Sijoittamisesta ja yleisestikin taloudesta kiinnostuminen on siinä mielessä hyvä mielenkiinnon kohde, että sitä kautta voi saada joskus arvokasta tietoa, joka auttaa sinua ihan normaalissa arjessa pörssien ulkopuolella. Näin näyttää käyneen meikäläiselle myös viime syksyn aikana, ja tuon sadon hedelmää allekirjoittanut nauttii useamman kerran päivässä.

Tällä kertaa kirjoitan lyhyesti kahvista ja siihen sijoittamisesta. Normaalin kahvipaketin hintalappu on noussut hurjasti talven aikana ja viimeksi lähimarketikseni muodostuneen Ison Omenan Prismassa paketillinen Juhla Mokkaa näytti maksavan jo 5,8 euroa.

Suomalaisethan ovat ehtineet tottua sellaisiin tarjouksiin, missä kolme pakettia kahvia irtoaa 9-10 euron hintaan, mutta tulevaisuudessa ”kympin tarjouksissa” saattaa irrota enää kaksi kahvipakettia. Kahvin hinta onkin noussut lyhyessä ajassa jopa 30 prosenttia, mikä näkyy hyvin nopeasti ahkerien ryystäjien lompakoissa.

Koska tämä blogi keskittyy säästämisen, sijoittamisen ja yrittämisen lisäksi säännöllisesti myös kuluttamiseen, tänään voisimme katsella hieman kahvin hintakehitystä ja sen vaikutusta kahvikupin hintaan.

Kahvin hinta noussut

Kahvi – maailman toiseksi vaihdetuin hyödyke

Kahvin hinta on noussut rutkasti viimeisen puolen vuoden aikana, ja tällä hetkellä arabica-pavun hinta on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. En ihan tarkalleen edes muista milloin oma kahvinjuontini alkoi, mutta sijoittaisin sen samoihin aikoihin täysi-ikäistymisen kanssa. Tuskin valehtelen paljoa, jos sanon kahvin maksavan nyt enemmän kuin koskaan oman asiakassuhteeni aikana.

Kerkesinkin möläyttämään teille jo arabica-pavun, joka on se yleisempi kahvilaatu. Suurin osa kahvivalmistajista käyttää tuotteissaan arabicaa, joten jos tämän raaka-aineen seuraaminen kiinnostaa kuluttajan vinkkelistä, kannattaa seurantaan ottaa nimenomaan arabica. Vaihtoehtoinen kahvilajike voisi olla myös robusta.

Arabica-kahvi on noteerattu New Yorkin pörssissä ja robusta vuorostaan Lontoossa. Kahvifutuurin hinta on aina yhden paunan, eli noin 450 gramman arvosta kahvia. Kahvilla käydään pörssissä kauppaa aivan kuten millä tahansa raaka-aineella. Hyvä on muistaa myös se, että kahvi on öljyn jälkeen maailman toiseksi vaihdetuin hyödyke öljyn jälkeen, joten tässä kohtaa ei puhuta edes mistään marginaalisesta raaka-aineesta.

Kahvin hintakehitys 1997-2022
Arabica-kahvin hintakehitys 1997-2022

Kahvin hinta nousee – minkä vuoksi?

Miksi kahvin hinta on sitten tuplaantunut viimeisen vuoden aikana. Syitä on useita, mutta suurin niistä liittyy maanviljelyyn. Kahvipapua saadaan viljelemällä ja luonnollisesti sadon onnistuminen on isossa roolissa siinä, miten kahvin hinta kehittyy satokauden jälkeen. Jos hyvälaatuista kahvipapua on tarjolla yli tarpeen, hinta jää alas. Huonon satokauden kohdatessa hinta taas lähtee äkkiä nousuun.

Tällä kertaa sääolosuhteet ovat suurin syy hinnan nousemiselle. Brasilia on maailman suurin kahvintuottajamaa ja siellä kahviviljelmiä on kiusannut niin pitkäaikainen kuivuus, kuin myös kauden lopussa iskenyt halla. Laskelmien mukaan sadon määrä pieneni 15 prosenttia sääolosuhteiden ansiosta. Korjatusta sadosta tuli kehno niin määrältään kuin laadultaan, mikä nostaa laadukkaan kahvipavun hintaa.

