Tällä kertaa sukelletaan vaihteeksi säästämisen ihmeelliseen maailmaan ja juttelen teidän kanssane veden kuluttamisesta. Vesi on sähkön kulutuksen ohella yksi pakollisista asumiseen liittyvistä kuluista, joita maksamme jossain muodossa jatkuvasti. Veden säästämisestä ei puhuta lähimainkaan yhtä paljoa kuin esimerkiksi sähkön säästämisestä, kenties siitä syystä, ettei vesimaksuja voi kilpailuttaa sähköliittymän tavoin.

Vesimaksujen suhteen maailma on melko raadollinen. Taloyhtiö käytännössä sanelee hinnat ja sinä maksat sen mitä pyydetään. Simppeliä, mutta ei ehkä ihan niin kivaa.

Ajattelin tässä artikkelissa käydä läpi erilaisia veden säästämisen muotoja, kertoa miten itse kulutan vettä ja miten käytännössä eroaa toisistaan kiinteä vesimaksu sekä vesimittari. Molemmista on kokemusta, ihan jopa lähiajoilta.

Vesiaiheiset termit tutuksi

Kuten jo otsikkokin vihjailee, monet taloyhtiöissä asuvat henkilöt törmäävät veden kanssa termeihin huoneistokohtainen vesimittari tai kiinteä vesimaksu. Hyvin usein vesimaksut hoidetaan jompaa kumpaa tapaa käyttäen. Taloyhtiön vesimaksut koostuvat yleensä kolmesta asiasta: veden käytöstä, sen lämmittämiskustannuksista ja jätevesimaksuista.

Kiinteä vesimaksu

Mikäli asunnossa on käytössä kiinteä vesimaksi, tällöin taloyhtiön vesimaksut perustuvat huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärään, jolloin kuukausittain maksettava kokonaisvesimaksu on kiinteä. Maksu maksetaan tavallisesti koko perheestä, eli myös lapsista.

Kiinteästä vesimaksusta ei pääse eroon kuin äärimmäisissä poikkeustilanteissa, eli siitä maksetaan myös silloin, jos satut lomailemaan pidemmän tovin tai vietät aikaa vaikkapa kesämökilläsi. Maksu on siis sama, lotrasit sitten kuumalla vedellä tai vietit koko kuukauden kesämökillä.

Huoneistokohtainen vesimittari

Vedenkulutusta voidaan seurata myös huoneistokohtaisilla mittareilla, joiden asennus on ollut uudiskohteissa pakollista vuodesta 2011 lähtien. Mittarien olemassaolosta huolimatta veden laskutuksen ei ole kuitenkaan tarvinnut perustua mitattuun vedenkulutukseen, joten osa taloyhtiöistä on jatkanut kiinteällä vesimaksulla.

Mikäli taloyhtiössä tehdään putkiremontti, on uuden lainsäädännön mukaiset etäluettavat vesimittarit asennettava myös vanhoihin huoneistoihin. Tämän jälkeen käyttöveden laskutuksen tulee perustua kylmän ja lämpimän veden huoneistokohtaiseen mittaukseen. Samoin kiinteistöt, joiden rakennuslupa on haettu 23.11.2020 jälkeen, vesimaksu on jatkossa perustuttava todelliseen vedenkulutukseen.

Vesimittarien käyttämättömyyttä selittää kaksikin ongelmaa. Ensinnäkin ne voivat olla hankalia luettavia, jos etävalvontaa ei ole. Huoltomiehen on täytynyt tarkistaa lukema manuaalisesti, mikä on ollut joillekin ylitsepääsemätön ongelma. Lisäksi väärin asennettu vesimittari voi näyttää virheellisiä lukemia.

Tuoreimman lakimuutoksen myötä vesimittareiden on jatkossa oltava etäluettavia, jotta vedenkulutusta voidaan seurata vaivattomasti esimerkiksi puhelimensa näytöltä ja yhdestä näkymästä.

Huoneistokohtainen vesimittari vai kiinteä vesimaksu? Kumpi on parempi?

Allekirjoittaneella on kokemuksia molemmista käytännöistä, mutta en pääse aiheesta yli enkä ympäri. Minun mielestäni huoneistokohtainen mittari on aina reilu tapa toimia monellakin eri tapaa. Menen kohta tarkemmin pinnan alle (heh) tässä aiheessa.

