Kuten osa teistä ehkä tietää, allekirjoittaneella on tämän juuri lukemasi talousblogin lisäksi myös toinen blogi, joka keskittyy autoihin. Ajattelin käydä tässä artikkelissa läpi hieman tämän ”sivuprojektini” nykytilaa ja miten se on kehittänyt minua niin yrittäjänä, kuin myös kirjoittajana.

Otetaan nopea kertaus taustoista. Aloin haaveilla rinnakkaisesta blogista jo koronakriisin alkuvaiheessa, kun kaipasin vaihtelua kirjoittamiseen. Olin jo aiemmin freelancer-kirjoittajana havainnut sen, että nautin suuresti talouden ulkopuolelta tulevista kirjoitusaiheista. Uudet aiheet kehittävät kirjoittamista ja pitävät mielen virkeänä.

Veivailin läpi jos jonkinlaista blogi-ideaa, mutten keksinyt mitään fiksua. Halusin aiheen joka kiinnostaa minua, mutta samalla se tuo myös aitoa lisäarvoa lukijalle. Lisäksi idea saisi olla uniikki, jolla ei olisi ainakaan hirveästi kilpailua.

Tammikuussa 2021 istuin Kuopiossa kotini vessassa, kun lamppu syttyi. Eräs kaverini oli käynyt koeajamassa erästä autoa ja hän mietti siitä eräänlaisen raportin kirjoittamista – vaan alusta tämäntapaiselle sisällölle puuttui kokonaan. Heureka, minäpä rakennan autoblogin!

Ajatuksesta projektiksi

Meikäläisellä on ollut hyvin matala kynnys aloittaa jonkinlainen verkkosivuprojekti. Olen ollut jo vuosia kiinnostunut erilaisista verkkosivuista, ja olen rakennellut sellaisia vähän huvinkin vuoksi puhdetöinä iltaisin. Tästä syystä ei ollut vielä mitenkään iso juttu, että aloin rakentamaan autoblogia jonkun illan päätteeksi. Olinhan tehnyt vastaavaa jo kymmeniä kertoja aiemminkin.

Yksi minulle hyvin mieleen jäänyt yksityiskohta blogin rakennusvaiheesta oli se, että ”lainasin” väliaikaisesti internetistä muutaman koeajoraportin, jotka syötin rakennusvaiheessa olevalle sivustolle. Kun sisältöä oli jo vähän (joskaan se ei ollut omaa) helpottui todella paljon sivuston ulkoasun suunnittelu. Tästä syystähän monen aloittelevan bloggaajan sivustot vaikuttavat lähes poikkeuksetta rumilta, koska ulkoasua on vaikea miettiä, kun kuviosta puuttuu vielä kriittiset palikat, eli itse tekstisisältö.

Sain melko nopeasti sivustosta mielestäni aika hienon. Ulkoasussa autoblogi voittaa tämän sijoitusblogin mielestäni MM2011-hengessä 6-1. Ulkoasun miellyttävyyden miettiminen oli sen vuoksi todella tärkeää, että jos sivustolla alettaisiin esittelemään koeajoautoja, näissä valokuvat ja visuaalisuus olisi todella suuressa roolissa. Ainakin verrattuna talousblogiin, jossa kuvia ei käytetä juuri lainkaan.

Uusia teknisiä ratkaisuja

Kun mahdollisuus aukeni, halusin myös kokeilla tietoisesti hieman uudenlaisia toimintatapoja. Yhden blogin isäntänä sitä huomaa melko helposti tekevänsä asioita vain yhdellä tavalla sen enempää kyseenalaistamatta niitä. Toisaalta muilla sivustoilla vierailevana freelancerina olen pakon edestä huomannut sen, että joskus kannattaa kokeilla uusia juttuja.

