Koska allekirjoittanut on kahden verkkosivuston isänä erityisen kiinnostunut erilaisten internet-yhteisöjen luomisesta, omistamisesta ja ylläpitämisestä, en malta olla kirjoittamatta teille ajatuksiani eräästä tunnetusta suomalaisesta some-yhteisöstä. Tämä yhteisö on nyt kuuden vuoden olemassaolonsa jälkeen päättänyt lyödä hanskat naulaan, mutta tiedustelee vielä jonkun muun kiinnostusta ottaa projektista koppi ja jatkaa sen edistämistä.

En paljasta teille vielä yhteisön nimeä, mutta annan siitä parit speksit, jotta ymmärrätte miten isosta yhteisöstä tässä puhutaan. Yhteisöllä on tällä hetkellä:

  • yli 200 000 seuraajaa Facebookissa
  • julkaisut keräävät yhä tuhansia reagointeja joka kerta
  • yhteisö on ollut pystyssä aktiivisesti vuodesta 2015 asti
  • yhteisöllä kokeiluja kansainvälisillä markkinoilla ja oma sovellus
  • lähes kaikki Facebookin käyttäjät tietävät yhteisön
  • suurin osa suomalaisista internet-surffaajista arvostaa yhteisön ”agendaa”

Kyseessähän on Klikinsäästäjä, joka sai etenkin parin ensimmäisen toimintavuotensa aikana jättimäisen suosion. Juhannuksen 2015 tienoilla perustettu yhteisö keräsi nopeasti 100 000 seuraajaa ja se voitti vuoden 2016 Some Awardseissa Vuoden someilmiön tittelin.

Klikinsäästäjä Facebook yhteisö

Mikä on Klikinsäästäjä?

Minä väitän, että jokainen Facebookia aktiivisesti käyttävä henkilö on joskus törmännyt Klikinsäästäjä-yhteisöön. Sen kulta-ajat osuivat juuri vuosien 2015-16 tienoille, jolloin omista kavereistani ”kaikki” tuntuivat reagoivan jatkuvasti yhteisön julkaisuihin.

Klikinsäästäjän visiona oli taistella internetmedioiden klikkiotsikoita vastaan, eli auttaa meitä taviksia vähentämään typerien uutisten klikkaamista ja sitä kautta ohjata medioiden otsikkokäytäntöjä parempaan suuntaan. Ei siis ihme, että yhteisö saikin hyvin äkkiä isosti julkisuutta ja seuraajia.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana porukkaan yhtyi 120 000 Facebook-käyttäjää. Lukema on huikea etenkin siitä vinkkelistä, että yhteisö oli täysin suomenkielinen. Tuohon aikaan Facebookilla oli Suomessa 2,5 miljoonaa käyttäjää, eli käytönnössä joka 20. suomalainen Facebook-käyttäjä oli klikannut itsensä mukaan Klikinsäästäjään.

Yhteisön ”hyöty” seuraajalle oli myös helppo ymmärtää. Kukapa meistä ei ärsyyntyisi klikkiotsikoista ja olisi valmis laittamaan korttansa kekoon taistelussa klikkiotsikoita vastaan (lue: painamaan yhteisön tykkää-nappulaa)? Klikinsäästäjä onnistui itse asiassa melko hyvin toiminnassaan, sillä he saivat luotua keskusteluyhteyden monen median kanssa.

Klikinsäästäjä otsikko

Yhteisön idea oli hyvinkin yksinkertainen. Sen tarkoituksena oli nostaa kuvakaappauksena esiin hyvinkin houkuttelevia otsikoita, ja paljastaa lukijalle kupletin todellinen juoni ilman uutisen klikkaamista. Kuten Klikinsäästäjän Facebook-sivua katsomalla voi todeta, todella iso siivu nettiuutisien otsikoista on tasoa ”Väsyttääkö? Tutkijoilta hämmästyttävä havainto, joka auttaa meitä jaksamaan paremmin (Vastaus: mene aiemmin nukkumaan)”.