Haluan heti alkuun ihmetellä ääneen sitä, miten jostain syystä vesimittariin liittyvät asiat jakavat ihmisiä kahtia. Tai en tiedä jakaako se muita ihmisiä kahtia, kuin kiinteistövälittäjiä. Olen kertonut tämän tarinan aiemmin blogikirjoituksessa, jossa kerron kokemuksiani asuntovälittäjistä ja asuntonäytöistä.

Vesimittariin liittyen minulle tulee aina mieleen tarina eräästä potentiaalisesta kohteesta, jota kävin katsomassa niin sanotusti ostohousut jalassa. Asunto oli melko tuore, ja siinä piti erään tiedon mukaan olla huoneistokohtainen mittari. Lähdin asuntonäyttöön ja juttelin aiheesta välittäjän kanssa. Välittäjä tarkisti asian ja kertoi siitä minulle sähköpostitse, että asunnossa on käytössä kiinteä vesimaksu. Allekirjoittanut kiitti tiedosta ja sanoin etsiväni ensisijaisesti vesimittarilla varustettua asuntoa, joten kiittelin näytöstä ja kerroin jatkavani asunnon etsimistä muualta.

Jostain kumman syystä välittäjä pillastui totaalisesti viestiini, jota en todellakaan sanonut ilkeästi. Hän ihmetteli asettamiani kriteerejä asuntoa kohtaan ja muistutti siitä, että vesilitra maksaa tasan yhtä paljon, meni se sitten mittarin läpi tai ei. Taisi välittäjä myös mainita minun etsivän asuntoa vaarallisilla kriteereillä. Niin tai näin, itse tunsin välittäjän ärhäkän viestin hyvinkin epämukavana. Etenkin kun en vieläkään ymmärrä miksi joku haluaisi maksaa kiinteää vesimaksua vesimittarin sijaan.

Palataan itse asiaan. Allekirjoittanut on elänyt pääasiassa vesimittarilla varustetuissa asunnoissa läpi elämän. Omistamani Jyväskylän asunto on varustettu vesimittarilla, eli laskut tasataan vuosittain. Toistaiseksi joka ikinen vuosi olen saanut ”palautuksia” vesimaksuistani, eli vettä on mennyt vähemmän kuin sitä on budjetoitu. Parhaimmillaan olen saanut palautuksia sellaisiltakin aikajaksoilta, kun asunnossa on maksettu yhden henkilön vedestä, mutta säännöllisiä käyttäjiä on ollut kaksi.

Sama juttu tapahtui myös Kuopion vuokra-asunnossamme, jossa asuimme kahdeksan kuukauden ajan. Kuukausittainen vesimaksuennakko oli asunnossa 20 euroa per henkilö ja mittarin lukemisen myötä todelliset vesikustannuksemme olivat hilkun päälle 15 euroa kuukautta kohden per henkilö. Käytännössä saimme muuton myötä 25 % vesiennakoistamme takaisin.

Kuopiossa vesilaskuamme vähensi monet asiat. Harrastin Kuopiossa aktiivisesti uimista, eli kävin keskimäärin kolme kertaa viikossa uimahallissa, jossa tuli ”peseydyttyä koko rahan edestä”. Kuopion aikakauteen osui myös hyvinkin lämmin kesä 2021, jonka aikana kävin joka päivä järvessä uimassa, joka sekin vähensi veden kulutusta. Vesilaskua pienensi myös kesämökillä vietetty pidempi aikajakso.

Vesimittari kannustaa säästämään – kiinteä maksu ei

Edellä tuli jo mainittua monta keinoa ”säästää” vesilaskussa. Säästäminen on vähän kyseenalainen termi, koska käytännössä veden kulutus oli ohjattu johonkin muualle, kuten uimahalliin, mökille tai uimarannalle. Toisaalta tuo on yksi vesimittarin eduista, koska jos et käytä, et myöskään maksa.

Mennäänpä kuitenkin vähän syvemmälle veden ihan oikean säästämisen maailmaan. Aivan kuten sähkön säästämisen kanssa, minulle on jo lapsesta asti opetettu veden säästämistä ja se tapa on jumiutunut selkärankaani. Huomaan esimerkiksi jopa uimahalleissa sammuttavani vaistomaisesti suihkun aina siinä kohti, kun alan laittamaan shampoota hiuksiin.