Projektin myötä kokeilin vähän kaikenlaista uutta, joista osa tapahtui onnistuneesti, osa taas ei. Esimerkiksi hakukoneoptimointiin käytettävät työkalut olivat epäonnistuneita tapauksia. Asensin sivustolle minulle uusia hakukoneoptimointia helpottavia työkaluja, mutta joko niiden ominaisuuksien tai minun heikon osaamiseni vuoksi lopputulos oli odotettua heikompi. Vaihdoin myöhemmin tilalle tutut työkalut, ja tulokset paranivat välittömästi.

Domainin .com-pääte oli yksi juttu, jota halusin kokeilla. Kuuleman mukaan .com-päätteiset domainit toimivat teknisesti hieman erilaisella periaatteella, kuin minulle aiemmin tutut .fi-domainit. En tähän hätään osaa heittää teille mitään helposti ymmärrettävää esimerkkiä, mutta halusin kokeilla tästä syystä välillä .com-domainia, joten päädyin siihen.

Domainiin oli tärkeää saada sana ”koeajo” jossain muodossa. Mielestäni Koeajolle.com on hyvä nimi blogille, koska se jää heti mieleen. Joku Inssin osingot on huomattavasti surkeampi nimi, puhumattakaan sitten blogini alkuperäisestä nimestä, Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirjasta.

Nimeen liittyen tavoittelin myös sellaista mallia, jossa domain omaksutaan puhekieleen. Sen vuoksi autoblogini virallinen nimi onkin ”Koeajolle piste com”, eikä suinkaan pelkkä Koeajolle.

Uudella .com-päätteisellä domainilla ei ole kuitenkaan ollut sen suurempaa merkitystä mihinkään käytännön asioihin – paitsi ehkä se, että moni koittaa aina mennä ensiksi Koeajolle.fi-sivustolle. Tästä syystä ”jouduin” hankkimaan itselleni siis rinnakkaisdomainin, johon menemällä päätyy .com-sivustolle.

Domainin lisäksi bloggaaja tarvitsee hostingin, eli käytännössä palvelintilaa, jonka päällä sivusto pyörii. Inssin osingot käyttää melko kallista (ja toivottavasti myös hyvää) palvelinta, joka tulee vantaalaiselta Zonerilta. Inssin osinkojen palvelimesta maksan luokkaa 300-400 euroa vuodessa ja olen ihan oikeasti panostanut mahdollisimman järeään pakettiin, jotta sivusto pysyy esimerkiksi nopeana käyttää.

Koeajolle.comin kanssa halusin kokeilla uutta kumppania ja päädyin niin ikään kuopiolaiseen Hostaan-nimisen yrityksen palveluihin. Sieltä otin vuorostani tietoisesti melko halvan hosting-paketin, ihan vain kokeillakseni sitä, onko halvalla mahdollisuus saada hyvää. Koeajolle.comin hostingista maksan luokkaa 100 euroa vuodessa.

Sanotaan tässä kohti myös sekin, että halvempi palvelin on riittänyt ihan hyvin tähän hetkeen asti. Ehkä minulla on Inssin osingoissa vähän turhan kattava paketti hankittuna, mutta toisaalta downgradaaminen on vaikeaa jälkikäteen, eli mennään näillä.

Helppoa bloggaamista

Toinen tärkeä prinsiippi oli tehdä kirjoittamisesta ja julkaisusta mahdollisimman helppoa. Inssin osingoissa julkaisu ei nimittäin ole aina helppoa. Sivustolla on paljon erilaisia palikoita, jotka sinänsä helpottavat asiaan liittyvän sisällön lisäämistä artikkeliin, mutta nämä sisällöt tulee lisätä pääsääntöisesti manuaalisesti artikkeleihin.

