Spin-off on käsite, joka on monille tuttu ensisijaisesti tv-sarjoista. Erilaisissa tv-ohjelmissa joku hahmo tai tapahtuma voi nousta sen verran suureksi, että ohjelmasta syntyy kokonaan toinen ohjelma. Itselleni kenties tunnetuin spin-off -sarja on Sydämen asialla ohjelmasta omaksi ohjelmakseen poikinut Kyläsairaala. Moni suomalainen muistaa myös Salatut elämät -ohjelman lukuisat kesäkaudelle osuneet spin-offit.

Tällä kertaa ei tehdä tästä blogikirjoituksesta kuitenkaan televisio-ohjelmien muisteluartikkelia, vaan pysytään sijoitusblogeille tyypilliseen tapaan sijoitusmaailmassa. Myös yritykset voivat tuottaa spin-offeja, eli yhdestä yhtiöstä irtautuu toinen yhtiö, joka lähtee elämään kokonaan omaa elämäänsä.

Vaikka spin-offeja pidetään melko harvinaisina, niin kyllähän niitäkin löytyy lopulta aika paljon. Omien laskelmieni mukaan olen ollut mukana kolmessa spin-offissa, yksi olisi näillä näkymin tulossa ja yhden spin-offin päätin välttää kokonaan myymällä osakkeeni pois ennen uuden yhtiön irtautumista.

Tässä artikkelissa tavoitteenamme on tutustua erilaisiin spin-offeihin, ymmärtää mitä niissä tapahtuu ja miten niihin tulisi suhtautua.

Mikä on spin-off?

Tähän kysymykseen tulikin jo osaltaan vastattua artikkelin alussa, eli spin-off tarkoittaa osakemarkkinalla sitä, kun yhtiö jakautuu kahdeksi yhtiöksi. Käytännössä joku osa yhtiöstä katsotaan sellaiseksi, jolla olisi paremmat mahdollisuudet menestyä itsenäisenä yrityksenä, joten se lohkaistaan yrityksestä irti. Uuden yhtiön osakkeet jaetaan yhtiön omistajille omistussuhteen mukaan.

Jos tästä spin-offista halutaan joku ratakiskosta väännetty esimerkki, niin otetaan esimerkiksi vaikkapa hissiyhtiö Kone, joka sekä valmistaa uusia hissejä, että huoltaa vanhoja hissilaitteita. Koneen tapauksessa yhtiöstä voisi irrottaa huoltoliiketoiminnan kokonaan omaksi yhtiöksi, ja uuden yhtiön osakkeet jaettaisiin nykyisten Koneen omistajien kesken.

Noh, Kone oli vähän huono esimerkki, koska se oli täysin päästä keksitty. En ainakaan muista koskaan nähneeni minkäänlaisia spekulaatioita Koneen jakautumisesta. Sinänsä jakautumisspekulaatiot ovat melko yleisiä juttuja, joita sijoittajien kahvipöydissä ja nettikeskusteluissa joskus väläytellään ilmoille. Joskus spekulaatiot osuvat kohdilleen, mutta usein myös eivät.

Minkälaisia spin-offeja minä olen kokenut?

Käydään nopeasti läpi sellaisia spin-offeja, joihin olen itse päässyt, tai vaihtoehtoisesti jopa joutunut mukaan. Näissä kaikissa olen ollut osallisena sen takia, että olen omistanut oikeiden yhtiöiden osakkeita oikeaan aikaan, jonka myötä tililleni on kilahtanut joskus enemmän, joskus vähemmän yllättäen uuden yhtiön osakkeita.

Valmet (Metso)

Ensimmäinen kontaktini spin-offeihin tuli lähes heti osakesijoittamisen alkamisen jälkeen. Sinänsä minulla oli aika kova tuuri, kun omistin alussa vain kahta osaketta, mutta heti osui spin-off käteen. Kyseessä oli Metso, josta lohkaistiin irti perinteikäs paperikonevalmistaja Valmet vuoden 2014 alussa. Koska omistin Metsoa, sain salkkuuni pienen erän Valmetin osakkeita.

Valmetin irtautuminen ei tullut minulle millään mittarilla yllätyksenä, sillä muistan Metson lähettäneen minulle postissa ylimääräisen yhtiökokouskutsun, jossa tarkoituksena oli käsitellä tätä kuumaa perunaa. En osallistunut kokoukseen, joten en myöskään äänestänyt aiheesta. Eipä sillä, että juuri sijoittamisen aloittaneella märkäkorvalla olisi jotain fiksua mielipidettä asiaan ollut.