Brasilian surkea satokausi ei ole ainoa syy kahvin hinnan nousulle, vaan samaan aikaan painetta tulee myös toisesta suunnasta. Maailma alkaa hiljalleen toipua koronapandemiasta, tai vähintäänkin ihmiset pyrkivät palaamaan vanhaan pandemiaa edeltäneeseen aikaan.

Ihmiset alkavat liikkua hiljalleen myös kodin ulkopuolella ja kuluttajat ovat palanneet takaisin kuluttamaan neljän seinän sisältä. Kun ihmiset liikkuvat ulkona ja seurustelevat, monet viettävät aikaa kahviloissa tai ravintoloissa juomassa kahvia. Etenkin Aasian maissa on alettu toipua koronapandemian aiheuttamasta taantumasta.

Hintapainetta tulee siis yhtä aikaa kahdesta suunnasta. Tavaraa on tarjolla vähän, mutta samaan aikaan kysyntä kasvaa. Ei liene kenellekään yllätys, että tässä tilanteessa raaka-aineen hinta lähtee äkkiä jyrkkään nousuun. Yllätys tuskin lienee sekään, että kun kahvivalmistajien käyttämän raaka-aineen hinta kasvaa, kasvaa myöhemmin myös kahvipaketin hinta kaupan hyllyllä.

Kolmantena tekijänä hinnan nousulle on myös logistiikkaan liittyvät kustannukset. Koska merkittävä osa maailman kahvista kasvatetaan Etelä-Amerikassa, logistiset asiat on pakko ottaa huomioon. Logistiikka on ollut paikoittain pahoissa vaikeuksissa koronapandemian aikana, kun mm. merikontit ovat jumiutuneet vääriin paikkoihin sekä lentorahti kulkee paikoittain erikoisesti. Unohtamatta tietenkään kasvavia polttoaineen hintoja.

Vaikka logistiset syyt ovat satoa ja kysyntää huomattavasti pienempiä tekijöitä hinnan muodostumisen kannalta, täytyy logistiikka ottaa väkisinkin huomioon kokonaisuudessa. Tunnetusti pienistä puroista kasvaa iso joki, ja sama koskee myös kahvia. Kun monta epäonnista ja negatiivista asiaa tapahtuu samaan aikaan, voi lopputulos olla merkittävä.

Tarjoushaukkailu läpi syksyn kannatti

Jos palataan meikäläisen kauppareissuihin, niin huomasin kahvin nousevan hinnan ensimmäistä kertaa jo alkusyksystä. Vinkki tälle hintaseurannalle tuli eräältä nimettömäksi jäävältä suomalaiselta pörssitoimittajalta, jonka kanssa vaihtelemme säännöllisesti niin ajatuksia sijoittamisesta, kuin myös suunnittelemme kimppakyytejä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen.

Kuten tässä artikkelissa aiemmin esitelty kurssikäppyrä kertoo, nousu on ollut lähes pystysuoraa ilman sen suurempia hengähdystaukoja. Tämän tapaisissa nousuissa lienee vain ajan kysymys siihen, koska hinnan nousu alkaa näkymään kaupassa myytävien tuotteiden hinnoissa.

En normaalisti perusta hirveästi kaupan tarjouksista ja allekirjoittanut skippaa tavallisesti kokonaan mm. black fridayn tyyppiset keinotekoiset alennusmyynnit. Omaan kulutusfilosofiaani kuuluu se, että eniten säästää silloin, kun ostaa vain sellaista mitä oikeasti tarvitsee. Ihan sama vaikka saisit 300 euron puhelimen 100 eurolla, olet vain tuhlannut satasen, ellet sitten ole oikeasti tarvinnut uutta puhelinta.

Kahvin kohdalla tein kuitenkin sellaisen poikkeuksen, että sitä tuli ostettua pitkin syksyä aina paikan tullen – joskus jopa kaksin käsin. Kahvi on siinä mielessä hyvä elintarvike, että se säilyy melko pitkään, eli sitä voi surutta ostaa kerralla isoja määriä. Sen hamstraaminen ei aiheuta helposti kalliiksi tulevaa ruokahävikkiä. Lisäksi kahvia ei tarvitse varastoida jääkaappiin tai pakastimeen, jossa tila on näin kaksiossa asuvana hyvinkin rajallista.

