Sisältää mainoslinkkejä

Kuuntelin hiljattain erään kirjan uudelleen, josta olen jo ohimennen maininnutkin tässä blogissa kesällä 2019. Kyseessä on urheilulääkärinä tunnetun Aki Hintsan osittainen omaelämäkerta, jossa hän käy läpi oman hyvinvointimallinsa ja sen rakentumisen.

Aki Hintsa (1958-2016) on yksi suomalaisen urheilumaailman suurimpia lääkäreitä, joka tuli tunnetuksi niin Suomen Olympiakomitean lääkärinä, kuin myös Formula 1 -sarjan varikkolääkärinä. Kun Hintsa päätti lopettaa vuoden 2013 lopulla F1-lääkärin uransa, F1-toimittaja Oskari Saari halusi tehdä Hintsasta kirjan. Tämä kirja kantaa vaatimatonta nimeä Voittamisen anatomia (2015).

Kirja on sopiva miksaus sekä Hintsan elämäkertaa, että ehtaa tietokirjallisuutta. Kirjan perimmäisenä tarkoituksena on kertoa miten Hintsan menestyksekäs hyvinvointimalli luotiin, sekä paneutua tähän hyvinvointimalliin tunnettujen esimerkkien kera. Elämäkerrallinen puoli tuo taas mukavasti syvyyttä aiheeseen, koska monet hyvinvointimallin asioista Hintsa opetteli niin sanotusti kantapään kautta.

Mainos: Voittamisen anatomian voit lukea lähes kaikista e- ja äänikirjapalveluista. Aktivoi *maksuton 45 päivän kokeilujakso Nextoryyn* tai *30 päivän maksuton kokeilujakso Bookbeatiin*, niin pääset lukemaan tai kuuntelemaan kyseisen kirjan.

Aki Hintsa Oskari Saari Voittamisen anatomia

Toinen kerta toden sanoo

Tässä kohtaa täytyy tehdä pieni nolo tunnustus. Luin ensimmäistä kertaa Hintsan kirjaa jo keväällä 2019, mutta se jäi silloin kesken. Syy ei piilenyt suinkaan siinä, että kirja olisi ollut jollain tavalla huono. Ei tosiaankaan. Kirja jäi vain kesken siitä syystä, että silloinen Nextory maksuton kokeiluni pääsi ehtymään.

Syystä tai toisesta kirjan loppuun saattaminen venyi kuitenkin talvelle 2022 asti. Aikaa kirjan aloittamisesta oli kulunut kuitenkin niin kauan, että päätin aloittaa kirjan uudelleen alusta asti. Ensimmäisellä kerralla pääsin etiopialaisen kestävyysjuoksija Haile Gebrselassiesta kertovan luvun loppuun saakka.

Otetaan tässä kohti nyt kunnon alustus kirjan alkuun. Kirjahan alkaa hyvinkin dramaattisesti, kun tapahtumat sijoittuvat F1-varikolle Singaporen GP:ssä vuonna 2013. Lotuksen kuljettaja Kimi Räikkönen oli satuttanut harjoituksissa pahasti selkänsä, ja tiimi päätti pyytää McLarenin lääkärinä toimivalta Hintsalta kiireellistä apua.

Aki Hintsa ei tapansa mukaan miettinyt kuin toisen henkilön hyvinvointia, joten hän säntäsi kilpailevan tiimin tiloihin puuduttamaan Kimin selkää. Vaikka puudutus onnistui melko hyvin, Räikkösen viikonloppu oli ailahteleva. Seuraavan päivän aika-ajot menivät reisille, mutta sunnuntain kisassa Kimi paineli kolmannelle sijalle, jättäen molemmat McLaren-kuskit taakseen.

Vähemmän yllättävästi McLarenilla ei meinattu sulattaa Hintsan temppua. Hintsa otti varikolla lujasti yhteen McLarenin tallipäällikkö Martin Whitmarshin kanssa. Vaikka Whitmarsh leppyikin hetken keskustelun jälkeen, Hintsalle tuo hetki oli käänteen tekevä. Tämä oli viimeinen niitti sille, että Hintsa päätti jättää uransa F1-lääkärinä 11 kauden jälkeen.

Rimaa hipoen lääkikseen ja sattumalta Etiopiaan

Alun jälkeen kirjassa edetään Aki Hintsan nuoruuteen. Hintsa oli kova urheilumies jo nuoresta pitäen. Isän painostuksesta hän hiihti paljon, mutta jääkiekko oli hänelle rakkaampi laji. Koska 1970-luvun Suomessa ammattilaisjääkiekkoilusta ei voinut vielä edes haaveilla, ei Hintsa panostanut urheilu-uraansa sen enempää.