Valmetin kohdalla huomasin kuitenkin käytännössä sen, miten homma toimii. Käytännössä sijoittajan ei tarvitse tehdä mitään, vaan kaikki hoituu taustalla automaattisesti, samaan tyyliin kuin osinkojen kanssa.

Valmetit ehtivät olla salkussani jokusen vuoden, ennen kuin myin ne pois Nordnetin taannoisen #pikkukaupat-kampanjan innoittamana. Käytännössä kampanjan kautta pääsin eroon melko vaatimattoman kokoisesta Valmet-omistuksestani asiallisin kaupankäyntikuluin, joskin osakkeen kehittymistä jälkikäteen katsoneena voi miettiä, kannattiko pienestä Valmet-erästä päästää irti noin 15 euron hinnalla.

QCP Inc (HCP Inc)

Jos Metso-Valmet ei päässyt yllättämään minua, niin vuorostaan amerikkalaiset pääsivät osittain yllättämään. Omistin aikoinaan terveyskiinteistöihin keskittyvää HCP Inc -nimistä yritystä, joka kulkee nykyään nimellä Healthpeak Properties Inc. En tiedä tarkalleen mitä yhtiöstä irtosi, mutta tililleni kilahti yllättäen QCP Incin osakkeita.

Tätä spin-offia voisi kuvitella nimellä hirvikolari. Kerkesin lukea Sharevillestä jonkun huomiot siitä, että tänään pörssipäivän päätteeksi omistajat saavat uuden yhtiön osakkeita. En kuitenkaan ehtinyt tehdä asialle hämmennykseltäni yhtään mitään, joten ajoin päin hirveä, tai siis QCP:n omistajuutta.

Jos verrataan Valmetia ja QCP:tä keskenään, niin QCP:tä irtosi tosi pieni siivu suhteessa HCP-omistukseeni. Siinä missä Valmetia oli (ainakin suhteessa Metson omistusmäärään) ihan asiallinen siivu, QCP Inciä tuli salkkuun hyvinkin mitätön nokare.

Olin vähän erikoisen ongelman edessä. Minulla oli 150 euron edestä osakkeita, joiden myynnistä aiheutuisi USA-hinnaston mukaan 15 euron kulu. Nuukana pirulaisena en voinut sallia 10 prosentin kaupankäyntikuluja, vaikka samalla periaatepäätös teki sijoituksesta hankalasti likvidoitavan.

QCP Inc oli sellainen omistus, jota ei voi oikein suosia kenellekään sijoittajalle. Kaikki ovat varmaan joskus kuulleet toteamuksen siitä, että sijoita vain sellaisiin juttuihin, mitä ymmärrät, mutta tämä sijoitus oli kaikkea muuta. Se tuli minulle vähän vahingossa, eikä minulla ollut mitään hajua yhtiöstä.

Kaiken kruunasi vielä se, että parin vuoden jälkeen joku lunasti QCP:n ulos pörssistä, eli vähän yllättäen saadut osakkeet myös katosivat salkusta vähän yllättäen. Tämän tapaista sijoittamista en suosittele kenellekään, joten olkoot omat sähläämiseni varoittavana esimerkkinä muille.

AT&T ja vältetty luoti

Seuraavaksi menemme vähän tuoreempiin tapahtumiin, eli viime kesälle. Teleoperaattori AT&T pyöri salkussani useita vuosia, joista viimeiset vuodet olivat aika kehnonlaista lentoa. AT&T tarjosi erittäin hyvää osinkoa, mutta tässä tultiinkin sitten törmättyä ”osinkoharhaan”.

Osinkoharhalla tarkoitan sitä, että yhtiön osinkotuotto on kova, koska osake ei syystä tai toisesta kelpaa sijoittajille ja osakkeen arvo pysyy matalana. Vaikka suuri osinkotuotto viittaakin ensiajatuksella ”hyvään sijoituskohteeseen”, niin sijoittajan tulisi nähdä tässä tapauksessa numeroiden taakse. Sille on yleensä jokin selitys, jos osake mörnii vuodesta toiseen, eikä se kelpaa sijoittajille.

