Olen kirjoittanut teille melko aktiivisesti bloggaamisen tuloista, ja aihe on saanut sen verran paljon lukukertoja, että jatketaan hyväksi todetulla tavalla. Olen esimerkiksi avannut teille Google AdSense-mainospalvelun ”pimeää puolta”, eli paljonko blogin mainoksilla oikein tienaa. Samoin olen avannut teille paljonko kokonaisuudessaan tienaan blogilla.

Kaupallisia yhteistöitä olen tehnyt vuodesta 2018 asti epäsäännöllisen säännöllisesti. Niitä on tullut tehtyä mm. OP:n, POP Vakuutuksen, Nordnetin ja Kuluttajapaneeli.fi:n kanssa. Sen jälkeen kun uudistin sijoitusblogini kokonaan, yhteistyömahdollisuuteni ovat kasvaneet merkittävästi. Yhteystyöpyyntöjä tulee tiheämpään tahtiin ja niissä liikkuu aina vain enemmän euroja.

Ajattelin omistaa tämän tulevan julkaisun kokonaan kaupallisille yhteistöille ja niiden käsittelemiselle eri näkökulmista. Aihe on melko iso ja siitä suuri osa tapahtuu ”pinnan alla”, sillä loppupeleissä vain pieni osuus yhteistyöpyynnöistä päättyy yhteistyöhön. Kerronkin kohta teille siitä, minkälaisiin yhteistöihin lähden ja minkälaista roskaa minulle välillä tarjotaan.

Kaupallisen yhteistyön pelisäännöt

Yhteistöiden merkinnöissä näkee paljon puutteita – jopa julkkiksilla

Aloitetaan aiheen perkaus siitä, mistä kaupalliset yhteistyö-artikkelit yleensä alkavat: kaupallisuuksien mainitsemisesta.

Koska teen satunnaisesti itse kaupallisia yhteistöitä, seuraan aktiivisesti isompien vaikuttajien tai julkkisten erilaisia yhteistöitä, etunenässä sosiaalisen median kanavilla. Sieltä on hyvä ammentaa mallia miten ”isot nimet” tekevät tätä samaa bisnestä. Minkälaisia yhteistöitä heillä on, minkälaisia kulmia he nostavat yhteistyössä esiin ja ennen kaikkea – miten he merkkaavat mahdolliset yhteistyöt.

Näistä viimeisen kanssa näkee kyllä todella, todella kirjavaa käytäntöä. Eri ääripäissä toiset merkkaavat kaupallisuudet todella tarkkaan, kun taas toisessa päässä ei merkata mitenkään. Vähän yllättäen näitä täysin puutteellisin merkinnöin varustettuja yhteistyöpostauksia näkee välillä jopa todella nimekkäiden julkkisten päivityksissä. Postauksia, jotka eivät käytännössä täytä KKV:n antamia standardeja.

Tämä on vain oma mielipiteeni, mutta minua harmittaa aika paljon ne tapaukset, joissa iso nimi ei osaa merkata tarvittavia infoja päivityksiinsä. Monissa tapauksissa nämä saattavat olla satoja tuhansia, tai jopa miljoonia vuodessa tienaavia urheilijoita, joilla on varmasti hyvät kontaktit erilaisiin lakimiehiin tai managereihin. Heille ei olisi mikään ongelma tehdä selvitystyötä kaupallisuuksien merkinnän suhteen.

Yksi näkemäni case tältä kesältä oli erään suomalaisen tunnetun tv-tuottajan Instagram-päivitys. En mainitse tämän henkilön nimeä tai linkkaa tätä päivitystä, mutta siinä oli hyvin esimerkillinen puutteellisesti mainittu kaupallinen yhteistyö. Pitkässä IGTV-videossa esiintyi isossa roolissa eräs yritys, joka auttoi tätä julkkista ongelmassaan. Ainoa päivityksessä kaupalliseen yhteistyöhön viittaava merkintä oli #kaupallinenyhteistyö, joka oli ”piilotettu” julkaisun hashtagien joukkoon.