Klikinsäästäjän kohdalla yhteisö myös osoitti voimansa sivuston ylläpitoa ajatellen, sillä iso osa kuvakaappauksista ja vastauksista tuli suoraan lukijoilta, jolloin ylläpidon rooliksi jäi lähinnä seuloa parhaat viestit läpi ja tuutata ne someen.

Kansainvälistymistä, mobiilisovelluksia ja verkkokauppoja

Klikinsäästäjän takana olevalla Klikinsäästäjä Oy:llä oli lisäksi monenlaisia muitakin laajentumissuunnitelmia. Kun Klikinsäästäjä löi Suomessa kunnolla läpi, perustettiin kansainvälinen versio nimeltä Clicksaver, joka kuitenkin näivettyi pystyyn jo vuonna 2017.

Vaikka klikkiotsikot ovat kansainvälinen ilmiö, niin klikkiotsikoista hermostuminen tuntuu olevan vähän suomalainen tapa. Clicksaver ei onnistunut saamaan taakseen kansainvälistä yleisöä, vaan kansainvälisen yhteisön reagoinneissa liikkui lähinnä suomalaisia nimiä. Ehkä tämä oli osasyy sille, miksei kansainvälinen puoli lähtenyt koskaan lentoon, vaan Klikinsäästäjä keskittyi lopulta vain alkuperäiseen suomenkieliseen yhteisöön.

Tämän lisäksi Klikinsäästäjällä oli Momentum-applikaatio, joka kokosi yhteen uutisia suurimpien suomalaisten sanomalehtien ja tv-kanavien verkkosivuilta. Jos käyttäjä piti jotakin otsikkoa klikkiotsikkona, hän pystyi ehdottamaan tilalle parempaa otsikkoa, joka korvaa sovelluksessa alkuperäisen otsikon. Käytännössä kyseessä oli siis eräänlainen Ampparit-sivusto, jossa käyttäjät pääsivät itse otsikoimaan uutiset sopivaksi katsomallaan tavalla.

Vaikka sovellus sai maaliskuun 2016 julkaisussa päivässä tuhat testikäyttäjää ja muutenkin lämpimän vastaanoton, myös sovellus hiljeni alkuhuuman jälkeen, eikä sitä ole ollut enää vuosiin tarjolla sovelluskaupoissa. Wikipedia tiesi kertoa, että sovellus oli rakennettu kohdistetun mainonnan varaan, eli Momentum halusi sovelluksen mainonnan olevan kiinnostavaa käyttäjää kohtaan.

Viimeisimpänä ansaintamallina Klikinsäästäjällä oli oma verkkokauppa, josta on yhä mahdollista ostaa ”fanimerkkaria”, eli kangaskasseja tai t-paitoja Klikinsäästäjän logoilla varustettuna.

Klikkiotsikot – uusi vai vanha juttu?

Otsikot on muuten sellainen juttu, josta meikäläisen pitäisi näin bloggaajan näkökulmasta kirjoittaa joskus enemmänkin ajatuksiani auki. Olen kirjoittanut elämäni aikana lähes 500 blogikirjoitusta ja otsikoinut ne kaikki itse, joten olen päässyt omakohtaisesti huomaamaan sen, miten paljon otsikolla voi pelata itselleen lukijoita.

Jos kysyisin tavalliselta kadun tallaajalta ajatuksia klikkiotsikoista, niin hyvin monella ensimmäisenä suusta tulisivat varmasti sanat ”iltapäivälehdet” ja ”internet-uutiset”. Kieltämättä totta, myös minulla ensimmäiset mielikuvat liittyisivät iltapäivälehtien sensaationhakuisiin otsikointeihin.