AT&T oli poikkeuksellisen velkainen yhtiö, joka oli varmasti ainakin osasyy mörnimiselle. Tämän lisäksi AT&T on viime vuosina shoppaillut itselleen erilaisia mediayhtiöitä, tavoitteenaan haastaa Netflix suoratoistopalveluissa. Mediayhtiöiden haaliminen olikin itse asiassa syy sille, miksi myin omat AT&T:n osakkeeni pois, sillä AT&T kertoi suunnittelevansa lähiaikoina spin-offin, jossa uusi yhtiö keskittyisi suoratoistoon ja muu yhtiö jäisi teleoperaattoriksi.

Jos AT&T:stä haluaisi vääntää jonkun vitsin, niin voisi sanoa, että spin-offin myötä oli mahdollisuus saada yhden mörnijän sijasta peräti kaksi mörnijää salkkuun yhdellä iskulla. Ei siis ihme, että myyntinappula alkoi houkutella suuresti mielessäni.

Kirjoitin kesällä AT&T:n myymisestä oman artikkelin. Samassa artikkelissa kerroin myös siirtäneeni AT&T:stä saadut roposet Appleen, mikä on ollut kieltämättä aika kova veto näin puolen vuoden vinkkelillä. Siinä missä AT&T on jatkanut mörnimistä, Applen suunta on ollut ylöspäin, mikä tekee itse asiassa aika suuren eron sijoitustuottojen välille.

Johnson & Johnson – luotia tiedossa?

Vähän samanlainen tapaus on tiedossa myös lääkejätti Johnson & Johnsonin kanssa, joka suunnittelee niin ikään spin-offia. Siellä on ilmeisesti tarkoituksena irrottaa kulutustuotteet omaksi yhtiöksi, jolloin JNJ:lle jäisi käteen enemmänkin lääkkeisiin nojaavaa bisnestä.

Jos AT&T oli minun salkussani surullinen esitys, eikä sen hävittäminen tuottanut tuskaa, niin JNJ:n kohdalla tilanne on täysin eri. Olemme pitäneet JNJ:n kanssa yhtä noin viiden vuoden ajan, ja olen kaapinut sitä tasaisin väliajoin salkkuuni lisää. Osinkotuotto yhtiössä on vähän vaatimattomampi, koska osakekurssi on kehittynyt suotuisasti, mikä on tehnyt JNJ:n omistamisesta hyvän sijoituksen.

Onneksi kulutustavarat eivät ole lähdössä vielä hetkeen JNJ:ltä, joten saan vielä tovin pureskella päätöstäni rauhassa. Jos peilaa aiempiin kokemiini spin-offeihin, niin tässä tapauksessa spin-off kiinnostaa normaalia enemmän. Kulutustavarapuolella JNJ:llä on omistuksessa kaikkien tuntemia brändejä ja yhtiön (kokonaisuudessaan) track record näyttää hyvältä. Miksi siis pelätä uutta spin-offia, koska se on ollut kuitenkin selkeä osa JNJ:n menestystarinaa vuosikymmenien ajan?

Orion Office (Realty Income)

Sitten onkin vuorossa tuorein tapaus viime viikolta, eli Realty Incomesta irronnut Orion Office. Realty Income (joka muuten maksaa minulle joka kuukausi osinkoa) on kiinteistöyhtiö, joka hallinnoi erilaisia kaupallisia kiinteistöjä. Orion Office taas keskittyyy nimensä mukaisesti lähinnä toimistojen vuokraamiseen.

Jos vertasin erästä aiempaa spin-offia hirvikolariin, tämä spin-off oli vähän nolompi jäniskolari, missä naapurini tuli huomattamaan minulle, että autoni puskurissa roikkuu muuten kuollut jänis. Huomasin Orion Officen spin-offin jälleen kerran Sharevillen kautta, kun joku toinen käyttäjä kertoi salkkuunsa ilmestyneistä osakkeista. Tämän jälkeen katsoin omaan salkkuuni, ja kappas, sinne oli tullut uusi yhtiö.

Vaikka Realty Income on yksi suurimpia omistuksiani ja omistan sitä noin 9500 euron edestä, Orion Officen osakkeita ei tipahdellut liiaksi salkkuuni. Ilmeisesti kymmentä omistettua Realtyn osaketta kohden sai yhden Orion Officen osakkeen. Tällä hetkellä omistan Orion Officea noin 250 euron kokoisen erän verran.