Kenties juuri tästä syystä allekirjoittanutta ärsyttää suuresti katsoa vierestä jonkun muun läträämistä veden kanssa. Vähän samaan tapaan kuin joillakin ihmisillä on pakottava tarve heittää ruokaa roskiin joka ruokailun yhteydessä, jotkut ihmiset tykkäävät vuorostaan laskea vettä kuin viimeistä päivää.

Esimerkiksi työpaikoilla olen törmännyt henkilöihin, joiden kahvinkeittorituaalit alkavat vesihanan avaamisesta täysille, jonka jälkeen aletaan vasta lataamaan puruja keittimeen ja tämän jälkeen vasta täytetään kahvipannu vedellä. Hana on laskenut vettä vaikka kuinka kauan, vaikka siitä on otettu vain yhdet kahvinkeitinvedet.

Mielestäni vesimittarin paras ominaisuus on se, että se pakottaa kiinnittämään huomiota omaan veden kulutukseen. Kun maksat käytön mukaan, haluat luonnollisesti vähentää käyttöä ja sitä kautta kuluja. Ajatus on lähes nurinkurinen suhteessa kiinteään vesimaksuun, jossa moni tykkää läträtä pitkän kaavan kautta ”kerran tästä nyt kuitenkin maksetaan saman verran”.

Minua ehkä vähän hävettää myöntää tätä, mutta kaveripiirissäni on joskus ollut henkilöitä, jotka ovat ottaneet kiinteästä vesimaksusta kaiken irti. Etenkin kun nämä kaverit muuttivat 18-vuotiaana ensimmäiseen omaan asuntoon, jotkut tykkäsivät ottaa jopa tunnin mittaisia kuumia suihkuja. Tätä toimintaa perusteltiin juuri sillä, kun vesimaksu on kiinteä, niin vettä saa lotrata tasan niin paljon kuin ehtii.

Vähän surullisempi esimerkki kiinteän vesimaksun aiheuttamasta välinpitämättömyydestä saatiin kesällä 2021, jolloin elettiin poikkeuksellista hellekautta. Helsingissä eräs kerrostalo koki mittavat vesivahingot, kun eräs ”oman elämänsä Einstein” oli keksinyt viilentää asuntoaan jättämällä hanan auki yöksi, jotta juokseva kylmä vesi viilentäisi asuntoa.

Vesivahinko tuhosi klassikkoravintolaa Helsingissä – kuva: vuokralainen juoksutti kylmää vettä kotinsa viilennykseksi

VAKUUTUSYHTIÖLLE annetun selvityksen mukaan samassa talossa ylempänä asunut vuokralainen oli juoksuttanut kylmää vettä, ja yön tunteina viemärin oli tukkinut rätti. Asukas oli kertomansa mukaan havahtunut kissan tassutteluun märässä.

Ravintoloitsija Leo-Jukka Salosen mukaan vakuutusyhtiö ei aio korvata taloyhtiölle aiheutuneita vahinkoja.

Helsingin uutiset

Okei, tuo on ehkä äärimmäisen kärjistetty esimerkki, sillä moista typeryyttä harvemmin pääsee todistamaan. Uskallan kuitenkin väittää, että huoneistokohtaisella vesimittarilla voidaan karsia tämän tapaisia idiootteja lorottelemasta vettä.

Ihan yleisestikin hyvä ajattelumalli elämää varten on kuitenkin se, että täällä mikään ei ole ilmaista. Jos sinä et maksa siitä, luultavasti joku toinen maksaa.

Kiinteä vesimaksu on ohjannut omaa käyttäytymistäni

Nyt asumme Espoossa taas vaihteeksi kiinteän vesimaksun asunnossa, jossa vesikustannukset ovat 30 euroa kuukautta kohden per henkilö. Maksamme käytännössä 60 euroa joka kuukausi vedestä, käytimme sitä tai emme. Se on aika paljon, kun Kuopiossa samankokoisessa kaksiossa laskettu veden kulutus oli kahdelta henkilöltä noin 31 euroa. Veteen menevät kulut ovat siis tuplaantuneet.

Minua vähän hävettää sanoa tätä ääneen, mutta olen huomannut suhtautuvani veden kuluttamiseen nyt aiempaa välinpitämättömästi. Minulle käy välillä jopa vähän sillä tavalla, että lopetan tottumuksesta veden kuluttamisen, esimerkiksi suihkussa saippuoimisen ajaksi. Tässä kohti herään kuitenkin miettimään sitä, pitäisikö minun nyt pitää hana päällä, koska maksan vedestä ihan yhtä lailla.