Esimerkiksi jokainen mainospaikka Inssin osinkojen artikkeleihin on lisätty käsin. Olen halunnut suunnitella itse mainossijoittelun, jotta se ärsyttäisi lukijaa mahdollisimman vähän (ja toisaalta oikeassa paikassa sijoiteltuna myös tuottaisi eniten), mutta kolikon toisella puolella kirjoittaminen julkaisun hiomisesta johtuen on hidasta. Lisäksi ”himmeli” on sen verran raskas, etten usko kenenkään muun kuin itseni handlaavan sitä.

Koeajolle.comin kohdalla lähtökohta oli jo alusta asti se, että haluaisin uudelle sivustolleni myös muitakin kirjoittajia. Palaan tämän asian ”juurisyihin” vielä tuonnempana, mutta sivustosta tuli tehdä mahdollisimman helposti käytettävä, että mahdollisilla avustajilla, freelancereilla tai yhteistyökumppaneilla olisi mahdollisuus käyttää sivustoa vaikka omin päin, ilman että joudun auttamaan artikkelien julkaisussa.

Tämän tavoitteen saavuttaminen meni hyvin. Vaikka vierailevien tähtien kirjoittamat artikkelit menevätkin sivustolle yhä meikäläisen taittamana, on kirjoitusurakka merkittävästi talousblogia nopeampi. Vähän kärjistettynä saan keskittyä pelkkään tekstiin, kun mainokset, artikkelisuositukset ja muut vastaavat ilmaantuvat paikoilleen automaattisesti.

Tästä syystä kirjoittaminen on nopeutunut merkittävästi, eli saan aikaan nopeammin ja enemmän tekstiä – jonka seurauksena on taas mahdollisuus päästä parempiin tuloihin.

Jouduin poikkeamaan reitiltä – mutta lopputulos oli loistava!

Alkuperäinen idea Koeajolle.comin kohdalla oli toimia pelkkiä koeajoja käsittelevänä sivustona. Kuvittelin ihan oikeasti näin, että sisältö tulisi olemaan joitakin yhteistyökumppanien tekemiä kaupallisia artikkeleja lukuun ottamatta pelkkiä koeajoja, mutta huomasin alkuperäisen idean raadollisuuden melko nopeasti.

Koeajojen tekeminen vaatii yllättävän paljon työvaiheita. Pitää etsiä sopivat autot, pitää matkustaa niiden luo, pitää koeajaa ne ja kerätä havaintoja, pitää kuvata ne, jonka jälkeen pääsee vasta kirjoittamaan itse juttua. Lisäksi haasteita tuli siitä, että välillä autoja ei ollut saatavilla tai niitä ei haluttu antaa koeajoon, tai sitten ihan vain huono keli pilasi kuvauskeikat.

Samaan aikaan huomasin taas kysyntää autoihin pohjautuvien niin sanottujen ”historiikkiartikkelien” puolella. Koeajojen lisäksi ihmisiä kiinnostaa joidenkin autojen historiatiedot, eli milloin autoa on valmistettu, miten se myi, mitä varusteita ja niin edelleen.

Nämä artikkelit olivat siinä mielessä kivoja, että niitä oli helppo ja nopea tehdä kotoa käsin. Ne eivät vaadi minulta matkustamista tai kelien kyttäämisiä, eivätkä jää vahingossakaan saamattomiin, jos lähdet liikkumaan niiden luo. Olen joskus kirjoittanut yhden päivän aikana jopa kuusi kappaletta tämäntapaisia artikkeleja, eli niitä syntyy melko nopeasti.

Mainitaan lisäksi myös se, että tekstiä syntyy todella helposti esimerkiksi englannin ja saksankielisten Wikipedia-artikkelien avulla. Olen huomannut monien autojen kohdalla, että suomeksi olevaa sisältöä ei juurikaan ole tai se on hyvin suppeasti tehtyä. Ihan vain referoimalla huomattavasti kattavampia ulkomaisia artikkeleja on melko helppoa tehdä jutustani netin paras suomenkielinen artikkeli.