Meikäläisellä taisi käydä kerrankin pulla, sillä Nordnetin oma Black Friday -kampanja tulevana perjantaina tekee kaikki USA-kaupat maksuttomiksi. Näillä näkymin pistän kampanjan voimin Orion Officet ulos salkusta ja siirrän sieltä tulevat dollarit jonkun nykyisen omistukseni jatkoksi.

Spin-offit yleisesti

Kuvittelin vetäväni omat spin-offini läpi muutamalla rivillä tekstiä, mutta sitä tulikin odotettua enemmän. Itse asiassa omat esimerkkini olivat aika hyviä, sillä sieltä sai jo aika kattavan reportaasin siitä, minkälaisissa yhteyksissä sijoittajat saattavat spin-offeihin törmätä ja mitä spin-offeista saattaa seurata.

Meikäläinen kirjoitti edellä spin-offeista ehkä vähän turhankin raadollisiksi, sillä keskimäärin spin-offit ovat olleet hyviä sijoituskohteita, jotka pärjäävät indeksiä paremmin. Esimerkiksi minun hylkäämäni Valmet on vetänyt tuon vajaan 10 vuoden pörssitaipaleensa läpi varsin hyvällä temmolla ja Valmet on ollut hyvä sijoituskohde.

Tätä artikkelia tehdessäni löysin Nordnet-blogista Tuomo Saarnion spin-off -aiheisen blogikirjoituksen, jossa hän nostaa esiin spin-off -yhtiöiden ylituottoja koskevat tutkimukset:

Patrick Cusatiksen, James Milesin ja J. Randall Woolridgein tutkimus (Restructuring through spinoffs) näistä yhtiöistä julkaistiin The Journal of Financial Economics -lehden numerossa vuonna 1993. Se osoittaa, että irtautuneet yhtiöt voittivat USA:n S&P 500 -indeksin keskimäärin 30 % ja niiden emoyhtiöt 18 % ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Toisessa tutkimuksessa Chip Dickson (Lehman Brothers study) havaitsi, että vuosina 2000–2005 irtautuneet yhtiöt voittivat markkinat ensimmäisten kahden vuoden aikana keskimäärin 45 prosentilla, kun taas emoyhtiöt tuottivat keskimäärin 40 % markkinoita paremmin samalla aikavälillä.

Viimeiseksi voidaan mainita JPMorganin tekemä tutkimus. Tämän jättipankin tutkijat tarkastelivat spinoff-osakkeita vuosina 1985-1995. Tuloksista ilmeni 20 % ylimääräinen tuotto irtaantuneille yhtiöille ja 5 % lisätuotto emoyhtiöille 18 ensimmäisen kuukauden aikana.

Artikkelissaan Saarnio nostaa lisäksi neljä kohtaa, joihin spin-off -helmiä metsästävän sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota:

1. Ostaako tai omistaako yrityksen sisäpiiri uuden yhtiön osakkeita?
2. Myyvätkö isot instituutionaaliset sijoittajat irtaantuneen yhtiön osakkeita?
3. Voiko uudesta yhtiöstä löytyä piilotettua tai havaitsematta jäänyttä arvoa?
4. Jääkö uusi yhtiö ulos analyytikkojen seurannasta?

Mikä tekee spin-off -yhtiöistä hyviä?

Sinänsä spin-off -yhtiöiden menestys ei ole kovin outo juttu, jos lähtee pureskelemaan asiaa. Kuten jo artikkelin alussa sanoin, yhtiöt ovat päässeet itsenäistymään emoyhtiöstään, jolloin he ovat vapaita edistämään puhtaasti omaa toimintaansa, eikä yhtiön johdon tai omistajien fokus katoa isompiin linjoihin.

Maalaisjärjellä ajateltuna on helppo todeta, että mitä kapeammaksi keskittää oman osaamisalueensa, sitä paremmin siihen pystyy syventymään, jonka kautta osaaminen muuttuu pian menestymiseksi. Sitähän spin-offissa tapahtuu, kun ylimääräisiä ”rönsyjä” karsitaan pois, tarkoituksena keskittyä vain ydinosaamiseen. Tästä syystä spin-off voi olla fiksu veto molemmille osapuolille, sekä alkuperäiselle yhtiölle, että siitä irtautuneelle yhtiölle.