Lukion jälkeen Hintsa tsemppasi hurjasti, sillä hänellä oli tavoitteena päästä opiskelemaan lääketieteelliseen. Pääsy lääkikseen ei ollut todellakaan mikään läpihuutojuttu, vaan se vaati todella paljon työtä. Pänttäämisen lisäksi Hintsa teki myös yläkerran herran kanssa sopimuksen, että mikäli hän joskus pääsee lääkikseen, tulee hän noudattamaan kristillisiä arvoja elämässään entistä tarmokkaammin.

Niinhän siinä sitten kävi, että Hintsa pääsi Turussa lääkikseen ja valmistui lääkäriksi. Myöhemmin seurakuntatouhujen kautta Hintsalle avautui kuin vahingossa mahdollisuus lähteä 1990-luvulla lähetyslääkäriksi Etiopiaan.

Etiopiassa vietetyt vuodet kasvattivat Hintsaa monellakin tavalla. Maata vaivasi niin korruptio, väkivaltaisuus, kuin myös huoleton elämäntyyli, joka oli sairaalaolosuhteissa joskus jopa kuolettavaa. Etiopiassa Hintsa joutui myös pahoihin paikkoihin. Välillä kotiovella oli aseistautuneita sotilaita, välillä pienelle vastaanotolle tuli bussilastillinen hyökkäyksessä haavoittuneita siviilejä.

Raskas elämä Etiopiassa antoi monella tapaa Hintsan hyvinvointimallille lähtökipinän. Työn uuvuttama Hintsa halusi parantaa omaa elämänlaatuaan, jotta työ ei imisi miehestä kaikkia mehuja. Tästä tuli motiivi lähteä perehtymään omaan hyvinvointiin.

Toinen merkittävä motiivi hyvinvointimallin luomiselle tuli kestävyysjuoksija Gebrselassien kautta, jonka perhetuttu Hintsa oli. Tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Gebrselassie oli yksi Etiopian suurimpia urheilusankareita, joten jo ihan siitäkin syystä Hintsa halusi ammentaa Gebrselassiesta oppia. Hintsaa kiinnosti erityisen paljon se, miksi juuri etiopialaiset pärjäävät juoksussa niin hyvin.

Gebrselassien elintapoja ruoditaan kirjassa todella paljon, eli kaikkia niksejä ei saa mahdutettua yhteen blogikirjoitukseen. Keskeisimpiä Hintsan huomioita olivat mm. Gebrselassien säännöllinen vuorokausirytmi, monipuolinen, ravinnerikas ja terveellinen ruokavalio sekä tiiviit ja läheiset perhesuhteet. Gebrselassie ei myöskään erotellut juoksija-minäänsä ja perheenisä-minäänsä lainkaan.

Hintsaa kiinnosti todella paljon myös se, että miten köyhyyden ja kurjuuden keskeltä tulee kerta toisensa jälkeen niin hyviä kestävyysurheilijoita, kun taas raharikkaissa länsimaissa Suomen johdolla touhusta ei tahdo tulla mitään. Myöhemmin kirjassa Hintsa palaa monesti mm. siihen, miten erilainen viihde-elektroniikka häiritsee todella paljon meitä kaikkia, myös urheilijoita.

Formula ykkösiä, poliitikkoja ja liikemiehiä

Gebrselassien lisäksi paljon huomiota saavat myös F1-kuljettajat ja F1-sirkus. Olen hämmästynyt siitä, miten paljon kirjassa avataan mm. Mika Häkkisen, Kimi Räikkösen tai Sebastian Vettelin asioita. Kyseessä on kuitenkin osittain terveydellisiä asioita, joista lääkäri ei voi muille puhua. Etenkin Vettelin henkistä kehittymistä ruoditaan kirjassa melko suorapuheisesti.

Kenties homman pihvi onkin siinä, että koska Hintsa on niin pirun kova tekijä lajissaan, myös monet asiakkaat ovat antaneet kirjan avata omia ongelmiaan ja niiden ratkaisemisia hyvinkin yksityiskohtaisesti. F1-kuskien lisäksi kirjassa oman osionsa saa Nokian muotoilusta vastannut johtaja Marko Ahtisaari, jonka casessa käydään läpi Nokian hurjia vuosia 2010-luvun alusta.

