Osinkoinsinööri kommentoi:

    Hyvä ajankohtainen kirjoitus! Huomasin itse ihan sodan ensimmäisinä päivinä lukevani uutisia useamman tunnin päivässä. Nyt olen ottanut etäisyyttä pariksi päiväksi. Varmaan tekee sullekin ihan hyvää irtautua uutisista. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.