Omalla kohdallani provosoituminen johtunee osittain myös siitä, että kun vesikustannukset ovat nyt tuplaantuneet, sitä vähän jo ”suutuspäissäänkin” tahtoo kuluttaa vettä, mikä on tosi typerä juttu. Mitä minä sitten varsinaisesti hyödyn siitä, että lotraan vedellä? En yhtään mitään. En oikeastaan edes koe mitään mielihyvää lotraamisesta, vaikka olenkin ”kuluttanut koko rahalla”.

Häpeän myös sitä, että kun aiemmin olen haukkunut vettä lotranneet ihmiset, niin nytkö olen itse sortumassa tismalleen samaan aiheeseen? Hyvä osoitus taas kerran siitä, että muiden tekosia on helppo tuomita.

Vähän hassua kyllä, mutta kiinteä vesimaksu on ohjannut minua omalta osaltaan myös pois uintiharrastuksen parista. Tietenkin pääsyy on se, että vuoden ikäistä ja Suomen toiseksi suurinta uimahallia ei ole enää 5 minuutin kävelymatkan päässä, mutta osaltaan kiinteä vesimaksu ”kannustaa” jäämään kotiin. Miksi maksaa peseytymisestä uimahallille, kun kotonakin saa lutrata loputtomiin?

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Mihin vesi menee? Mihin kulutamme vettä?

Tässä vaiheessa artikkelia voisimme siirtyä omista asioistani kohti yleisiä vedenkäytön trendejä. Veden kuluttaminen on siinä mielessä mielenkiintoinen asia, että siitä löytyy aika paljon dataa, josta taas voi tutkia tarkemmin mihin kulutamme vettä arjessa.

Löysin Motivan sivuilta hyvän yhteenvedon vedenkulutukseen liittyen. Koitan vetää tähän vähän yhteenvetoa siitä, mihin kulutamme vettä ja miten keskiverron suomalaisen vedenkulutus jakautuu.

Motiva vahvisti oman epäilykseni siitä, että vesimittari vähentää veden käyttöä. Tutkimuksen mukaan talouksissa, joissa vedestä laskutettiin kulutuksen mukaan, kulutus oli 119 litraa/henkilö vuorokaudessa ja talouksissa, joissa laskutus ei perustunut kulutukseen, vettä kulutettiin 129 litraa/henkilö vuorokaudessa.

Ero on siis kymmenen litraa päivässä. Ei kuulosta hirveän suurelta, mutta käännetään päiväkohtaiset lukemat vuosikulutukseksi. Vuodessa kiinteän vesimaksun asunnot kuluttavat 3650 litraa enemmän vettä, kuin kulutuksen mukaan laskutettavat. Huomioikaa lisäksi lukujen olevan per henkilö, eli keskiverron perheen kohdalla menee 10 000 litraa äkkiä puhki.

Suurin osa käyttämästämme vedestä menee hygieniaan (suihkut, käsien pesut), sillä siihen menee 45 % kaikesta vedestä. Myös WC:n vetämiseen kuluu melko iso siivu, eli 15 %. Saman verran vettä kuluu muuten pyykinpesuun. Keittiössä tapahtuu 17,5 % vedenkulutuksestamme ruuanlaiton ja tiskaamisen yhteydessä ja loput 7,5 % ”muuhun”.

Käyttämästämme vedestä 65 prosenttia on kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä. Käytännössä siis halvempaa kylmää vettä kuluu aina lämmintä vettä enemmän. Tämä on ihan hyväkin juttu, koska kylmää vettä ei tarvitse lämmittää ja siihen kuluu lämmintä vettä vähemmän energiaa.

Kaikkiaan 75 % suomalaisista käyttää vettä 50-150 litraa päivässä. Vain 7 % pääsee näiden lukemien alle, kun taas 16,5 % ihmisistä lotraa yli 150 litralla päivässä. Hyvä nyrkkisääntö sopivaan vedenkulutukseen on usein ollut 100-120 litraa per henkilö päivää kohden, eli monet suomalaisista osuvat tähän haarukkaan.