Spin-offeista voidaan puhua usein myös ”unohdettuina helminä”. Ne ovat usein alkuvaiheessa sen verran pieniä toimijoita, etteivät analyytikot tai salkunhoitajat kiinnostu niistä. Lisäksi instituutionaaliset sijoittajat saattavat toimia kuten meikäläinen, eli heivata osakkeet heti niiden irtoamisen jälkeen ulos salkuista, koska kiinnostusta uuteen yhtiöön ei löydy.

Joskus uusi yhtiö toimii myös ”täysin uudella alalla”, tai se ei täytä tiettyjä vaatimuksia, jonka myötä analyytikot tai instikat ovat pakotettuja myymään yhtiö ulos salkusta. Spin-off -yhtiön markkina-arvo tai vakavaraisuus voi olla liian pientä, joten se ei täytä isojen toimijoiden vaatimuksia.

Kun osaketta myydään surutta pois heti pörssitaipaleen alussa, eikä se herätä hirveästi innostusta analyytikoissa ja sitä kautta helposti myös sijoittajien keskuudessa, tämä luo muille sijoittajille mahdollisuuden löytää aliarvostettu tai ”unohdettu” helmi salkkuun.

Hyvä esimerkki tästä saatiin Caverionin kohdalla, joka irtaantui aikoinaan YIT:stä. Nykyisin Alma Median pörssitoimituksessa työskentelevä Sami Kontola teki taannoin videon spin-off -yhtiöistä ottaen Caverionin esimerkiksi. Caverionin pörssitaipaleen alku oli vähän nihkeä, uutta yhtiötä vältettiin ja osakkeen ympärille lyötiin mediassa kysymysmerkkejä.

Caverionin silloinen hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth päätti kuitenkin ostaa yhtiön osakkeita, ja melko pian osakekurssi vaihtoi suuntaa alkukankeuden jälkeen. Hieman myöhemmin tilanne olikin se, että Caverion löi indeksin reilusti, kun taas YIT mörni vuorostaan pahasti pakkasella.

Okei, nyt neljä vuotta Kontolan videon jälkeen Caverion ei ole enää paras esimerkki, sillä yhtiön osakekurssi on sahannut aika paljon, mutta toisaalta video näyttää aika hyvin sitä, miksi esimerkiksi sisäpiirin tekemien peliliikkeiden seuraaminen on fiksua.

Lopuksi nostan vielä esiin myös sen seikan, että osa sijoittajista saattaa ”pelätä” spin-off -yhtiöihin sijoittamista yhtiöiden ohuesta pörssihistoriasta johtuen. Yhtiöistä on vaikeampaa kaivaa tietoa, kuin jostain vanhasta yhtiöstä, jota on vuosien varrella ehditty pureskella moneen kertaan läpi niin mediassa kuin sijoitusfoorumeilla. Tämän vuoksi yhtiötä ei nähdä yhtä houkuttelevana sijoituskohteena.

Minkälaisia spin-offeja Suomessa ollaan nähty?

Tämän otsikon alle saisi helposti tekstiä vaikka kuinka paljon, sillä kotimainen pörssihistoria tuntee lukuisia spin-offeja, joista suurin osa on vieläpä varsin mukavasti menestyneitä. Tämä jos mikä tukee myös sitä ajatusta, että spin-offeissa kannattaa olla mukana.

Jakautumisesta alkunsa ovat saaneet mm. Nokian Renkaat (Nokia), Neste (Fortum), Tikkurila (Kemira), Neles (Metso) ja QT (Digia). Edellä mainituista osakkeista moni on ollut ihan aitoja kurssiraketteja viime vuosina. Esimerkiksi QT on tällä hetkellä yksi suurimpia kurssiraketteja Helsingin pörssissä.

Tikkurilan tuottoa kasvatti se, että yhtiö lunastettiin ulos pörssistä, eli kuten tämäkin tapaus osoittaa, niin jakautunut yhtiö saattaa lopulta päätyä jonkun kilpailijan ostamaksi. Itse asiassa monet tässäkin artikkelissa mainitut yhtiöt ovat liikkuneet vähän suuntaan jos toiseenkin. Esimerkiksi QT oli alkujaan Nokian omistama, kunnes se siirtyi Digialle, josta se lopulta sitten irtaantui itsenäiseksi yhtiöksi.