Enemmän on enemmän – myös sisällön kohdalla

Sisällön määrä on hyvinkin merkittävässä roolissa sivuston kasvattamisen suhteen. Inssin osinkoihin olen tuottanut sisältöä sellaisella 1-2 artikkelin viikkotahdilla. Lisäksi olen pyrkinyt pitämään sisällön hyvänä ja ”minun näköisenä”, mikä tarkoittaa sitä, että välillä käytän sisältöihini todella paljon aikaa ja vaivaa.

Viime syksynä olin eräänlaisessa käännekohdassa. Olin juuri muuttanut Kuopiosta Espooseen, ja uudella paikkakunnalla oli edessä uusi arki, joka tarkoitti mm. poistumista uimahallin välittömästä läheisyydestä. Päivittäisten uimahallireissujen poistuttua kalenterista vapaata aikaa jäi enemmän käteen, ja halusin käyttää sen kirjoittamiseen.

Viime syyskuussa kokeilin uutta strategiaa, eli tein ”nopeaa sisältöä”. Jos aiemmin olin tottunut siihen, että viikossa tehdään 2-3 viimeisen päälle hyvää artikkelia (Inssin osingot ja pari asiakastani), niin nyt kokeena olisi tehdä noin 7 kappaletta ”perushyvää artikkelia”. Kun pudottaa omaa vaatimustasoaan hieman, saa nopeasti enemmän aikaan. Jokaisen artikkelin ei nimittäin tarvitse olla mestariteos.

Uusi strategia lähti toimimaan hyvin nopeasti. Ilmeisesti Google tykkää siitä, että sisältöä tulee säännöllisesti ja lähes päivittäin. Sivustoni alkoi saada nopeasti kasvavaa liikennettä, vaikka koin tekeväni minun standardeillani ”tavallista heikompaa sisältöä”.

Jos Inssin osingoissa artikkelilla on tavallisesti 1500-3000 sanaa pituutta, Koeajolle.comin kohdalla tähtäsin 500-1000 sanaan. Mikäli juttu lähtee rönsyilemään, on tällöin hyvä miettiä artikkelin pilkkomista kahdeksi eri jutuksi – vaatien toki sitä, että jutuille löytyy selkeät linjat.

Yhteistyökumppanit mukaan kuvioon

Tällä muutoksella sivustoni liikahti parissa viikossa muutamasta päivittäisestä vierailijasta kohti muutamaan kymmeneen päivittäiseen vierailijaan. Tämän jälkeen oli helppoa lähteä tavoittelemaan yhteistyökumppanuuksia, joista ensimmäinen iso onnistuminen oli auton maskisuojaa koskevassa artikkelissa.

Kyseinen artikkeli on loistava esimerkki siitä, miten autoilevassa maailmassa kaupallisuus ja lisäarvoa tuottava sisältö eivät välttämättä ole ristiriidassa. Napakasti sanottuna maskisuojan hankkiminen lisää talvella autoilun mukavuutta, samalla kun polttoainekustannukset pienenevät. Näitä tuotteita on vieläpä melko helppo myydä affiliate-markkinoinnilla, mikä taas tuo minulle tuloja.

Sijoitusmaailmassa tämäntapaiset yhteistyöt ovat harvinaisempia, sillä aidan tällä puolen kaikki perustuu enemmän tai vähemmän sniiduiluun. ”Jätä koko auto ostamatta, niin säästät rahaa jotka voit sijoittaa osakkeisiin.” Tai esimerkiksi pankin rahastojen kautta suuremmat kulut voivat tarkoittaa entistä pienempää tuottoa, eli näiden markkinoiminen on vaikeaa – ainakin tulospohjaisesti.