Lukemiin vaikuttaa totta kai huimasti se, minkä kokoinen perhe vastaajilla on. Edellä esittämissäni lukemissa pyykkiä pestiin keskimäärin 2,8 kertaa viikossa, jota pidän aika hurjana. Meillä kahden hengen taloudessa pyykkiä pestään ehkä kerran viikossa.

Vähän ohimennen haluan mainita vielä sen, että vettä menee mielestäni paljon enemmän, kuin sitä kuvittelisi menevän. Miettikääpä jos joutuisitte raahaaman tuon 100 litraa vettä joka ikinen päivä asuntoonne vaikkapa ämpäreillä. Siinä menisi ikä ja terveys. Eipä tätäkään mukavuutta osaa enää oikein edes arvostaa sen ansaitsemalla tavalla. Ei tarvitse mennä kuin sata vuotta ajassa taaksepäin, niin näistä nykymukavuuksista harva olisi uskaltanut edes haaveilla.

Miten voi säästää vettä? – Viisi vinkkiä

Koska erilaiset vinkkilistaukset ovat olleet tunnetusti tässä blogissa erittäin suosittuja, en malta olla kirjoittamatta sellaista veden säästämiseen liittyen. Tässä siis viisi vinkki siitä, miten me kaikki voimme säästää vettä omassa arjessamme.

1. Säätele veden painetta ja vesivirtaamaa

Sillä on loppujen lopuksi aika iso merkitys, minkälaisella vedenpaineella käyttää suihkua. Kaikista eniten vettä menee silloin, jos suihku on asetettu niin sanotusti täysille. Jos taas suihkuttelet vähän pienemmällä paineella, vettä kuluu vähemmän. Simppeliä.

Taloyhtiötasolla vettä voidaan säästää päävesisyöttöön asennettavalla paineenalennusventtiilillä, joka alentaa veden virtaamaa ja syöttöpainetta. Asukkaat voivat taas säästää vettä hankkimalla hanoihin voi asentaa erillisiä suulakkeita, jotka vähentävät veden virtausta. Säästeliäitä suuttimia löytyy suihkun lisäksi myös keittiön ja kylpyhuoneen vesihanoihin.

Internetin mukaan kymmenen minuutin suihku voi kuluttaa vettä jopa 120 litraa. Vaihtamalla vanhan suihkusuuttimen vesipihiin malliin voi säästää vettä useamman litran jokaista suihkussa vietettyä minuuttia kohden.

2. Satsaa vettä säästäviin vesikalusteisiin ja tuoreisiin kodinkoneisiin

Tämä vinkki voi olla turha niissä tilanteissa, missä vesikalusteet ovat täysin ehjät ja kylpyhuoneremonttia ei ole näköpiirissä. Niissä tilanteissa missä kylpyhuoneremontti on ajankohtainen, kannattaa sen yhteydessä vaihdattaa vesikalusteet vettä säästäviin malleihin. 

Wc-pöntön huuhtelu vie yllättävän paljon vettä vuodessa, sillä se kuluttaa jopa 20 000 vesilitraa henkilöä kohden. Vessanpöntön kohdalla hyvä säästöniksi on hankkia sellainen malli, jossa on niin sanottu kaksoishuuhtelutoiminto, eli jossa on omat nappulat isolle ja pienelle hädälle. Näinkin yksinkertainen juttu oikein käytettynä säästää tuntuvasti vettä vuositasolla.

Erään nettilähteen mukaan nykyaikaiset WC-pöntöt kuluttavat jopa alle puolet siitä vesimäärästä, mitä vanhat mallit kuluttavat. Sama juttu pätee myös kodinkoneisiin, eli nykyaikaiset tiski- ja pyykkikoneet ovat lähtökohtaisesti vanhoja malleja vesipihimpiä. Esimerkiksi uudet astian- ja pyykinpesukoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin.

3. Korjaa vesivuodot välittömästi

Seuraavasta niksistä minulla on jälleen kerran tarjota ”elävä horror-esimerkki”. Kuulin tämän eräältä talonmieheltä, joka piti meille taannoin asuntonäyttöä eräässä kiinnostavassa kohteessa. Hän kertoi tietävänsä tapauksen, jossa asunnossa asui nuori opiskelijatyttö, joka oli ihmetellyt vessanpöntön lorottavan jatkuvasti vettä, mutta hän ei viitsinyt tehdä asialle yhtään mitään. Myöhemmin hän oli saanut vesilaskun, joka oli luokkaa järkyttävä.