Vastaavat tilanteet ovat somessa ja internetissä täyttä arkipäivää. Tuossa nimenomaisessa tapauksessa minua vähän ärsytti se, että kyseessä oli tv-tuottaja, joka on tehnyt jo vuosikymmeniä tv-sarjoja kaupallisille kanaville. Näitä ohjelmia tehdessä tuottaja on joutunut aivan varmasti joskus tutkimaan KKV:n ohjeistusta tv-ohjelmiin. Hänen jos jonkun luulisi tietävän miten vastaavanlaiset merkinnät tehdään myös sosiaalisen median puolella.

Merkinnät on tehty kuluttajia varten – älä siis virtsaa omien etujesi päälle

Aika usein kaupallisten yhteistöiden postauksissa näkee kommentointia tyyliin ”lopetin lukemisen välittömästi kaupalliseen yhteistyöhön”. Eihän siinä, se on sinun oikeutesi. Kukaan ei pakota sinua lukemaan artikkelia, jos se ei kiinnosta.

Nostan ilmoille kuitenkin sen pointin, että kaupallisesta yhteistyöstä on pakko ilmoittaa heti artikkelin alussa, mikäli sellaisesta on postauksen yhteydessä kyse. Nämä eivät ole mitään suuntaa antavia ohjeistuksia, vaan ohjeistus on hyvin yksiselitteinen. Kaupallisuuksista tulee mainita ja heti artikkelin alussa.

Käytännössä siis kaupallisen yhteistyön merkintä on pakollinen. Jos merkintää ei ole, ollaan liikkeellä luvattomilla vesillä.

Se mikä minua harmittaa eniten tästä asiasta kommentointiin, liittyy juuri tuohon pakollisuuteen. Minä teen vain kuten säännöt ja linjaukset käskevät.

Asiasta vaahtoaminen on myös kuluttajan kannalta vähän kyseenalaista, sillä melko väkevästä ohjeistuksesta huolimatta ohjeita noudatetaan varsin vaihtelevasti. Ei ole mitenkään poikkeuksellista törmätä kaupalliseen artikkeliin, josta on joko vahingossa tai tahallaan unohtunut kaikki tarvittavat markkinointiin liittyvät merkinnät.

Seuraan nykyään Instagramissa melko tarkasti erilaisten julkkisten ja vaikuttajien tekemiä yhteistöitä, sekä miten niistä informoidaan seuraajia. Näissä näkee todella suuria vaihteluita käyttäjien välillä. Osa tekee merkinnät aivan viimeisen päälle, osalla ne ovat puutteellisia ja joillakin täysin väärin tehty. Yleisimmät virheet mihin IG-päivityksissä törmään ovat:

  • Kaupallisen yhteistyön merkintä on ”piilotettu” julkaisun loppuun tai pahimmillaan hashtageihin
  • Yhteistyömerkintä on väärällä kielellä. Jos muu julkaisu on suomeksi, tulee alussa lukea suomeksi ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”. Jotkut vaikuttajat tykkäävät laittaa suomenkielisen päivityksen alkuun ”ad” tai ”collaboration”, josta ei ilmene yhtä helposti päivityksen agenda.

Joskus kumppanit vaativat, ettei yhteistyöstä saa kertoa – piilomarkkinointi elää vahvasti

Mennäänpä seuraavaksi syvemmälle piilomarkkinointiin. Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta myös yritykset itse saattavat vaatia piilomarkkinointia. Käytännössä sinua lähestyy yritys, joka haluaa ostaa mainosartikkelin blogistasi, mutta korostaa samalla, että maksusta huolimatta jutussa ei saa sanoa kyseessä olevan kaupallinen yhteistyö. Näitä tarjouksia olen jopa minä saanut joskus.

Jos muistini ei pätki pahasti, näistä ehdotuksista jokainen on tainnut tulla jonkinlaiselta netticasinolta tai muulta uhkapelifirmalta. Homma on varsin simppeli. Yhtiö lähestyy minua valmiin artikkelin kanssa ja lupaa maksaa minulle rahaa, jos julkaisen artikkelin ”omana kirjoituksenani”. Näissä tapauksissa saatetaan vielä erikseen korostaa, ettei artikkelissa saa olla mainintaa kaupallisesta yhteistyöstä.