Yksi merkittävä ”listahitti” Koeajolle.com-sivustolle oli vuodenvaihteen K-Auton kampanja. Autoliike mainosti jokaisella mainoskatkolla radiossa, että uuden Volkswagenin omistaja saa kaupan päälle 100 000 Plussa-pistettä. Kun kuulin mainoksen ensimmäisen kerran, jäin miettimään sitä, paljonko tuo tarjous olisi euroiksi käännettynä. Tein tästä suoraviivaisen artikkelin Volkswagenin ostaja saa 100 000 Plussa-pistettä – paljonko se on euroina?

Artikkeli onnistui loistavasti. Joulu-helmikuussa se keräsi todella paljon lukijoita, luultavasti pääasiassa radiota kuuntelevista käyttäjistä, jotka miettivät samaa asiaa kuin minä.

Työkuviot tuovat haasteita autoblogille

Vuoden 2022 alku oli myös siinä mielessä merkittävä Koeajolle.comille, että satuin saamaan työpaikan autoalan mediasta. Kukaan tuskin yllättyy siitä, että oman autoaiheisen median pyörittäminen oli merkittävän suuri referenssi tähän työhön pääsemiselle.

Työpaikka periaatteessa kilpailijalta toi kuvioihin kuitenkin sen haasteen, että se vähän rajoitti tekemistäni oman blogin puolella. Onneksi löysimme kuitenkin tähänkin haasteeseen yhteiset pelisäännöt, jotka sallivat minun jatkaa sivuston pyöritystä. Vaikka molempien sivustojen aiheet liikkuvat autoilun maailmassa, on näidenkin välille melko helppo vetää jonkinlaista pesäeroa, jolloin emme taistele ihan samasta yleisöstä.

Tällä hetkellä suhtaudun Koeajolle.com-projektiini myös sillä tavalla, että sen kautta on mahdollista ikään kuin ”beta-testata” autoalan juttuja pienemmälle kohdeyleisölle. Pystyn siis hyödyntämään tätä omaa projektia myös pääduunini puolella.

Kenties eniten työpaikan saaminen näkyi Koeajolle.comin sisällössä siten, että poistin maaliskuussa kaikista artikkeleista julkaisupäivämäärät. Tämäkin oli eräänlainen ”hullu kokeilu”, sillä olin varma, että lukijamäärät kääntyvät laskuun, kun sivusto ei ole ”avoin” ja sieltä ei löydä selkeästi sitä, milloin artikkeli on viimeksi päivätty.

Hassua kyllä, lukijamääriin tämä muutos vaikutti vain positiivisesti. Vaikka olin itse kuvitellut päivämäärien olevan ”itsestään selvä” osa bloggaamista, lukijat olivat eri mieltä. Luultavasti käänne johtui siitä, että päivämäärän näkyminen artikkelissa voi tuoda myös ”vanhahtavan fiiliksen” artikkelista, jos päivämäärä sattuu olemaan vähänkin kauempana.

Hyvästi kommentointimahdollisuus

Toinen ja vähän pienempi muutos tuli niin ikään keväällä, kun poistin autoblogini kommentointimahdollisuuden kokonaan. Olen kirjoittanut kommentoinnista blogeissa tässäkin blogissa, mutta totesin sen olevan täysin turhaa, eikä se tuota mitään lisäarvoa. Kommenttien moderointi vie minulta jälleen kerran kallisarvoista aikaa, mikä on pois sisällön tuottamiselta.

Siinä missä talousblogeihin tulee välillä ihan oikeasti hyviä kommentteja, autoblogin yleisöltä ei nähty rakentavaa keskustelua. Jos koeajoin esimerkiksi vuosimallin 2019 Opel Astran, kommenttikenttään saattoi tulla kommentti tyyliin ”ai opel muka hyvä auto ?? serkun työ kaverilla hajosi opelin turpo ahdin vuonan 2004”.

Lisäarvottomien kommenttien lisäksi kommenttikenttään tulee satunnaisesti myös täysin väärään paikkaan eksyneitä kommentteja. Pelkästään vuoden 2022 aikana omien sivustojeni kommenttikentässä minulle on esitetty autoliikkeelle kohdistettu reklamaatio ostetusta vaihtoautosta, sekä pyydetty museotarkastusta omalle autolle.