Löysinkin itsestäni syksyn aikana jonkinlaisen Sulo Vilénin, ja ostin kahvia aina kun sitä satuin halvalla saamaan. Syystä tai toisesta hyviä kahvitarjouksia tuntui olevan täällä Espoossa pitkin syksyä vuorotellen vähän jokaisessa kaupassa aina Prismasta Citymarketin kautta Tokmanniin. Syksyn aikana kahvitarjoukset olivat paikoittain niinkin halpoja, että ehdin jo kertaalleen epäillä kuluttajahinnan nousevan koskaan raaka-aineen hinnan perässä.

Parhaimmillaan keittiöni kaapeissa oli jemmattuna varmaan 20 pakettia kahvia. Laskemista vaikeutti se, että kahvia kuluu meillä jatkuvasti. Meillä keitetään päivässä tavallisesti 5-6 kertaa kahvia päivän mittaan. En kuitenkaan päässyt tässä lajissa lähimainkaan nimimerkin pörssipeluri tasolle, joka osti takavuosina 3000 kilogrammaa sokeria ja varastoi ne saunaansa.

Kahvin hinta nousee viimeinkin

Hauskana yksityiskohtana kahvin hinnan nousemista kerrottakoon vielä se, että kirjoitin tästä aiheesta joulukuun puolivälissä SalkunRakentajalle ja Verkkouutisille. Noiden artikkelien kirjoittamisen aikaan ei vielä tuntunut olevan hintapainetta kahvissa, ja sen myötä kyselinkin otsikoinnissa hinnan nousemisen ajankohtaa.

Viimeistään vuoden viimeisinä päivinä alkoi kuitenkin tapahtumaan ja kahvin hinta lähti viimeinkin nousuun. En osaa selittää teille sitä, miksi viive oli tässä tapauksessa luokkaa kuukausia, kun esimerkiksi polttoaineiden kanssa hinnan seuraaminen on huomattavasti nopeampaa. Perstuntumalta ilman ensimmäistäkään lähdettä väitän polttoaineen hinnan liikkuvan (ainakin ylöspäin) päivissä tai korkeintaan viikoissa, eli huomattavasti nopeammin.

Polttoaineista puheenollen, arvatkaa vain kuinka monesti olen koittanut tehdä samanlaista ajoittamistemppua auton tankkaamisen kanssa. Lähes poikkeuksetta omat ajoitukseni tankkaamisen suhteen menevät reisille, sillä tankin olisi voinut lorottaa täyteen hieman halvemmalla joko seuraavalla huoltoasemalla tai paria päivää myöhemmin.

Palataan kahviin. Rehellisesti sanottuna en ole järin innoissani tästä kehityksestä, vaikka osasin kerrankin ennustaa asiaa ja jossain määrin laitoin jopa rahojani likoon näkemykseni puolesta. Karu tosiasia on kuitenkin se, että allekirjoittanut on kova juomaan kahvia, ja jatkossa tämä tietänee minulle kasvavia menoja.

Kahvin nouseva hinta on huomattu myös suomalaisessa talousmediassa – vähän humoristiseen viittaan verhottuna. HS Visio on tehnyt aihetta käsittelevän artikkelin loppuun laskurin, jossa voi laskea oman kulutuksensa pohjalta kahvin hinnan nousun hintalapun.

Miltä näyttää kahvin hinnan tulevaisuus?

Mielenkiintoista on nähdä se, miten kahvin hinta tulee kehittymään tulevaisuudessa. Aika monet merkit osoittavat nyt siihen suuntaan, että hintapainetta alaspäin ei tule hetkeen olemaan. Hinnat ovat yleisestikin nousussa inflaation myötä, maailma kenties avautuu pandemian myötä entisestään ja sitä myötä kulutuskin kasvaa.