Klikkiotsikot eivät ole kuitenkaan millään mittarilla uusi juttu. Näin kirjoittajana olen lukenut useammankin kirjan aiheesta miten kirjoittaa kiinnostavaa ja houkuttelevaa sisältöä, ja myös näissä kirjoissa on otettu otsikointiin kantaa. Esimerkiksi amerikkalainen copywriter John Caples kuvasi kirjassaan Tested advertising methods sanatarkasti nykyiset internet-otsikoinnin perusteet, vaikka kirja on julkaistu vuonna 1932. Kirjaa käsittelin tässä artikkelissa.

Ehkä tämä oli osasyynä sille, miksei Clicksaver lyönyt koskaan läpi. Suomi on tunnetusti eräänlainen takapajula, jossa monet asiat tulevat meille järkyttävällä viiveellä. Siinä missä suomalaiset hermostuivat klikkiotsikoihin 2010-luvulla, Yhdysvalloissa tämä uuden asian ihmettely on käyty läpi jo ennen toista maailmansotaa.

Jatkan spekuloimista. Ehkä myös kulttuurierot näkyvät hyvin Klikinsäästäjän casessa. Suomalaiset ovat tunnetusti äärimmäisen huonoja markkinoimaan mitään. Tässä maassa kaiken tulisi olla tasapaksua, eikä omista jutuista saisi tehdä koskaan isoa numeroa. Ehkä sama näkyy myös klikkiotsikoissa. Siinä missä amerikkalainen ajattelee typerästi otsikoidun jutun lukemisen jälkeen ”okay, ihan hyvä muistutus asiasta”, niin suomalaisen ajatukset voisi tiivistää yhteen sanaan: ”…RRRRKELE!”.

No joo, kuten näitte, käytin äsken aika monta ehkä-sanaa ja vetäisin mutkia suoraksi leikitellessäni erilaisilla stereotypioilla. Mutta ymmärrätte varmaan pointin.

Myös iso ja sitoutunut yhteisö voi olla vaikea kaupallistaa

Otetaan askel nettimarkkinoinnin puolelle. En muista sitä, olenko jo kirjoittanut tästä tähän blogiin, mutta nettimarkkinoinnissa erilaisten yhteisöjen tykkääjämäärät ovat usein suoraan verrannollisia sivuston kaupallistamismahdollisuuksiin. Kärjistettynä, mitä enemmän yhteisöllä on seuraajia, sitä enemmän yhteistyökumppaneilla on halua lähteä mukaan kimppaan ja alkaa maksamaan siitä rahaa.

Vaikka Klikinsäästäjällä on 200 000 tykkääjää Facebookissa, se ei ole kyennyt kaupallistamaan itseään kovin hyvin. Pikaselaus Facebook-yhteisöön ei tuonut silmiini ensimmäistäkään mainosta ja toisaalta yhteisön perustaja Lauri Skön on tainnut puhua sen puolesta, etteivät he halua liittää sivustoa suin päin mihin tahansa loputtomaan markkinointimyllyyn.

Klikinsäästäjä on jälleen kerran osoitus siitä, että toimivien ja pitkäikäisten yhteisöjen on aina pakko kerätä jotain kautta tuloa, että ne pysyvät pystyssä. Pidemmän päälle on kestämätön yhtälö, että yhteisö on vuosikausia aktiivinen, ilman että joku tukee sitä rahallisesti.

Sama koskee myös Facebook-yhteisöjä, vaikka niillä ei ole vastassa domain- ja palvelinkuluja kuten meillä bloggareilla. Myös ylläpitäjien vapaa-aika on arvokasta ja harva meistä haluaa omistaa koko elämäänsä täysin jollekin projektille saamatta siitä minkäänlaista vastiketta.

Tämä yksityiskohta monesti unohtuu lukijapuolelta. Olenhan joskus itsekin saanut palautetta, minkä mukaan tuottamani sisältö on ollut erinomaista, mutta artikkeleissa näkyvä markkinointi ärsyttää, joten voisinko poistaa mainokset. Näihin palautteisiin olen pyrkinyt asiallisesti huomauttamaan, että mainosmyynti juuri mahdollistaa sen viimeisen päälle tehdyn sisällön, koska rahalla saa resurssia tuottaa sisältöä.