Kiusallisuuden maksimoimiseksi kommentit ovat sisältäneet minulle tuntemattomien ihmisten nimiä, osoitteita, puhelinnumeroita ja autojen rekisterinumeroita. En itse asiassa edes tiedä, voisinko joutua vastuuseen siitä, että joku herjaa vaikkapa autokauppiasta minun sivustoni kommenteissa. Niin tai näin, näiden kommenttien julkaisu on vähän sellainen high risk, no reward -tyyppinen ratkaisu.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Voisiko sisältöä kierrättää useamman kerran?

Päivämäärien piilottamisen lisäksi allergisoin ajatusta siitä, että samoja artikkeleja kierrättäisi julkaisuun useamman kerran. Olen jo kyllästynyt ilmiöön esimerkiksi iltapäivälehtien sivuilla, joissa klikkaan auki mielenkiintoisen artikkelin, joka vaikuttaa nopeasti tutulta. Viimeisellä rivillä sitten sanotaankin, että artikkeli on julkaistu alkujaan puoli vuotta sitten.

Tästä huolimatta päätin lähteä kokeilemaan niin sanottuja uudelleenjulkaisuja omalla sivustollani. Yritin kaivella aiemmin tekemiäni artikkeleja, jotka voisin joko julkaista uudelleen sellaisenaan tai vaihtoehtoisesti tehdä niihin jopa pieniä täydennyksiä tai muutoksia. Joka tapauksessa uudelleenjulkaisulla saisin hyvin pienellä työmäärällä tarjolle ”uutta” sisältöä.

Aivan kuten päivämäärien kohdalla, huomasin nopeasti käytännön olevan suorastaan nerokas. Uudelleenjulkaisut tuovat artikkeleille uudenlaista boostia, joka näkyy kasvavina lukijamäärinä. Lisäksi hakukoneoptimoinnin näkökulmasta Google tykkää siitä, että artikkeleja päivitetään ja julkaistaan uusiksi, sillä se on ikään kuin merkki siitä, että sisältö on yhä kuranttia, eikä vain johonkin blogin nurkkaan unohtunutta tarinaa.

Uudelleenjulkaisuissa olen pyrkinyt nostamaan juuri kyseiseen hetkeen soveltuvia artikkeleja. Nyt tällä hetkellä sivustolla pyörii renkaanvaihtoon liittyviä julkaisuja, samoin kuin auton talvisäilytykseen liittyviä vinkkejä. Kun jutut sopivat siihen hetkeen, ne tavoittavat hyvin lukijoita. Mielestäni ei ole mitään järkeä tehdä joka vuosi samoja artikkeleja uudelleen, kun kerran hyvin tehtyä juttua voi kierrättää.

Onko Koeajolle.com nyt sivublogi vai pääblogi?

Tämä viimeinen kappale liittyy enemmän myös Inssin osingot -sijoitusblogiin. Aiemmin oli suorastaan itsestään selvää, että Inssin osingot on ”pääblogini” ja Koeajolle.comin roolina on toimia ”sivublogina”. Se toimikin alkuperäisessä tehtävässään loistavasti, sillä sivusto takasi minulle työsarkaa toimiessani täysipäiväisenä yrittäjänä vajaan vuoden verran.

Tällä hetkellä Koeajolle.comista ei voi puhua mielestäni enää millään mittarilla ”sivuprojektista”. Sivusto liippaa hyvin läheltä pääduuniani, jonka takia se on mielessä lähes jatkuvasti. Vaikka olen yhtä aikaa työntekijä ja yrittäjä, ansioduuni tuo sen suurimman ja varmimman leivän pöytään. Sen takia arki tehdään tietenkin työnantajan tehtävien ehdolla.

