Aloitin aiemmin uuden osinkoihin keskittyvän juttusarjan, jossa käyn läpi vuosi kerrallaan omia osinkotulojani. Juttusarja kantaa nimeä Katsaus osinkovuoteen, ja siinä on kaksi aiempaa jaksoa. Ensimmäisessä osassa kerron ensimmäisistä osinkovuosistani. Toisessa osassa pureskelen mm. ulkomaisten osinkojen kasvavaa osuutta sekä opintolainan sijoittamista osinkoyhtiöihin.

Tämän juttusarjan julkaisuissa käyn yhdessä postauksessa läpi aina yhden vuoden osinkotapahtumat. Koska vuodet 2013-15 on jo käsitelty, vuorossa on nyt vuosi 2016. Vuosi piti sisällään ensimmäisen valmistumiseni, kun minusta tuli 3,5 vuoden opiskelujen päätteeksi metsätalousinsinööri.

Koska viimeinen puoli vuotta opintoja oli lähinnä opinnäytetyön työstämistä työelämässä, vuosi 2016 oli minulle siihen astisen elämäni ehdottomasti rahakkain vuosi. Kasvavista tuloista oli helppo kaapia rahaa myös salkkuun, joskin opintolainojen tipahtaminen pois kuvioista aiheutti hieman ikävöintiä.

Vuosi 2016: kahden tonnin osingot rikki (2 154,50 euroa)

Kuten aiemminkin, myös vuonna 2016 oltiin rankan kasvun vauhdissa. Vuotuiset osingot kasvoivat varsin helposti vuosi toisensa jälkeen yhä korkeammaksi, sillä tässä kohti salkkuni oli kuitenkin sen verran pieni, että lisäsijoitukset nousivat isoon rooliin.

Vuonna 2016 sain osinkoja jo 15 eri yhtiöstä, kun edellisvuotena lukema oli 12 yhtiötä. Hajautus salkussani kasvoi entisestään. Myös osinkojen hajautuminen pitkin kalenterivuotta oli jälleen kerran pidemmällä kuin koskaan aiemmin.

Yltä näette miten osinkoni muodostuivat. Trio Nordea, Fortum ja Elisa muodostivat yli puolet vuoden osingoista. Menen tässä ehkä hieman seuraavan vuoden raportin puolelle, mutta Fortumia kevensin hieman vuoden 2016 lopulla, joten seuraavana vuonna Fortum ei mahtunutkaan enää TOP3:een.

Sen sijaan TOP3:n ulkopuolella on melko tasaisen tylsää. En edes keksimälläkään keksi mitään nostamisen arvoista juttua, joten marssitaan kohti euroja.

Yhteensä osinkoja tipahteli tililleni vuoden 2016 aikana 2 154,50 euroa. Kasvua riitti yhä, mistä olen tälläkin kertaa tyytyväinen.

Vuonna 2016 sain osinkoja yhteensä peräti 31 kertaa, mikä oli todella hyvin. Koska edellisvuotena osinkoja tuli 18 kertaa, melkein tuplattiin määrä edellisvuodesta. Kuten jo aiemmin kerroin mahtavaa oli myös osinkojen ripottelu ympäri vuotta. Osinkoja tuli 11 kuukautena, jossa vain tammikuu oli osingoton kuukausi.

Itse asissa tammikuu 2016 on ollut toistaiseksi viimeinen kalenterikuukausi, jonka aikana en ole saanut lainkaan osinkoja. Kuukausittaista osinkovirtaa on tullut nautittua kohta viisi vuotta putkeen, mikä on ihan kiva juttu.

Yksi juttu, minkä voisin nostaa vielä vuodesta 2016, on ASP-säästämisen rooli osingoissa. Tämä ei ehkä näy kovin selkeästi näistä luvuista, mutta vuosi 2016 oli vahvasti ASP-säästämisen vuosi, jonka aikana säästin maksimit 12 000 euroa ASP-tilille yhden kalenterivuoden aikana. Summa tuntuu hurjalta, mutta ASP-tililleni meni mm. opintolainoja.