Olen kertonut tämän tarinan aiemminkin, mutta muistan yhä joitakin sijoitusblogeja, joiden kautta opettelin 10 vuotta sitten sijoittamisen perusteita. Näistä kaikki ovat jo kadonneet bittiavaruuteen, koska ylläpitäjä ”kyllästyi” jossain vaiheessa puuhasteluun. Hyvin monen sijoitusblogin viimeisiä päivityksiä oli tarinat oman yrityksen perustamisesta, joka nieli ne viimeisetkin vapaa-ajan rippeet.

Klikinsäästäjän takana on juuri se ongelma, että vaikka yhteisö olisi iso ja aktiivinen, niin kaupallistamismahdollisuuksia ei aina synny helposti. Olen kirjoittanut tästä aiheesta vähän jo artikkelissa, jossa avasin Koeajolle.com-sivustoni syntymistä. Mielestäni hyvä sivusto tai yhteisö syntyy silloin, kun siinä yhdistyy nämä neljä asiaa:

  1. Julkaisijalla on aito kiinnostus aihepiiriä kohtaan, mikä synnyttää hyvää sisältöä.
  2. Sivusto ratkoo jonkinlaisia lukijoiden ongelmia tai vastaa kysymyksiin.
  3. Sivusto on ”ikivihreä”, eli ei tarvitse jatkuvaa sisällöntuotantoa
  4. Sivusto on mahdollista kaupallistaa luonnollisesti jotain kautta.

Myös minulla on ollut pöydälläni useita sivustoehdotuksia, joihin minulla olisi kenties löytynyt intoa panostaa, mutta jätin sen tekemättä listan viimeisen kohdan, eli kaupallisten intressien puutteen vuoksi. Tämä on vähän tylyä sanoa ääneen, mutta en näe järkevänä alkaa polttamaan aikaa ja raha projekteihin, jotka eivät tuota sinulle mitään muuta kuin sitä kuuluisaa hyvää mieltä.

Toimiko Klikinsäästäjä sittenkin ”väärin päin”?

Palataan vielä takaisin otsikointiin. Näin julkaisijan roolista katsottuna en voi välttyä siltä ajatukselta, että Klikinsäästäjä toimi yhteisönä ehkä vähän ”väärin päin”. Se nosti esiin ”huonosti otsikoituja uutisia”, joka oli vähän hassua. Se nimittäin nosti esiin huonosti otsikoituja uutisia.

Algoritmit ovat asia, joka helposti unohtuu kaikilta internetin käyttäjiltä. Monien digijättien, kuten Facebook, Google tai YouTube algoritmit toimivat siten, että ne pyrkivät etsimään käyttäjiä kiinnostavia julkaisuja ja boostaavat niitä esiin entistä isommalle yleisölle.

Syy tälle toiminnalle on aika simppeli: kun palvelu huomaa jonkun asian olevan kiinnostava, se tarjoaa sitä mahdollisimman monelle, jotta ihmiset viettäisivät mahdollisimman paljon aikaa palvelussa. Mitä pidempään vietämme aikaa vaikkapa Facebookissa tai YouTubessa, sitä enemmän yleisöä sivustoilla olevat mainokset keräävät ja sitä kautta firma tekee enemmän rahaa.

Algoritmit toimivat pääpiirteittäin siten, että ne laskevat klikkauksia, sivustoilla vietettyä aikaa, reagointeja ja kommentointeja. Mitä enemmän edellä mainittuja asioita tehdään, sitä enemmän algoritmit kiinnostuvat aiheesta ja tarjoavat sitä suuremmalle yleisölle.