Jos unohdetaan töihin liittyvät velvollisuudet, niin myös lukujen valossa Koeajolle.com on ottanut niskalenkin Inssin osingoista. Autoblogissa on jo kesästä asti vieraillut enemmän uniikkeja kävijöitä kuin talousblogissani. Sivulatauksissa Inssin osingot on hilkun edellä, johtuen luultavasti siitä, että tällä sivustolla on suurempi ”faniporukka”, joka vierailee täällä viikoittain ja lukee useamman artikkelin jokaisella kerralla.

Jotkut teistä saattavat ehkä muistaa, että tein vuoden alkupuolella julkisen kehityskeskustelun itseni kanssa blogin tulevaisuudesta. Meikäläisen tulisi tehdä tälle varmaan vielä jatko-osa, jossa pureudun tarkemmin nimenomaan Inssin osinkojen tulevaisuuteen. Tällä hetkellä minulla on sellainen pieni fiilis, että nimenomaan Inssin osingot olisi valahtamassa sinne sivuprojektin puolelle.

Kieltämättä asetelma on haastava talousblogin kannalta. Se tuppaa jäämään aiheena vähän jalkoihin autoiluun keskittyvässä arjessani. Toisaalta motivaatiota koettelee myös tilanne, jossa autoblogi vetää enemmän lukijaa ja omaa sen lisäksi paremmat lähtökohdat kaupallisuuteen.

Loppupäätelmät: vaihtelu virkistää

Kaiken kaikkiaan paljon on ehtinyt tapahtua alle kahdessa vuodessa. Siitä ei ole kuitenkaan kuin 20 kuukautta, kun sain idean autoaiheisen sivuston perustamisesta. Tähän peilaten tuntuu suorastaan huikealta, että Koeajolle.com vetää nyt ennätyksellisen kovia lukuja.

Vielä hurjempaa on miettiä sitä, että tässä alle kahdessa vuodessa blogi on ajanut ohi jo viiden vuoden ikäisen ja Suomen parhaimmaksi talousblogiksikin äänestetyn sivuston.

Sivuprojekti on poikinut valtavasti kaikkea. Ensinnäkin olen saanut uudenlaista näkökulmaa bloggaamiseen. Kuvittelin jo tietäväni kaikki parhaat bloggaamiseen liittyvät metkut, mutta oikeasti en tietänyt vielä juuri mitään. Tunsin ehkä omat osa-alueeni hyvin, mutta siihen se sitten jäikin.

Siistiä on myös se, miten jälleen kerran bloggaaminen ja aktiivisuus internetissä on poikinut minulle uusia työmahdollisuuksia. Tämäntapaisina hetkinä sitä jälleen kerran miettii sitä, miten ennen internetiä on edes pärjätty. Toisaalta olen myös kiitollinen siitä, että eräänlaiset ”iltapuhdetyöt” voivat tuoda ansioluetteloon vielä aitoa työkokemustakin värikkäämpiä lisärivejä.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Paljonko blogilla voi tehdä rahaa? – Ja miten blogilla ylipäätään tehdään rahaa?
• Talousblogilla tienaaminen, osa I - Google AdSensen mainostulot
• Talousblogilla tienaaminen, osa II - pitäisikö Google AdSense heittää mäkeen?
• Sijoittamisen avulla yrittämisen puolelle - Talousblogilla tienaaminen, osa III
• Palkattoman työn kirous - Talousblogilla tienaaminen, osa IV
• Bloggaamisella passiivisia tuloja(ko?) - Talousblogilla tienaaminen, osa V
• Hyvästi Google AdSense - Talousblogilla tienaaminen, osa VI
• Affiliate-markkinointi - Talousblogilla tienaaminen, osa VII
• Tiedätkö miksi monet piensijoittajat olisivat äärimmäisen surkeita yrittäjiä?
• Google AdSense WordPress-blogissa – kokemuksia AdSensen avulla tienaamisesta