Alkuvuoden puhutuimmasta asiasta ei ollut kahta sanaa. Sähkön hintapiikki nousi paukkupakkasten ohella kaikkien kahvipöytäkeskustelujen pääaiheeksi. Oli ihmisillä sitten käytössä kiinteä sähkösopimus tai pörssisähkö, ihmeteltävää on riittänyt molemmissa leireissä.

Perjantaina 5.1.2024 nähtiin historiallisen korkea hintapiikki sähkössä. Kyseisenä päivänä sähkön hinnan keskiarvo nousi 109,97 snt/kWh, maagista ”euron kilowattituntia” kolkuteltiin aina aamuseiskasta iltakymppiin asti, ja grande finalena alkuillasta sähkön hinta kipusi jopa lukemiin 235,10 snt/kWh, pysyen parin euron paikkeilla peräti viiden tunnin ajan.

Kun soppaan lisätään vielä poikkeuksellisen kova ja poikkeuksellisen pitkä pakkasjakso, eli toisin sanoen monissa kotitalouksissa sähkönkulutus oli vuoden suurimmillaan, oli meillä käsissä melkoinen sähköshow. Myös itse sain omakotitaloasujana ja pörssisähköilijänä oman osuuteni esityksestä, ja perjantain sähkölasku nousikin ennennäkemättömiin lukemiin.

Alustus: pörssisähköä ja omakotitaloasumista

Tätä blogia pidempään lukeneet varmaan muistavatkin, että meikäläinen on ollut kiinni pörssisähkössä loppuvuodesta 2022 saakka, eli reilun vuoden verran. Aiemmin olen hehkuttanut tässä blogissa sitä, miten olen säästänyt rahaa pörssisähköllä.

Viime kesänä pörssisähköilyni meni uudelle levelille, sillä ostin omakotitalon. Pörssisähkön osalta muutos oli merkittävä, vaikka pitäydyinkin asumismuodon muuttuessa kerrostalokaksiosta omakotitaloon vanhoissa sähkökäytännöissä. Luonnollisesti neliömäärän lähes triplaantuminen kasvatti sähkölaskua merkittävästi, mutta toisaalta pörssisähkön hyödyntäminenkin on nykyään kerrostaloelämää helpompaa.

Minulla on ollut ajatuksena kirjoittaa syvempi analyysi oman kotini sähkönkulutuksesta ja pörssisähkön hyödyntämisestä, mutta en tee sitä vielä tässä artikkelissa. Tarkoituksenani on kerätä dataa koko vuoden ajalta, jotta artikkelistakin tulisi mahdollisimman kattava.

Jo tässä vaiheessa voin kuitenkin todeta, että omakotitaloissa sähkönkulutus näyttää vaihtelevan todella paljon vuodenaikojen välillä. Tällä hetkellä oman vajavaisen datani perusteella näyttää siltä, että tammikuun tulipalopakkasilla sähkönkulutus voi olla helposti 2-3 päivässä saman verran, mitä sama talo imee sähköä kokonaisen kesäkuukauden aikana.

Ajatuksia pörssisähköstä ennen jytkypäivää

Mitä tulee talven koviin kulutuslukemiin, sähköasiat eivät loppujen lopuksi kiinnostanut minua kovinkaan paljoa ennen marraskuun loppua 2023, jolloin saimme nauttia ensimmäistä kertaa vajaan parinkympin pakkasista. Säätilan muutokset pystyi näkemään silloin myös omasta sähkönkulutuksesta, joka pompsahti noin tuplalukemiin tavalliseen leutoon alkutalveen nähden.

Jotain omasta kiinnostuksestani kertoi se, että vasta näiden ensimmäisten pakkasten myötä innostuin tutkimaan tarkemmin taloni lämmitysjärjestelmän mahdollisuuksia. Kotimme lämpenee ilmavesilämpöpumpulla, eli kavereiden kesken VILPillä.

Lämmitysjärjestelmä on uusittu kiinteistöön kesällä 2022 ja sen niksien opettelu ehti jäädä edelliseltäkin omistajalta vähän vaiheeseen. Tästä syystä en saanut järin hyvää perehdytystä aiheeseen, vaan kaikki on täytynyt opetella itse, ja tätä opettelua on nyt tehty pienellä ”katso, kokeile ja totea, että vituiksi meni” -periaatteella.

Aika nopeasti olen huomannut myös sen, miten VILP antaa kerrostaloelämää paremmat mahdollisuudet pörssisähkön hyödyntämiselle. Voin ohjata lämpöpumpun käyttöä tuntitarkkuudella järjestelmässä olevan kellon avulla, mikä mahdollistaa minut ohjaamaan lämmitystä halvoille tunneille, sekä vähentämään sitä kalliiden tuntien osuessa kohdalle.

Olen ollut talon lämmitysjärjestelmään melko tyytyväinen, vaikka maalämpö olisikin ollut kenties se suurin suosikki taloa valitessa. Etenkin ”tavanomaisilla lämpötiloilla” VILP syö mielestäni melko siedettävän määrän sähköä. Kesällä kulutus pyörii noin kymmenessä kilowattitunnissa, ja kymmenen asteen pakkasissakin päiväkulutus jää 50 kilowattituntiin.

Sen sijaan VILP näyttää jäävän jalkoihin siinä vaiheessa, kun pakkasta on 20 astetta tai enemmän. Ymmärtääkseni järjestelmä joutuu käyttämään tällöin kaverina sähkövastuksia, jolloin sähkönkulutuskin muistuttaa enemmän suoraa sähkölämmitystä.

Nuukailin sähkössä – ja silti lähes 130 euron päivä

Vuosi 2024 alkoi hyvin kipakassa pakkassäässä. Lämpötila laski nykyään melko harvinaiseen -30 celsiusasteeseen, ja mikä vielä harvinaisempaa, tilanne pysyi yhtä kylmänä noin viikon ajan. Jossain nettijutussa silmiini pisti se, että meillä oli kylmimpiä päiviä sitten tammikuun 2016 ja pisin jääkylmä pakkasjakso sitten vuosituhannen vaihteen. Eli voitaneen sanoa, että elimme säiden osalta poikkeuksellisia aikoja.

Pakkasen kiristyminen näkyi myös taloni sähkönkulutuksessa. Siinä missä läpi joulukuun kulutus oli osunut 30-60 kilowattituntiin (pakkasen ollessa 0-15 astetta), kolmenkympin pakkasilla kulutuslukemat huitelivatkin yllättäen 120-130 kilowattitunnin tietämillä.

Tässä onkin toinen avain ”pörssiperjantain” suureen sähkölaskuun. Sähkönkulutukseni nousi nopeasti 2-4-kertaiseksi, mikä jo se yksinään olisi aiheuttanut merkittävää hintalappua sähkölaskuun. Kaiken huipuksi myös sähkön hinta kallistui sekin selvästi tammikuun alussa, eli eräänlainen ”korkoa korolle -ilmiö” kiusasi minua yhtä aikaa kahdesta eri suunnasta.

Läpi koko pakkasviikon tuli toteutettua erilaisia sähkönsäästökeinoja. Takkaa tai leivinuunia lämmitettiin päivittäin, ikkunoissa pidettiin verhoja kiinni vuorokauden ympäri, ja erilaiset sähkösyöppölaitteet mykistettiin päiväkausiksi. Nämä sähkönsäästökikat olivat aika kivuttomia toteuttaa kahden aikuisen taloudessa, eikä traumoja jäänyt.

Mutta vaikka kuinka yritin ja yritin, blue fridayna sähköä meni 128, 98 kWh, eli lähes all time high -lukemat. Vaikka optimointia tehtiin, eli kalleimpia tunteja vältettiin ja halvimpia suosittiin, jäi yhdelle kilowattitunnille hintaa suolaiset 98,33 snt. Päivän keskiarvo saatiin lyötyä, mutta siitäkin huolimatta yhden päivän sähkölasku nousi 127,81 euroon saakka – eikä luku pidä sisällään edes siirtoja ja muita kustannuksia.

Putkien jäätyminen pelotti ja rajoitti

Sähkömittarilukemien nopea juokseminen ei ollut ainoa asumiseen liittyvä huoli blue fridayna, vaan oman mausteensa soppaan toi myös toinen kovan pakkaseen sivuoire: putkiston jäätymisvaara. Meillä talossa on vuotovahtijärjestelmä, joka tarjoilee meille erilaista dataa veteen liittyen. Yksi data on kaivosta taloon tulevan veden lämpötila, josta tuli erilaisia hälytyksiä pitkin viikkoa.

Kova pakkanen yhdistettynä siihen, että esimerkiksi pesukoneita tai peseytymistä tuli harrastettua tavallista vähemmän, tarkoitti samalla myös sitä, että veden jäätyminen putkistoihin oli ihan realistinen uhkakuva. Vuotovahtijärjestelmämme alkaa varoittamaan käyttäjää siinä kohti, kun lämpötila alittaa 5 astetta. Alimmillaan kävimme viikon aikana kolmessa asteessa, ja siellä käytiin useaan kertaan.

Onnettomuuksia ei kuitenkaan päässyt onneksi tapahtumaan. Totesimme aika toimivaksi tempaukseksi laskea 1-2 ämpäriä kylmää vettä muutaman kerran päivässä. Tällöin vesi pääsi kiertämään ja lämpötilatkin lähtivät usein nousemaan pienen valutusoperaation myötä.

Toisaalta mielessä pyöri sekin skenaario, että mitä jos emme olisi olleet pakkasviikolla kotona? Omakotitaloa hankkiessa kannattaa tosiaankin miettiä, että talon ylläpidollisista syistä sitä ei voi jättää samalla tavalla oman onnen nojaan kuin vaikkapa kerrostaloasuntoa. Moni suomalainen saattoi viettää vielä tammikuun ensimmäistä viikkoa pidennettynä joululomana Lapissa, jolloin putkisto olisi voinut aiheuttaa harmaita hiuksia.

Myös blue fridayn aikana meillä juoksutettiin vettä. Samalla veden jäätymisvaara tarkoitti sitä, ettei lämmityksiä uskaltanut heittää täysin nolliin, koska se olisi voinut vauhdittaa putkien jäätymistä. Kieltämättä vähän hurjalta tuntui lukea iltapäivälehdestä tarinoita, miten jotkut henkilöt olivat lyöneet talostaan päävirtakytkimen kiinni, ja lähteneet päiväksi sukulaisille evakkoon.

Vaikka reilun satasen sähkölasku nostatti karvoja pystyyn, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se on kustannuksina ”marjoja” verrattuna siihen, että joudut kutsumaan putkimiehen sulattelemaan putkia kesken kuum… siis kylmimmän sesongin.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Mitäs tästä eteenpäin?

Tällä hetkellä odottelen kuumeisesti kevättä, ja vieläpä useammastakin syystä. Ensinnäkin kevät on allekirjoittaneen suosikkivuodenaika, mutta samaan aikaan myös lämpötilojen laskeminen vähentää lompakkoni kurittamista.

Kolmantena syynä odottaa kevättä on se, että kunhan toukokuu päättyy, minulla on täynnä täydet 12 kuukautta sähkönkulutusdataa tästä tönöstä. Sen avulla pystyn vähän paremmin suunnittelemaan tulevia sähkösopimuksiani, ja minkälaisella sähkösopparistrategialla ensi talveen tullaan lähtemään.