Jos otetaan esimerkkitapaukseksi vaikkapa iltapäivälehden artikkeli, niin hyvin usein klikkiotsikko klikataan auki, luetaan artikkeli läpi (eli vietetään sivustolla aikaa), sen jälkeen käydään Facebookissa reagoimassa vihaisella naamalla artikkeliin ja kommentoidaan sinne ”olipas huono klikkiotsikko”. Lopuksi vielä jaetaan artikkeli omalle seinälle saatesanoilla ”katsokaa miten surkea artikkeli”.

Harvempi tätä tajuaa, mutta tuossa kohti ollaan tehty oikeastaan jokainen mahdollinen steppi huonon artikkelin boostaamiseksi. Kalastustermein käyttäjä on nielaissut Rapalan uistimen kiduksia myöten. Suurin voittaja tässä on se iltapäivälehti, joka saa jutuilleen lisää näkyvyyttä. Lisäksi tämä ei hirveästi kannusta iltapäivälehteä muokkaamaan otsikointia neutraalimpaan suuntaan, koska ignoraaminen on kylmää vettä algoritmien niskaan.

Klikinsäästäjällekin taisi käydä vähän tähän tapaan. Sen tarkoituksena oli parantaa internet-otsikointia, mutta toisaalta se antoi palstatilaa lähinnä vain huonoja tapoja edistäville toimijoille. Tarkoituksena oli yliviivata, mutta vahingossa alleviivattiin.

Olen joskus kuullut vitsin siitä, että hyvän radiojuontajan työuraan mahtuu vähintään yksi saatu nootti Julkisen sanan neuvostolta. Vaikka JSN:n tarkoituksena on vartioida mitä journalistit sanovat tai kirjoittavat, jotkut vääräleuat kertovat langettavan tuomion olevan meriitti, joka kertoo radiojuontajan överiksi menneiden vitsien noteeraamisesta. Ehkä Klikinsäästäjästä tuli vähän samanlainen konsepti, missä yhteisön hampaisiin päätyminen oli enemmän voitto kuin häpeä.

Googletellessani tähän artikkeliin liittyvää materiaalia, törmäsin yhteisöön nimeltä Klikinantaja, jolla ei samankaltaisesta nimestä huolimatta ole mitään tekemistä Klikinsäästäjän kanssa. En ollut koskaan aiemmin törmännyt tähän yhteisöön, mutta se oli huomannut saman ongelman, josta juuri äsken kirjoitin. Klikinantajan tavoitteena oli nostaa esiin niitä hyviä artikkeleja, jotka ansaitsevat lisänäkyvyyttä ja tulla luetuksi.

Valitettavasti antajat eivät päässeet säästäjien tasoiseen lentoon, vaan Klikinantajat yhteisö näivettyi niin ikään pystyyn melko nopeasti. Vaikka vajaan kahden vuoden olemassaolonsa aikana yhteisö ehti kerätä lähes 7000 seuraajaa, niin sekään ei riittänyt pidempiaikaiseen toimintaan.

Käytännössä klikkiotsikoita vastaan voi taistella parhaiten boostaamalla hyviä julkaisuja jollain tavalla. Hyväksi katsomiaan julkaisuille tulisi antaa jonkinlaista huomiota, oli se sitten klikkaus, kommentti tai some-jako. Klikkiotsikoista valittaminen taas vain pahentaa ongelmaa, sillä se on kuin sammuttaisi bensiinillä tulipaloa.

Loppupäätelmät: yhteisössä on voimaa, startupeissa intoa

Kuten jo artikkelin alkupuolella kerroin, allekirjoittanut seuraa erittäin suurella mielenkiinnolla erilaisia internet-yhteisöjä ja niiden kehitystä. Oikein hyvin suunniteltu ja suuren tarpeen yhteisöt keräävät nopeasti taakseen ison määrän seuraajia, ja isot seuraajamäärät vuorostaan tarjoavat mahdollisuuden tehdä rahaa.