Minulle jäi tuosta tapauksesta mieleen talonmiehen kertomana, miten tyttö oli kiistänyt käyttäneensä noin paljoa vettä, mutta hänelle oli vastattu tyyliin ”et varmasti ole käyttänyt, mutta sen verran sitä vettä on kuitenkin kulunut”. Tämän jälkeen vuoto vesikalusteessa korjattiin ja oppirahat maksettiin.

Eli tarinan opetuksena pienikin vuotokohta wc-istuimessa tai hanassa voi näkyä suuresti tulevissa vesilaskussa. Sama homma toimii myös toisin päin, eli jos vedenkulutuksessa näkyy poikkeamia, kannattaa sen syy selvittää ja korjata mahdollisimman pian. Kaikkia vuotoja kun ei aina näe silmällä.

4. Käytä järkeä veden kanssa lotratessa

Tämä vinkki on otsikoitu vähän typerästi, mutta se on idioottivarma tapa säästää vettä. Veden kulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota ja joskus pienetkin niksit vähentävät kulutusta huomattavasti.

Tiskien kanssa kannattaa pestä täysiä koneellisia ja käyttää tarvittaessa säästö- tai vajaatäyttöohjelmaa. Pyykkiä pestessä kannattaa säätää pesulämpötila 40 asteeseen tai sen alapuolelle, jos vaatteen pesuohje sen sallii.

Jos tiskikonetta ei ole, kannattaa hankkia jonkinlainen pesuvati käsitiskiä varten. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä voi kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen astianpesukoneeseen verrattuna.

5. Yritä saada naapuritkin käyttämään järkeä

Viimeinen vinkki on osittain sama, mutta osoitettuna vain ”kavereille”. Ainakin niissä taloyhtiöissä, joissa olen itse asunut, taloyhtiöillä tuntuu olevan melko iso intressi lisätä kaikkialle erilaisia muistutuslappuja. Näissä lapuissa muistutetaan välillä jopa vähän typeristäkin asioista taloyhtiön asukkaita.

Sen sijaan veden säästämiseen liittyvät laput ovat jossain määrin harvinaisempia, vaikka käytännössä taloyhtiön vesi on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Jos kaikki asukkaat sitoutuisivat tarkkaan vedenkäyttöön, se vähentäisi taloyhtiön – eli kaikkien asukkaiden kustannuksia.

Kaikista huonoin asennoituminen kaikkien kannalta on sellainen ”jos naapuri lotraa, niin minäkin muuten lotraan” -ajattelumalli.

Loppupäätelmät: säästetään vettä – vaikkei se säästäisikään rahaa

Tästä artikkelista tuli taas hitusen kattavampi, kuin aluksi kuvittelin. Alkujaan minun oli tarkoituksena kirjoittaa tähän vain huoneistokohtaisista vesimittareista ja kiinteästä vesimaksusta, mutta artikkeli laajeni aika luonnollisesti myös kohti veden kuluttamista ja siihen liittyviä asioita.

Olen yllättynyt siitä, miten iso merkitys veden laskutustavalla on moniin asioihin. Siitä olen yhä tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen samaa mieltä, että huoneistokohtainen vesimittari ja kulutukseen perustuva laskutus on kaikin puolin paras ja reiluin peli. Se kannustaa ihmisiä säästämään ja siksi se myös säästää meidän kaikkien taloyhtiön osakkaiden rahoja. Myös turha veden kuluttamiseen liittyvä perseily tuntuu loppuvan kuin seinään, jos vedestä maksetaan kulutuksen mukaan.

Kannustan kaikkia seuraamaan omaa vedenkulutusta ihan jo siitäkin syystä, että vettä kannattaa säästää myös ympäristönäkökulmasta. Veden lämmittäminen ja puhdistaminen syö resursseja, joten turhaa veden laskemista kannattaa välttää.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Näin säästän kymmeniä euroja kuukaudessa ruokakaupassa
• Asiaa vakuutusten kilpailuttamisesta
• Kilpailutin autovakuutukseni ja säästin yli 400 euroa
• Kohti omistusasuntoa - tiivistelmä kaikista teksteistä
• Blogin lukijat säästäneet jo tuhansia euroja vakuutuksissaan
• Näin kilpailutat sähkösi helposti
• Opiskelijan säästövinkit
• Kymmenen toimivaa säästövinkkiä