Löysin Kauppalehdestä hyvän Jukka Lehtisen tekemän artikkelin, jossa hän oli tutkinut parhaiten menestyneitä spin-off -yhtiöitä. Artikkelissa eniten palstatilaa saivat QT, Neles ja Neste.

Jos verrataa Suomen spin-offeja Yhdysvaltoihin, niin täällä spin-offit ovat melko harvinaista herkkua. Tämä on tosin ihan loogista, koska pörssiyhtiöitä on monin verroin Amerikan markkinaa vähemmän, minkä vuoksi spin-offeja poikii meillä vähemmän.

Onko spin-offeissa jotain heikkouksia?

Sijoittajan kannalta irtautumisessa saadut osakkeet voivat olla vähän rasittavia pieniä nökkösiä omassa salkussa. Jos omistaa emoyhtiötä vain ohuen siivun verran, ja sieltä irtoaa joku spin-off, niin pahimmillaan uuden yhtiön osakkeita saa vain muutaman kympin edestä. Muistellaan vaikkapa Orion Officen irtautumista, jossa lähes kymppitonnin osakepotti toi vain 250 euron erän uuden yhtiön osakkeita.

Kun salkkuun tulee paljon pieniä eriä, niistä voi olla vaikea päästä pois fiksuin kaupankäyntikuluin. Monilla välittäjillä on käytössään jonkinlainen minimihinnoittelu, missä kaupasta maksetaan vähintään 7-15 euroa per kauppa, oli sen koko mitä tahansa.

Kieltämättä se voi riipaista sydämestä, kun myyt osakkeita 150 eurolla ja maksat 15 euroa kaupankäyntikuluja. Ehkä näissä tilanteissa pitäisi osata laittaa silmät kiinni kaupankäyntikulujen kohdalla ja myydä osakkeet, sillä jos osakkeita ei ”voi” myydä, niistä tulee epälikvidejä. Tavallaan sinulla on omaisuutta, josta on ”vaikea” päästä irti.

Kauppalehden mainio toimittaja Henrik Wacker kirjoittikin tästä aiheesta juuri tänään oman kolumnin, jossa hän otti tikun nokkaan Pfizerin, josta irtosi viime vuonna yritys nimeltä Viatris. Jos omistit Pfizeria tuhannella eurolla, sait Viatrista 40 euron arvoisen potin. Esimerkiksi Nordnetin asiakkaana noista osakkeista pääsee eroon 15 euron kaupankäyntikulua vastaan.

Meikäläinen nuukaili QCP Incin kanssa, kun en typerästä periaatepäätöksestä suostunut myymään noin 200 euron osakepottia 15 euron kuluilla. Lopulta pääsin osakkeista eroon ”ilmaiseksi”, kun ne lunastettiin ulos pörssistä, mutta toisaalta rahani olivat pari vuotta kiinni ”ei missään”, joten ei tätä voi kovinkaan onnistuneena tapauksena pitää.

Toisaalta olisi myös hyvä muistaa se, että vaikka tässä artikkelissa on käyty läpi spin-offien kurssikäyttäytymistä melko positiivisessa ilmapiirissä, spin-off -yhtiö ei ole aina synonyymi menestyjälle. Sinänsä olisihan se mahtavaa, jos kaikki spin-offit tulisivat olemaan uusia ”kuutteja”, eli QT:n tapaisia kurssiraketteja, mutta realistisuus kannattaa pitää mielessä.

Ylipäätään aina sijoittamisessa kannattaa toteuttaa sellaista mantraa, että sijoita vain sellaisiin yhtiöihin, joiden liiketoiminnan aidosti ymmärrät. Esimerkiksi nyt Orion Officen kanssa tällä hetkellä tuntuu siltä, että mitäpä sitä pitämään rahojaan kiinni sellaisessa yhtiössä, jonka liiketoimintaan ei ole tutustunut.

Sama juttu myös toiseen suuntaan: vaikka spin-offista syntyneitä yhtiöitä pidetään tutkimustulosten mukaan keskivertoa paremmin menestyvinä yrityksinä, niihin ei kannata tietenkään laittaa rahojaan kiinni ”sokkona”, vaan ennen sijoituspäätöstä tulisi tehdä pohjatyöt huolella kuntoon.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Osto: Facebook & Google – Digitaalista markkinointia salkkuun
• Osto: Berkshire Hathaway – Buffettin kruununjalokiveä salkkuun
• Osto: Procter & Gamble – Brändisalkkuni laajenee