Nuo ASP-tilille päätyneet 12 000 euroa ovat kuitenkin jossain määrin pois suorista osakesijoituksista ja osingoista, joten jossittelijat voisivat laskea sitä, paljonko olisin kenties voinut saada osinkoja sijoittamalla nuo rahat osakkeisiin. Toisaalta tätä voi olla turhaa jossitella, koska ostin ASP-säästämisen avulla oman ensiasuntoni, joka oli sekin tosi kiva juttu.

Osinkovuosi 2016 tiivistettynä:

• Osinkoja 15 eri yhtiöstä
• Osingot 7-576 euroa per yhtiö
• Osinkoja 11 kuukautena, vain tammikuussa ilman
• Osingot tulivat 31 erässä
• Ensimmäinen joka kuukausi osinkoa maksava yhtiö salkkuun (Realty Income)

Kumulatiiviset osingot yhteensä: 4 134,55 euroa

Aiemmissa julkaisuissani olen puhunut siitä, miten olen tykännyt verrata osinkoja johonkin käytännönläheiseen merkkipaaluun Vuoden 2016 osingot lähentelivät kuukausiansioitani, josta muistan pyöritelleeni itseni kanssa jonkinlaista vitsiä ”13. kuukauden kuukausipalkasta”.

Vuoden 2016 päätteeksi olin ehtinyt kerätä osinkoja koko historian aikana yhteensä 4134,55 euron edestä. Jälleen kerran isot merkkipaalut jäivät hamaan tulevaisuuteen, eli viiden tuhannen euron ylittyminen jäi aika kaukaiseksi haaveeksi.

ASP-säästämisen lisäksi osinkosijoittaminen sai rinnalleen myös toisenlaisen kilpailijan loppuvuodesta 2016. Silloin tein ensimmäiset sijoitukseni Nordnetin Superrahastoihin (nykyään kulkevat nimellä Nordnetin Indeksirahastot). Koska ne ovat kasvurahastoja, ne eivät jaa osinkoja lainkaan ulos, eli niiden hankkiminen ei myöskään kerrytä tulevia osinkopottejani.

Myöhemmin Superrahastojen osuus salkussani kasvoi entisestään, joten tässä otettiin ensimmäiset askeleet vähän toisenlaista ja osingoista riippumatonta sijoitusstrategiaa. Aiemmin kun tein sijoituspäätöksiä, osinko oli elinehto sijoituspäätökselleni. Osingon puuttumisen vuoksi olin siihen mennessä skipannut monia hyviä yhtiöitä, kuten Alphabet ja Facebook.

Tässä vuoden 2016 varsin vaiherikkaat tapahtumat. Seuraavassa julkaisussa käydään läpi vuosi 2017, jonka ehdoton kohokohta oli oman asunnon hankinta. Vaan miten ensiasunnon osto vaikuttaa osinkoihin? Siitä lisää ensi kerralla.

Katso myös muut osinkoaiheiset tekstit:

• Katsaus osinkovuoteen 2013 ja 2014 – Osinkosijoittamisen aloittaminen
• Katsaus osinkovuoteen 2015 – Osinkoja salkkuun ulkomailta asti
• Katsaus osinkovuoteen 2016 – Osinkojen valta-asema alkaa horjumaan
• Katsaus osinkovuoteen 2017 – Ensiasunto kilpailee osinkojen kanssa
• Mitä ovat osingot ja mitä niistä tulee tietää? - Esittelyssä osinkojen perusteet
• Näin saat vain kolmen yhtiön omistamisella joka kuukausi osinkotuloa
• Finanssikriisin arvet näkyvät yhä osinkosijoittajalle
• Kannattaako piensijoittajan toivoa Nallelta isoja osinkoja?
• Kymppitonnin osingot saavutettu - Näin kauan siihen meni