Olen vähän jopa hämmentynyt siitä, että Klikinsäästäjä ei ole kyennyt kaupallistamaan itseään suuresta seuraajamäärästä huolimatta. Etenkin sen alkuvaiheessa Klikinsäästäjän ympärillä oli melkoinen startup-tyyppinen pöhinä. Vaikka yhteisö pyrkikin rohkeasti kokeilemaan erilaisia juttuja, niin sitä lopullista läpilyöntiä ei kuitenkaan näyttänyt koskaan tapahtuvan – ainakaan alkuperäisen vetäjän aikakaudella.

Loppupeleissä hyvinkin yksinkertaiset ideat voivat jalostua nykypäivänä miljardiluokan innovaatioiksi. Tässä artikkelissa on suorastaan pakko mainita suomalainen startup Wolt, joka myytiin hiljattain ulkomaille seitsemällä miljardilla eurolla. Woltin liikeidea oli hyvinkin yksinkertainen, eikä se ole vielä saanut itseään edes kannattavaksi, mutta siitä huolimatta Woltista oltiin valmiita maksamaan miljardeja euroja.

Erilaiset startupit ovat olleet Woltin myynnin jälkeen päivittäin esillä uutisissa. Monet yritykset painivat vuosikaudet veitsi kurkulla kohti jättiläismäisiä tavoitteita. Voisin tässä artikkelissa nosta vaikkapa Ylen tekemän jutun vanhuspalveluita välittävästä Gubbesta, joka kerää jatkuvasti lisää rahoitusta sijoittajilta, mutta uskoo yhä vahvasti olevansa joku päivä miljardiluokan yritys.

Jos palataan vielä kertaalleen Klikinsäästäjään, niin pienimuotoisesta kritiikistäni huolimatta minua hieman harmittaa nykyisten ylläpitäjien väistyminen. Kaikesta huolimatta olisin suonut heille onnistumisen, sillä 6,5 vuotta on pitkä aika oman yhteisön pyörittämiselle. Lisäksi Klikinsäästäjä otti rohkeita askelia, eli yrityksen puutteesta ei heitä voi syyttää.

Mikäli sinulla heräsi innostus Klikinsäästäjä-yhteisön jatkamisesta tai ideoita mitä yhteisölle tulisi tehdä, kannattaa lukea Klikinsäästäjän lopettamispäivitys. Ylläpitäjäkaksikko on vielä avoimena ehdotuksille, miten yhteisön muistoa voisi jatkaa tai joku muu haluaisi ottaa siitä vetovastuun.

Ps, koska tässä artikkelissa oli puhetta algoritmien käyttäytymisestä, niin nyt sinullakin on mahdollisuus boostata hyviä artikkeleja. Jos tykkäsit tästä sisällöstä, jaa artikkeli omalla some-seinälläsi tai jätä vaikka kommentti alapuolen kommenttiosioon. Samoin jos olet kanssani eri mieltä asiasta, niin laita siitä rohkeasti kommenttia tulemaan.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

5 kommenttia kohteessa “Suuri internet-yhteisö ja sen kaupallistamisen vaikeus – case Klikinsäästäjä

    • RJW kommentoi:

      Kiitos, äärimmäisen hyvä nosto. Rahastoista tulee puhuttua tosi paljon, mutta vain yleisellä tasolla. Aiheelle kokonaan omistetut artikkelit puuttuvat tyystin, joten täytyykin laitttaa aihe itselle muistiin.

  1. Melkeininssi kommentoi:

    YouTubessa Veritasium kanavalla on hyvä video siitä miten algoritmi toimii siellä ja miten ”clickbait” voi olla hyvä asia.
    Veritasium-Clickbait is unreasonably effective

    • RJW kommentoi:

      Ai vitsi, tää oli tosi hyvä video. Olen nähnyt tuon koripallo-videon joskus aikoinaan, mutta kanava oli minulle täysin vieras. Täytyy ehdottomasti tutkailla enemmänkin heidän videoitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *