Keskiviikkona 6.5.2020 nähtiin yksi itseäni eniten kiinnostanut osavuosikatsaus, kun finanssijätti Sampo ilmoitti omasta Q1-tuloksestaan. Sampo on ollut jo pidemmän aikaa yksi salkkuni tukipilareista ja se on muutenkin yksi omista suosikkiyhtiöistäni – hyvin pitkälle hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin ansiosta.

Tämä lystikäs suomenruotsalainen on yksi viihdyttävimmistä henkilöistä finanssimaailmassa, jota pidän jossain määrin esikuvanani ja kuuntelen aina korvat höröllä Nallen puheita. Nallella on loistava tapa yhdistää puheissaan huumori, provosointi ja mielenkiintoiset näkemykset.

Sammon Q1 tuli ja meni, eikä siinä ollut hirveästi hurraamista. Koronavirus kurittaa myös Sampoa, eikä siitä pääse mihinkään. Suurimmat huomiot Sammon Q1-tuloksessa veivät kuitenkin osingot.

Osingot kiinnostavat aina kaikkia

Kuten tavallisesti, Sammon osinkoon liittyvät muutokset saivat paljon palstatilaa talouslehdissä. Isoilla medioilla on loppupeleissä varmaan aika samanlaiset aiheet kuin meillä bloggaajilla, jotka herättävät lukijoiden kiinnostuksen. Olen monesti aiemmin ihmetellyt sitä, miten osingot herättävät selvästi tässä blogissa muita aiheita enemmän mielenkiintoa.

Se suomalaisilta medioilta jäi kuitenkin osingonleikkauksesta kerrottaessa mainitsematta, että Sampo leikkaa nyt jo toistamiseen osinkoa lyhyen ajan sisään. Käytännössä tässä siis leikattiin jo leikattua osinkoa.

Sen verran mitä olen suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkohistorioita penkonut, niin en muista ennen nähneeni moista. Toki disclaimerina itsestäni sanottakoon se, että esimerkiksi Kauppalehden osinkohistoriat kertovat yleensä vain lopulliset osingot, eivätkä tilinpäätöksessä esitettyjä. Jos tilinpäätöksen ja yhtiökokouksen välissä on tapahtunut muutoksia, yleensä vain yhtiökokouksen päättämä jää historian osinkokirjoihin.

Nousevaa ja kaunista osinkokäyrää

Se mihin ajattelin tässä blogitekstissä nyt keskittyä, on osinkoihin liittyvä IR-viestintä. Pörssiyritysten IR-viestintä on kehittynyt viimeisten vuosien aikana huimasti, erityisesti Inderesin avustuksella. Tässä yhtiöiden ja sijoittajien välisessä viestimisessä en keksi kuin hyviä asioita, joten tässä ollaan menty todellakin oikeaan suuntaan.

Palataas takaisin Sampoon. Rehellisesti sanoen Sammon viestintä osinkoihin liittyn on viimeisen vuoden aikana ollut itselleni paha pettymys. Osingoista on puhuttu paljon ja kovaan ääneen sekä jonkinlaisia ”lupauksiakin” on esitetty. Sen sijaan kun peilaa nykyhetkeä näihin puheisiin, ei liene varmaan kenellekään ihme, etteivät sijoittajat anna nyt Sammolle täysiä pisteitä viestinnästä.

Mikä tässä viestinnässä sitten häiritsee? Huhtikuussa 2019 olin suomalaisten sijoitusvaikuttajien miittingissä Sammon pääkonttorilla kuuntelemassa silloisen konsernijohtaja Kari Stadighin esitystä. Tässäkin esityksessä Kari nosti jälleen kerran kasvavat osingot puheeksi. Karin mukaan Sammolle oli tärkeää tarjota pitkään kasvavaa osinkoa ja kaunista osinkokäyrää omistajilleen.

Tässä Karin puheessa ei ollut mitään uutta Sampoa pidempään seuranneelle sijoittajalle. Erityisesti Stadigh on maalannut ”kaunista osinkokäyrää” ja kasvavia osinkoja aina kun sille on tilaisuus suotu.

Ensimmäinen osingon lasku lokakuussa

Puoli vuotta myöhemmin Sammolta tuli ilmoitus osingon leikkaamisesta. Tässä tapauksessa ei edes selvitty osingonkasvun lopettamisesta, vaan mentiin kerralla leikkaamisen puolelle. Sampo perusteli tätä päätöstään tiedotteessa seuraavasti:

Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa valtionvelkakirjojen korkojen odotetaan pysyvän pidemmän aikaa negatiivisina, Sammon johto kuitenkin katsoo, ettei osingon korotus ole yhtiön eikä sen osakkeenomistajien etujen mukaista

Eihän siinä mitään. Sinänsä Sampo on tuossa varmasti 100% oikeassa, että osingon korottaminen nykyisessä ympäristössä ole osakkeenomistajan etujen mukaista. Tästä olen täysin samaa mieltä.

Sen sijaan ihmettelin enemmän sitä, kun Sammolta oli monesti ennen tämän tiedotteen julkaisua kysytty Nordean sakkaamisen vaikutuksista Sammon osinkoon. Sampo vakuutteli aiemmin sitä, että osinko on kestävällä pohjalla, kävi miten kävi Nordealle ja sen osingolle.

Niille jotka eivät tunne Sammon kuvioita, niin Sampo omistaa ison siivun Nordeaa ja Sammon maksamista osingosta iso osa on alkujaan Nordean osingosta tullutta rahaa. Nordea sen sijaan on paininut ongelmissa ja osinkoleikkuria on odotettu kuin kuuta nousevaa.

Sama toistui vielä Sammon koronatiedotteessa

Sama juttu jatkui myös koronan tullessa myllertämään markkinoille. Toki se on pakko sanoa jo tässä vaiheessa, että toisin kuin Nordean osinkoon liittyviä leikkauksia, koronaa oli aivan mahdotonta ennustaa etukäteen. Jos joku olisi vuosi sitten ennustanut koronan tulemisen ja sen vaikutukset, hänet olisi viety pehmustettuun huoneeseen rauhoittumaan. Siinä mielessä tästä ei voi syyttää yksinomaan viestintää, vaan korona yllätti meidät kaikki.

Sampo julkaisi koronatiedotteen maaliskuun lopussa, joka oli tehty kysymys ja vastaus -periaatteella. Minulla pisti tuota tiedotetta lukiessa heti ensimmäisenä silmiin se, ettei siinä ei otettu sanallakaan puheeksi osinkoja. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, että ymmärtää miksi tämä oli vähän huolestuttava merkki.

Jos osingot olisivat olleet tuossa vaiheessa ”varmoja”, olisi nekin varmasti nostettu pöydälle tuossa tiedotteessa. Kuten jo tässä tekstissä olen monesti sanonut, osingot kiinnostavat aina kaikkia, joten siinä mielessä olikin outoa, ettei niistä mainittu sanallakaan.

Tiedotteen julkaisun jälkeen monet kyselivätkin sosiaalisessa mediassa Sammolta osingon tilanteesta. Kun kysymyksiä alkoi tulla, tuli myös painetta vastata, ja tämän jälkeen Sammon suunnasta vakuuteltiin vanhan osinkoehdotuksen pitävän.

Kuusi viikkoa myöhemmin osinkoa kuitenkin leikattiin, ja tällä kertaa jo toistamiseen.

Mitä olisi voitu tehdä paremmin?

Sampo on tullut tunnetuksi piensijoittajien keskuudessa osinkoyhtiönä, ja yhtiö on ottanut myös itse osingot osaksi omaa brändiä. Esimerkiksi Sammon verkkosivuilla jokaisen sivun alalaidassa on maininta ”olemme sitoutuneet maksamaan houkuttelevaa osinkoa.”

Jos Kari Stadigh lupaili sijoittajille vuosi sitten kasvavia osinkoja, nyt ollaan saatu kokea vuorostaan ”laskeva osinkokäyrä”, kun leikkuri on käynyt paikalla kahdesti.

Koska pelkkä valittaminen ja pelkkä ongelmien nostaminen esiin on aika raskasta, esitän myös ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Mitä Sampo olisi voinut tehdä toisin?

En tiedä henkilöityikö kasvavien osinkojen ihannointi pääasiassa Stadighiin, mutta niiden maalailu oli tehty vähän turhan isolla pensselillä. Näissä yhteyksissä olisi voinut tuoda paremmin ilmi vaikkapa sen, että Sammon etu on myös osakkeenomistajien etu, jolloin kasvavat osingot ovat kokonaisuuden kannalta toissijaisia asioita.

Samoin olisin kaivannut avoimempaa viestintää case-Nordean ja case-koronan suhteen. Esimerkiksi jo ennakkoon voisi viestiä, että muuttuneet tilanteet saattavat vaikuttaa jo lähitulevaisuuden osinkoihin ja muihin asioihin. Nythän näissä molemmissa tapauksissa viestittiin sijoittajille, ettei muutokset tunnu missään, mutta kuitenkin lopputulemana oli osingon leikkaus.

Loppupäätelmät: Sammon osingon lasku on hyvä asia

Loppuun haluan kuitenkin muistuttaa, että osingon lasku on hyvin todennäköisesti Sammon kannalta paras liike tässä tilanteessa. Liian suuren osingon jakaminen hampaat irvessä saattaa näivettää yhtiön hyvinkin nopeasti.

Jos puhutaan taas ihan vain Sammosta, niin minulle olisi ihan fine vaikka Sampo ei jakaisi senttiäkään osinkoa. En osta osakkeita osingon vuoksi, eikä osinko ole osana syy ostaa osaketta. Vähän sattumalta kolme viimeisintä ostoani ovat itse asiassa osuneet yhtiöihin, jotka eivät ole maksaneet oikeastaan koskaan osinkoa; Facebook ja Google sekä Warren Buffettin luotsaama Berkshire Hathaway.

Berkshirestä puheenollen, olen joskus aiemmin pohtinut tässä blogissa myös sitä, pitäisikö Sammon ”Suomen Berkshire Hathawayna” olla kokonaan jakamatta osinkoa esikuvansa mukaisesti.

Vaikka Sammon viestintä on osinkoihin liittyen ollut varsin tuuliviirimäistä, täytyy loppuun antaa kuitenkin iso kiitos yhtiön IR-tiimille. Tästäkin sählingistä huolimatta pidän Sampoa yhä parhaana viestijänä isoista kotimaisista yhtiöistä. Yhtiö on aktiivinen somessa, vastailee helposti piensijoittajien kysymyksiin, tekee helposti luettavia IR-blogeja ja toimii muutenkin helposti lähestyttävänä yhtiönä.

Samanlaista toimintaa näkisin mielelläni myös muilta kotimaamme suurilta pörssiyhtiöiltä.