Oman mausteensa hommaan tuo se, että tällä hetkellä huonon satokauden jälkeen kahvivarastoja ei käytännössä ole lainkaan. Kaikki saatavilla oleva kahvi menee nyt suoraan myyntiin, eikä varastoja saada lainkaan kasvatettua. Homma toimii vielä joten kuten, mutta toista huonoa satokautta ei välttämättä kestetä ilman suurempia ongelmia.

Ilmastonmuutoksen on sanottu olevan uhka tulevaisuuden kahvinviljelylle, sillä sen epäillään aiheuttavan lisää viljelyä haittaavia sään ääri-ilmiöitä. Kuivuuden ja hallan lisäksi satoa voivat kiusata myös liian rankat sateet, joskin sade sopivissa määrin elinehto onnistuneelle viljelylle. Ylipäätään kahvin viljelyn koetaan vaikeutuvan hiljalleen tulevaisuudessa ja syynä on pitkälti erilaiset säihin liittyvät haasteet.

Toisaalta kahvin hinnan nouseminen on tuonut markkinalle uusia viljelijöitä, jotka ovat alkaneet viljellä taas kahvia. Kun kahvin hinta on nousussa, myös viljelijän tuotto on ollut kasvamaan päin. Mitä enemmän maailmassa on kahvin viljelijöitä, sitä todennäköisemmin jatkossa saadaan korjattua suurempia satoja.

Onko jatkossa trendikästä juoda kahvia?

Minulle tuli pienenä yllätyksenä se, ettei kahvi ole kovinkaan defensiivinen raaka-aine. Kuvittelin aiemmin ihmisten ryystävän kahvia tilanteessa kuin tilanteessa, mutta näin ei todellakaan ole. Kuten koronapandemiakin osoitti, kriisitilanteissa ihmiset usein tinkivät ensimmäisten joukossa kahvista. Onhan sen nauttiminen liittynyt tavallisesti sosiaalisiin kontakteihin.

Oma lukunsa soppaan on tietenkin ilmastonmuutokseen liittyvät trendit ja mitä satummekaan pitämään seuraavaksi pahimpana tekona ilmaston kannalta. Monet ovat lopettaneet mm. lihan syömisen ilmastosyistä, mutta voisiko tulevaisuudessa kahvin juomisesta tulla samanlainen ”pahe”, kuin lihasta? Faktahan on kuitenkin se, että toiselta puolelta maailmaa roudattu kahvi aiheuttaa varmasti aimo annoksen päästöjä.

Mahdollistahan on sekin, että kahvi pääsee lentomatkailun kaltaiseen erityisasemaan. Olen joskus vähän ihmetellyt sitä, että jotkut ihmiset näkevät autoilun kaikissa muodoissa ympäristöä kuormittavana puuhana, mutta samaan aikaan taas viikonloppumatka lentokoneella Eurooppaan on ihan fine.

Noh, se ilmastoasioista. Aihe on monelle varsin herkkä ja osittain ohi alkuperäisen aiheen. Koska julkaisen tämän artikkelin sunnuntaiaamuna, haluan lopettaa artikkelin Harri Holkerin ikonisiin sanoihin: minä juon nyt kahvia.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

2 kommenttia kohteessa “Onnistuinko kerrankin ajoittamisessa? – Kahvin hinta on noussut kaupoissa

  1. Hilu kommentoi:

    Mielenkiintoinen kirjoitus! Meidän perheessä ei enää juoda kahvia ja siihen on kolme syytä: ilmasto, rahanmeno ja kofeiinin vaikutukset. Tuloksena on ollut sikeät yöunet ja paksu lompakko. Vieroittuminen vaati useita yrityksiä ja epäonnistumisia, mutta enää ei ole paluuta entiseen.

    Ihan vain mielenkiinnosta, montako euroa vuodessa säästäisit lopettamalla kahvinjuonnin?

    • RJW kommentoi:

      Varmasti säästäisin kymmeniä, ellei jopa satoja euroja 😀 olisikohan se keskimäärin paketti per viikko mitä meillä kuluu kahvia? Tämä arviona, en ole laskenut.

      Mutta varmasti olisi moneltakin kantilta ihan hyvä veto lopettaa tai edes vähentää kahvin juontia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.