Vaikka kirjassa esiteltävät esimerkkitapaukset ovat mahtipontisia, moni hyvä case jäi myös kirjan ulkopuolelle. Aki Hintsan vastaanotolla on käynyt myös median mukaan Alexander Stubb, joka haki Hintsalta apua pääministerin työhönsä. Ja vaikka nostinkin tässä pääasiassa vain suomalaisia nimiä esiin, Hintsa oli kansainvälisestikin hyvin arvostettu lääkäri.

Aki Hintsan filosofia – voittamisen anatomia

Lähetystyönsä kautta Hintsa pääsi tutustumaan LFA-menetelmään (logical framework approach), jossa projekti jaetaan useiksi pieniksi osaprojekteiksi ja niihin sovitaan erilliset tavoitteet sekä seurataan niiden täyttymistä. LFA-menetelmä antoikin hieman osviittaa Hintsan omalle The Circle of Better Life-konseptille. Konseptin perimmäinen idea on tehdä ihmisistä tyytyväisempiä ja tuottavampia.

Aki Hintsan suurimpia oivalluksia oli se, että hyvinvointi ei tule menestyksen myötä, vaan toisinpäin. Jotta voit menestyä työssäsi, elämänhallinnan tulee olla kunnossa. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvyydelle, mutta jostain kumman syystä asia kuitenkin unohtuu suurimmalta osalta meistä.

Hintsa jakoi mallissaan ihmisen hyvinvoinnin kuuteen eri osa-alueeseen, joista jokaisen on oltava kunnossa, jotta ihminen voi hyvin ja pystyy sitä myöten menestymään. Jokainen meistä ymmärtää, että jos pyörivä pyörä ei ole tasapainossa, se alkaa vispaamaan hallitsemattomasti, jolloin sen hallinta on vaikeaa.

Kuusi osa-aluetta ovat seuraavanlaiset:

  1. Yleinen terveys (mallin lähtöruutu ja päätepiste)
  2. Biomekaniikka (kehon ja tukirakenteiden sekä nivelten päivittäinen liikkuvuus)
  3. Palautuminen (unta vähintään 7,5 tuntia joka yö)
  4. Ravinto (terveellinen ja monipuolinen ruoka)
  5. Fyysinen aktiivisuus (Hintsa suositteli ottamaan 10 000 askelta joka päivä)
  6. Henkinen energia (anna ja saa energiaa läheisiltäsi, työstä sekä itseltäsi)
Aki Hintsa hyvinvointimali
Kuvan lähde: Hintsa Permormance Oy

Hintsa näkee hyvinvoinnin tekijöidensä tulona, eikä niinkään summana. Jos eri osa-alueita arvioidaan pisteillä 0-5, niin lopputulos muuttuu merkittävästi, lasketaanko pisteet yhteen (5+5+5+0+5+5) vai kerrotaan (5*5*5*0*5*5). Yhdenkin osa-alueen sakatessa koko korttitalo kaatuu, tai tässä tapauksessa pyörän pyöriminen lakkaa.

Oli Hintsan asiakkaana sitten F1-kuski tai yrityselämän vaikuttaja, ja oli potilaan ongelmana sitten väsymys tai kipeä selkä, Hintsan vastaanotolla prosessi alkoi aina kolmella kysymyksellä:

  1. Kuka minä olen? (Oman identiteetin määrittely)
  2. Mitä minä haluan? (Omien tavoitteiden määrittely)
  3. Hallitsetko omaa elämääsi? (Esteiden tunnistaminen ja poistaminen)

Hassua kyllä, näinkin alkeelliset kysymykset saivat laukaistua monen pitkäikäisen ongelman. Hintsan mukaan todella moni potilas tuli valittamaan hänelle esimerkiksi hallitsemattomia selkäkipuja, joihin ei ole löytynyt ratkaisua. Siinä missä edelliset lääkärit ovat tarjonneet ratkaisuksi magneettikuvauksia, jumppaohjeita ja särkylääkkeitä, Hintsa tutustui potilaaseen syvemmin. Lopulta selkäkivut aiheutuivat stressistä, joka taas oli seurausta huonoista elämäntavoista.

Yksi Hintsan vakiotesti oli myös niin sanottu purjevenetesti, jota hän käytti etenkin nuorten F1-lupausten kanssa. Yleensä asiakassuhteen alussa tehty tehtävä nuorelle kuskille oli, että hänen tulisi kirjoittaa paperille ne maksimissaan 10 läheistä ihmistä, jotka mahtuisivat mukaan purjeveneeseen. Kun kuljettaja teki tämän, Hintsa käski kuljettajaa säästämään visusti tuon listan pitkälle tulevaisuuteen.

Näinkin simppeli harjoitus toimi todella hyvin F1-kuskien parissa, joiden uran alettua myös henkilökohtainen elämä oli usein melkoista myllerrystä. Kun ura toi nimeä, rahaa ja menestystä, lähipiiriin alkoi ilmaantua jos jonkinlaista seuraa ja onnenonkijaa. Tällöin oli hyvä kaivaa ennen uraa tehty purjehduslista esiin, ja palauttaa mieleen ne elämän tärkeimmät henkilöt.

Motivaation rooli menestyksessä

Hintsan kirjassa käydään kattavasti läpi myös erilaisia motivaatioon liittyviä asioita. Motivaation kohdalla on vaikea olla mainitsematta Mika Häkkisen uran vaiheita, joita kirjassa käsiteltiin kattavasti. Kirjan pääpaino on Häkkisen lopetuspäätöksessä ja uran jälkeisessä ajassa, sekä myös monelta unohduksiin jäänyt paluuyritys F1-radoille.

Mika Häkkinenhän voitti F1-mestaruudet vuosina 1998 ja 1999. Tämän jälkeen Häkkinen ajoi vielä kaksi kautta, jonka jälkeen hän jäi sapattivapaalle, joka vaihtui myöhemmin uran lopettamiseen. Häkkisen elämää tuntevat saattavat muistaa sen, että Mika loukkaantui F1-onnettomuudessa todella pahasti vuonna 1995, eikä kuolemakaan ollut kovin kaukana. Häkkinen kuitenkin kasasi itsensä, palasi radalle ja tulemana oli kaksi mestaruutta.

Mestaruuksien jälkeen Häkkisen ajamisessa alkoi olla puutteita. Hän ei kokenut enää suurta paloa lajia kohtaan. Se suurin tavoite oli voitettu jo kahdesti, mikä vei osan motivaatiosta. Toisaalta iän mukana tuoma kokemus toi F1-piireissä jopa hieman haittoja mukanaan, sillä vuoden 1995 onnettomuus kummitteli takaraivossa. Onko järkeä riskeerata kaikki, jos ei edes aidosti enää tavoittele lajissa mitään?

Häkkinen oli Hintsan väylä kohti F1-maailmaa, sillä juuri Mika Häkkinen toi hänet F1-piireihin vuonna 1997. Hintsan avulla Häkkinen repi itsestään ne viimeisetkin tarvittavat henkiset ominaisuudet, joiden avulla mestaruudet irtosivat.

Toisaalta Hintsa auttoi Mikaa myös uran jälkeisenä aikana, kun Häkkinen kärsi urheilu-uran jälkeisen ajan sopeutumisongelmista. Superjulkkis-Häkkistä revittiin uran jälkeen vähän sinne ja tänne. Urheilu-uran jälkeiseen elämään oli vaikea totuttautua.

Viimeinen kirjassa mainittu Hintsan ja Häkkisen yhteinen koitos tapahtui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, kun Häkkinen yritti tehdä sittenkin paluuta F1-maailmaan. Yksi merkittävimpiä esteitä urakalle oli kuitenkin Aki Hintsa, joka ei puoltanut lääkärinä paluuajatusta. Paluun esti Hintsan mukaan nimenomaan Häkkisen henkinen kantti.

Luonnollisesti Häkkinen hermostui Hintsan antamasta lausunnosta, mutta melko nopeasti hän kuitenkin ymmärsi Hintsan pointin. Viimeistään siinä kohti, kun McLaren järjesti näytösluontoisesti Häkkiselle mahdollisuuden osallistua yleisiin testeihin Mikan ottaessa ajallisesti todella paljon pataan muilta kuskeilta, kuoppasi Häkkinen lopullisesti paluuhaaveensa.

Pienet muutokset tuovat suuria tuloksia

Erityisesti yritysmaailmassa ihmiset tuppaavat olemaan äärimmäisen kiireisiä, joten elämäntapojen muuttaminen voi olla vaikeaa. Muutoksia ei kyetä järjestämään käytännössä, koska sen myötä kalenteri saattaisi räjähtää, tai omassa arjessa on muuten vain jo niin monta liikkuvaa osaa.

Kirjassa Hintsa antaa kuitenkin monia hyvin toimivia pieniä vihjeitä, joiden avulla elämäntapoja saadaan muutettua. Esimerkiksi 10 000 askeleen ottaminen joka päivä tuo pitkässä juoksussa valtavan hyödyn, eikä se vaadi loppujen lopuksi edes paljoa kävelyä. Eräälle yritysjohtajalle Hintsa suositteli kävelyä työmatkan viimeisille kilometreille, joissa tämä kuitenkin kyhjöttäisi ruuhkissa.

Marko Ahtisaari järjesti Nokialla kävelypalavereja, joissa palaveri vedettiin joko ulkoilmassa kävellen, tai huonolla kelillä pääkonttorin käytävillä. Myös seisomatyön ottaminen osaksi päivää tarjoaa yllättävän isoja hyötyjä, sillä ihminen kuluttaa seisoessaan istumista enemmän. Ylipäätään kirjassa kerrottiin aika koruttomasti istumatyön aiheuttavan kalliita kustannuksia yhteiskunnalle pitkässä juoksussa.

Kirjassa kerrotaan myös erilaisista kokeiluista alkoholiin liittyen. Niissä suurimpana pointtina taisi olla se, että jokaiselle toimii hieman erilaiset keinot. Ylenpalttista dokaamista tulisi tietenkin välttää, mutta pienetkin annokset alkoholia ennen nukkumaanmenoa saattavat nekin vaikuttaa yllättävän paljon nukkumiseen, ja sitä kautta palautumiseen.

Uneen liittyen kirjasta ehkä jokseenkin huomasi sen, että se on kirjoitettu vuosina 2013-15. Sosiaalinen media ottaa meistä yhä enemmän niskalenkkiä, mutta tästäkin osattiin varoittaa. Hintsan mukaan oli oleellista osata rauhoittaa oma uni, eli esimerkiksi työasioita ei tulisi käydä läpi ennen nukkumaanmenoa. Samoin kaikenlainen puhelimen selaaminen sängyssä vaikuttaa sekin pahasti palautumisen laatuun.

Arvojen merkitys

Vaikka Hintsan malli niitti kovia tuloksia, tässäkään tapauksessa suutarin lapsella ei ole aina kenkiä. Omasta hyvinvointimallista huolimatta Hintsa kertoo kirjassaan myös siitä, miten hän on omista opeistaan huolimatta ryssinyt välillä niin omaa jaksamista, kuin myös läheissuhteita.

Kirjassa avataan mm. Hintsan ensimmäisen avioliiton päättymistä eroon, joka johtui pitkälti miehen liian suuresta intohimosta työtään kohtaan. F1-lääkärinä hän oli matkoilla noin 200 päivää vuodessa, mikä ei tietenkään ole optimaalisin lähtökohta Hintsan suuresti korostamalle läheissuhteiden hoitamiselle.

Hintsa antoi itselleen raippaa myös omasta jaksamisestaan. Hän painoi kovasti duunia, mikä näkyi monessakin mielessä. Erään hyvinvointiluentonsa päätteeksi hän sai kuulijalta palautteen, että muuten hyvää puhetta, mutta puhuja itse ei näytä kovin hyvinvoivalta.

Kirja alkoi F1-varikoiden jättämisellä, ja melko hauskasti se myös päättyi siihen. Minä pidin mallista, jossa kirja alkaa ja loppuu periaatteessa samaan pisteeseen. Kirjan loppupuolella lopettamispäätöstä kuvailtiin vielä yksityiskohtaisemmin.

Rankan reissaamisen lisäksi päätökseen vaikuttivat Hintsan omat arvot. Jo uransa alkuvaiheessa Hintsa oli päättänyt ottaa Hippokrateen valan tosissaan, eli auttaa kaikkia potilaitaan kuin kohteena olisi oma vanhempi. Hyvä ja väsymätön työ osui jossain määrin jopa omaan nilkkaan, sillä Aki Hintsasta tuli F1-varikon yleislääkäri, joka poisti parhaimmillaan jopa MTV:n kameramiehen jalasta tikkejä.

Myös F1-maailman kilpailullisuus toi suuria haasteita. Yksi eniten ongelmia tuonut kuljettaja oli Lewis Hamilton, joka siirtyi Hintsan viimeisen kauden ajaksi McLarenin kilpailija Mercedeksen kuljettajaksi. Hamiltonin kohdalla käytiin todella paljon vääntöä siitä, miten paljon Hintsa voisi olla tekemisissä ja sitä kautta auttaa yhtä pahinta kilpailijaa. Olihan Hamiltonin ja Hintsan välit todella lämpimät yhteisen historian myötä.

Lämpimistä väleistä nopea nosto kirjan ulkopuolelta. Kun Aki Hintsa kuoli syöpään vuonna 2016, Ähtärissä järjestetyissä hautajaisissa yksi arkun kantajista oli Lewis Hamilton. Asiasta ei tehty edes sen suurempaa numeroa, vaan maailman parhaimpana kuskina tunnettu Hamilton istui Ähtärin kirkossa kuten kuka tahansa muu Hintsan läheinen.

Voittamisen anatomia julkaistiin maaliskuussa 2015, ja Hintsa sai tiedon haimasyövästään heinäkuussa 2015. Tässä kirjassa ei ole osattu siis aavistaakaan sitä, mikä lääkärin kohtalo tulee olemaan. Aki Hintsa kuoli 58-vuotiaana 15. marraskuuta 2016.

Oskari Saari ja Aki Hintsa kirjoittivat kuitenkin vielä toisenkin kirjan, joka kantaa nimeä Tänään olen elossa: Kuolevan miehen päiväkirja. Siinä Hintsa kirjoittaa ajatuksiaan sairastamisesta ja kuolemasta. Täytyy laittaa tämäkin opus joskus lukulistalle.

Loppusanat: pitäisikö minunkin innostua voittamisesta?

Näin loppuun haluan kirjoittaa vielä muutaman sanan omasta henkilökohtaisesta elämästäni. Meikäläinen on ollut viimeiset pari vuotta hyvinkin kiinnostunut omasta jaksamisesta, sekä oman arjen kaikenlaisesta sujuvoittamisesta.

Tätä blogia pidempään seuranneet saattavat muistaa artikkelini kehityskeskustelusta alkoholin kanssa, Trellon käytöstä sekä keskittymiskyvyn maksimoimisesta. Jonkinlainen kiinnostus aiheeseen on siis ollut jo tovin ilmoilla.

Kirjan lukemisen jälkeen minut valtasi pieni into perehtyä yhä syvemmälle omaan hyvinvointiin ja sitä kautta oman toiminnan tehostamiseen. Siinä on olemassa ihan selkeä porkkana, sillä kun nämä asiat handlaa hyvin, tulee myös tehtyä enemmän.

Oma elämäni on ollut viimeiset kolme vuotta yhdenlaista tykitystä, kun samaan aikaan pöydällä on ollut palkkatyötä, yrittämistä ja opiskeluja – puhumattakaan sitten kaikesta muusta oheistoiminnasta. Tällaisen työkuorman kanssa väsyttää itsensä todella helposti, jos ei osaa pitää itsestään ja omasta jaksamisestaan huolta.

Olen aika varma siitä, että tulen tulevan kesän aikana tekemään jotain isompia muutoksia tai vähintäänkin kehityskohteita omaan arkeeni, sillä haluan optimoida omaa tekemistäni entistä enemmän. En tee sitä välttämättä puhtaasti Aki Hintsan opeilla, mutta aivan varmasti Voittamisen anatomiasta tulee kaivettua joitakin juttuja repertuaariin. Esimerkiksi ruoka ja liikunta ovat sellaisia, joissa riittää vielä roimasti petrattavaa.

Minulla on tarkoituksena miettiä myös monia muitakin pieniä ja suuria asioita, jotka vaikuttavat ihmisen jaksamiseen. Voisin jo tässä kohti nostaa esimerkiksi vaikkapa internet-kommentoinnin, joka tuppaa olemaan hyvin negatiivispainotteista. Negatiivisuus ja siihen törmääminen syö yllättävän paljon voimavaroja, joten olisinko tehokkaampi, jos onnistuisin välttämään negatiivisen keskustelun seuraamista?

Noh, ei mennä asiassa sen syvemmälle tällä kertaa. Loppuun voidaan todeta, että Aki Hintsan hyvinvointimallista kertova kirja Voittamisen anatomia Oskari Saaren kirjoittamana oli hyvä. Ei sitä huonon kirjan jälkeen innostuisi näin paljoa aiheesta.

Mainos: Voittamisen anatomian voit lukea lähes kaikista e- ja äänikirjapalveluista. Aktivoi *maksuton 45 päivän kokeilujakso Nextoryyn* tai *30 päivän maksuton kokeilujakso Bookbeatiin*, niin pääset lukemaan tai kuuntelemaan kyseisen kirjan.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.