Alla suora kopio sensuroitua nimeä lukuun ottamatta yhdestä yhteistyöpyynnöstä.

Heippa,

Nimeni on [etunimi] ja kirjoitan teille maineikkaan nettipeliyrityksen puolesta, toivoen että pääsisimme sopimukseen sponsoroidun artikkelin julkaisemisesta sivullanne. Artikkelin aiheesta voimme keskustella, jotta se sopisi sivullenne mahdollisimman luonnollisesti.

Artikkelin kirjoittaisi yksi ammattilaisistamme, ja meillä on tietty määrä rahaa varattuna tämän kaltaista mainontaa varten. Voisitteko siis ystävällisesti kertoa meille hintatietonne, tai ohjata tämän viestin oikealle henkilölle?

Toinen vaihtoehto olisi etusivulle tuleva noin lauseen mittainen teksti johon linkki tulee.

P.S. Meille olisi tärkeää, ettei artikkelissa mainita kyseessä olevan sponsoroitu sisältö tai mainos.

Blogini sähköpostiin tullut yhteistyöpyyntö

Ihan huvikseni kysyin tässä yhteydessä, paljonko nämä olisivat valmiita maksamaan artikkelin julkaisusta, ja heidän ensimmäinen tarjouksensa oli 140 euroa. Sinänsähän tuo olisi ihan helvetin helppoa rahaa. Joku toinen tekee kaiken työn, eli kirjoittaa artikkelin. Minun tehtäväkseni jäisi copy-pastettaa artikkeli blogiini ja julkaista se omanani. Aikaa menee 10 minuuttia ja käteen pätkähtää 140 euroa. Mitä se nyt tekee, tuntipalkka 840 euroa.

En tarttunut tähän tarjoukseen. Ihan jo siitäkin syystä, että lisätietojen saamisen jälkeen sain ongittua myös firman nimen ja mainostettavan linkin. Pystyin tekemään parit googlaukset ja löysin joitakin blogeja, jotka olivat ilmeisesti tarttuneet joskus samanlaiseen tarjoukseen. Nopea googlaus paljasti siis näiden blogien tarttuvan näihin hämäriin kortteihin, mikä ei ole kovin mairittelevaa.

Aloin välittömästi miettimään miltä se näyttäisi ulkopuolisen silmiin, jos joku seuraava tarjouksen saanut tekee samanlaisia googlailuja ja löytää minun blogini samalla tavalla kuin minä löysin nyt muita. Tuo ei antaisi minusta järin fiksua kuvaa.

Miksen ole ottanut helppoja euroja netticasinoilta?

Välillä on kyllä vähän hassua nähdä, miten monet bloggaajat ja muut vaikuttajat piilomainostavat netticasinoita. Ainakin itselleni tulee joskus jopa vähän ahdistava olo, kun joku fiksuna kirjoittajana pitämäni bloggaaja tai julkkis pelaa ulkomaisten nettipelifirmojen pussiin.

Monissa tapauksissa tuo on vielä niin läpinäkyvää markkinointia, että se kolkuttelee jo oman lukijakunnan halventamista. Yleensä tuo menee sillä kaavalla, että netticasinoa ei kiinnosta pätkääkään missä yhteydessä heidän sivustonsa linkki mainitaan. Sen vuoksi näitä linkkejä asetellaan julkaisijoiden toimesta mitä oudoimpiin yhteyksiin, mikä saa markkinoinnin näyttämään entistä köpöisemmältä.

Sen lisäksi että netticasinoiden linkittäminen rahaa vastaan sisältää maineriskiä, voi sivuvaikutuksena tulla muitakin ongelmia. Piilomarkkinointi blogeissa on kiellettyä ja markkinoinniksi lasketaan kaikki mistä julkaisija saa jonkinlaista korvausta. Oli se sitten rahaa, tuotteita tai vaikkapa ilmaisia pelimerkkejä netticasinon peleihin.

Käytännössä siis jos mainostat netticasinoita, linkin jakamisen yhteydessä tulee jotenkin tuoda ilmi se, että kyseessä on maksettu mainos. Viestittelin aiheesta joskus KKV:n kanssa, ja heiltä tuli seuraavanlainen ohjeistus:

Kun aloite yrityksen mainitsemisesta julkaisussa tulee yritykseltä, on tavoitteena yrityksen tuotteiden myynnin edistäminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen. Näin ollen, kun yritys pyytää kirjoitukseen lisättävää mainintaa maksua vastaan, kyse on markkinoinnista. Vaikka vaikuttajan yritykseltä saama vastike ei olisikaan rahaa, kyse on silti markkinoinnista.

Kuluttajalle on aina kerrottava selvästi siitä, että häneen pyritään vaikuttamaan kaupallisesti. Näin ollen kuluttajalle on kerrottava, jos mikä tahansa linkki on lisätty kirjoitukseen markkinointitarkoituksessa. Markkinoinnin on myös erotuttava muusta sisällöstä niin, että kuluttaja tietää, milloin on kyse kaupallisesta vaikuttamisesta.

Olen itse myynyt joskus mainoslinkkejä artikkeleihini ja olen ratkaissut tämän sillä tavalla, että linkin yhteydessä on lauseen alussa laitettu boldaamalla sana mainos. Netticasinoiden kanssa en ole lähtenyt koskaan yhteistyöhön, mutta esimerkiksi erilaisten palveluiden kilpailutuspalveluiden kanssa olen tehnyt joskus markkinointiyhteistyötä.

Minkä vuoksi en sitten ole suostunut lähtemään netticasinoiden kelkkaan? Ensimmäinen syy liittyy siihen, että en pelaa itse rahapelejä, enkä usko kenenkään vaurastuvan pitkässä juoksussa uhkapelaamisella. Toinen syy liittyy siihen, että ulkomaiset netticasinot eivät ole järin hyvässä maineessa ihmisten keskuudessa. Minulla on isona tavoitteena saada tälle blogille joskus hyviä pitkäaikaisia yhteistyökumppanuuksia, ja aiemmat netticasinosekoilut voivat olla monelle tulevalle yhteistyökumppanille ehdoton nou nou.

Tämän lisäksi netticasinoiden palkkiomalli on huono bloggaajan kannalta. Lähtökohtaisesti nuo maksetut linkit myydään aina pysyviksi linkeiksi, mutta maksu tulee vain kertaluontoisena artikkelin julkaisun yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkio tulee vain kerran, mutta ”häpeä” linkeistä on lähtökohtaisesti ikuista.

Jopa julkkikset ovat hairahtuneet piilomainostamaan netticasinoita

Jatketaan netticasinoiden parissa. Uskomatonta tai ei, jotkut tosiaan tarttuvat näihin netticasinoiden tarjouksiin. Tavatonta ei ole sekään, että suht isot julkkisnimet sortuvat piilomarkkinointiin.

Iltalehti kertoi vuonna 2018 miten jopa kymmenet koko Suomen tuntemat julkkikset ovat olleet mukana mainostamassa netticasinoita. En lähde nostamaan tässä artikkelissa Iltalehdessä mainittuja nimiä, koska monet näistä ovat lopettaneet mainostamisen tuon uutisen jälkeen.

Homman juju on aika simppeli. Joku julkkis esittelee omia netticasinopelaamisiaan sosiaalisessa mediassa seuraajilleen. Esitellään netticasino-X:n peliä Y, ja miten sieltä on voitettu helposti tuhansia euroja. Joskus siinä päivityksen yhteydessä saattaa olla vielä prosessia vauhdittamassa linkki palveluun.

Naurettavintahan tässä on vielä se, että jutussa mukana olleet julkkikset boostaavat kilpaa kommenteillaan toistensa julkaisuja ja komppaavat pelaajia. ”Mäkin voitin samasta pelistä yli 4000 euroa, vaikken tajunnut edes sen ideaa.” Yksi tunnettu radiojuontaja sanoi tosiaan näin.

Iltalehti ihmetteli jutussaan sitä, että vaikka nämä julkkikset ovat esitelleet avoimesti nettipelaamisiaan omille seuraajilleen, kukaan ei suostu vastaamaan toimittajan kysymyksiin aiheesta. Soittopyyntöihin ei vastata, tai vedotaan kiireisiin. Osa sankareista kiirehtii siivoamaan omaa Facebook-seinäänsä toimittajan utelujen perusteella, tai sitten joku vain estää toimittajan pääsyn omalle sivulleen.

Juttu ei ole jäänyt kaikkien osallisten osalta ensimmäiseen Iltalehden juttuun, vaan osittain samat kaverit tekevät tismalleen samaa vielä kaksi vuotta myöhemminkin.

Tämä malli on hyvä esimerkki siitä, miten piilomarkkinoimalla voi huijata kuluttajaa. Kuluttajan on mahdotonta sanoa päivitysten perusteella, onko kyseessä vain pyyteetön palvelun hehkutus, vai pyyteettömäksi naamitoitu mainos.

Sumuttaa voi molempiin suuntiin – mitä ovat ”piraattimallin kaupalliset yhteistyöt”?

Syy sille, miksi jotkut tahot jättävät kaupallisten yhteistöiden maininnat kertomatta, ovat varmasti kaikille varsin selvät. Mutta uskotteko vuorostanne sitä, että jotkut huijarit saattavat merkata kaupallisia yhteistöitä myös silloin, kun niitä ei oikeasti ole?

Itse en tähän uskonut aluksi. Miksi joku tahtoisi mainostaa jotain firmaa tai brändiä ilman palkkaa?

Noh, tähänkin löytyy varsin simppeli selitys pienen pohdinnan jälkeen. Kaupallisten yhteistöiden saaminen on hyvin referenssipainotteista. Kaupallisuuksia on helppo myydä sillä verukkeella, että olen aiemmin tehnyt yhteistyötä yritysten A, B ja C kanssa. Mitä maineikkaampi yritys on, sitä vakuuttavamman kuvan se antaa julkaisijasta.

Kaupallisia yhteistöitähän on äärettömän helppo huijata. Otetaan esimerkiksi vaikka kaikkien tuntema Finnair. Lähden ihan normaalille Finnarin lennolle, josta nappaan muutamat kuvat someen ja kirjoitan kivan tarinan. Laitan jutun alkuun maininnan kaupallisesta yhteistyöstä Finskin kanssa, vaikka olen todellisuudessa aivan normaali sikaluokassa matkustava maksava asiakas.

Blogien puolella tämä on naurettavan helppoa, koska vaatisi jo pientä sattumaa, että joku Finnairin markkinointihenkilö sattuisi näkemään blogissani olevan ”yhteistyöpostauksen”. Instagramissa huijaaminen on vähän vaikeampaa, joskin Finnarin tilejä tägäillään kaikkialle sellaista tahtia, että yksi feikki-kumppanin tägäys jää helposti huomaamatta.

Seuraavaksi julkaisija marssii jonkun toisen firman puheille ja tarjoaa yhteistyöpostausta referenssinä Finnair-päivitys. ”Mä oon aiemmin tehnyt yhteistyötä mm. Finskin kanssa”. Mistäpä tavallinen lukija tai potentiaalinen yhteistyökumppani sitä tietää, että onko kyseessä ollut oikeasti kaupallinen yhteistyö.

Vastaavanlaisia kikkailuja voisi keksiä loputtomiin. Haen Veholta itselleni koeajoon uuden Mersun siinä missä kuka tahansa asiakas, ja teen siitä kaupallisen yhteistyöpostauksen blogiin. Tai ostan kaupasta vaikkapa Fazerin suklaata tai Hartwall Originalin lonkeroa, ja väitän blogissa saaneeni tuotteita testattavaksi.

Blogien puolella feikki-yhteistyöt korostuvat entisestään, sillä toisin kuin vaikkapa Instagramissa, blogin puolella voi rauhassa asettaa linkkejä osoittamaan tunnettujen brändien suuntaan. Ainoa tapa jäädä kiinni olisi melkeimpä se, että joku Mercedeksen, Fazerin tai Hartwallin markkinointiosastolta sattuisi lukemaan blogikirjoitukseni ja tajuaisi homman olevan puuta heinää.

Lukijoiden kommentointi saattaa sotkea entisestään linjauksia

Kaupalliset yhteistyöt herättävät vähän hassusti helpommin keskustelua, kuin tavalliset artikkelit. Tämä on siinä mielessä nurinkurista, että meidän julkaisijoiden kannalta kaikenlainen kommentointi artikkelin ympärillä on hyvä juttu.

Algoritmit tulkitsevat syntyvän keskustelun aina merkkinä kiinnostavasta sisällöstä, jonka jälkeen artikkelia nostetaan erilaisissa uutisvirroissa aina vain isommille yleisöille, mikä takaa enemmän huomiota artikkelille. Samoin esimerkiksi Facebook-ryhmissä uudet kommentit nostavat artikkelin takaisin uutisvirran kärkeen, jonka vuoksi artikkeli ”pysyy pinnalla” pidempään keräten lisää lukijoita.

Kommentoijien ohjeistukseen kannattaa suhtautua myös vähän epäilevästi, sillä olen huomannut monen kommentoijan ohjeistavan tekemään täysin väärin. Yhtenä esimerkkinä oman kaupallisen yhteistyöni julkaisusta, eräs käyttäjä tai lukija pillastui täysin artikkelin alussa olevasta kaupallisen yhteistyön maininnasta.

Tämän käyttäjän mukaan näitä merkintöjä ei saisi olla lainkaan artikkelissa, koska ne ovat ”kyseenalaista ja mautonta markkinointia”. Selitin kyllä tälle kommentoijalle KKV:n linkkien kera miten käytännöt menevät, mutta hän ei suostunut muuttamaan omaa kantaansa.

Tässä tapauksessa hassua oli vieläpä se, että tälle käyttäjälle olisi ollut ihan fine koko muu artikkeli, mutta alun maininta yhteistyöstä ei maistunut. En tiedä kuvitteliko tämä käyttäjä, että tuo alun maininta oli vain ostettu mainos muuten irralliseen artikkeliin. Tiedä häntä.

Pointtina julkaisijoille kuitenkin se, että ohjeistusta ja kärkästä kommenttia sataa melko helposti. Hyvin usein tuo ohjeistus on myös täyttä puuta heinää, joten selvitä asioiden todellinen laita itse, äläkä luota pelkkiin nettikommentoijiin.

Mitä muita hyötyjä bloggaaja saa yhteistöiden tekemisestä kuin rahaa?

Artikkeli on venähtänyt pitkäksi, mutta nostetaan vielä yksi mielenkiintoinen aihe esille. Uskotteko jos väitän teille, ettei bloggaajan ainoat hyödyt kaupallisista yhteistöitä rajoitu pelkkään rahaan?

Tämähän on yleinen harhaluulo, että bloggaajat kirjoittavat yrityksistä ja heidän palveluistaan pelkän rahan vuoksi eurot ainoana motivaationa. Pienen pureskelun jälkeen yhteistöistä löytää myös muita merkittäviä etuja.

Jos lähdetään miettimään asiaa siltä suunnalta, että minkälaisia tavoitteita tai toiveita bloggaajalla on omille julkaisuilleen:

  • Bloggaaja haluaa, että artikkelit ovat kiinnostavia ja niitä luetaan
  • Bloggaaja haluaa, että artikkelit ovat laadukkaita ja niitä jaetaan
  • Bloggaaja haluaa saada uusia seuraajia blogiin

Edellä mainituista kohdista yllättävän moneen saa helpotusta yhteistyöartikkeleista. Seuraavaksi kerron teille neljä syytä (rahan lisäksi), miksi erilaisia yhteistyöpostauksia on kiva tehdä.

1. Bloggaaja saa sisältöä blogiin

Moni bloggaaja painii usein sen asian kanssa, että ei tahdo keksiä fiksua kirjoitettavaa omasta takaa. Näissä tapauksissa yhteistyöt tarjoavat helppoa sisältöä julkaisijalle, koska hyvin usein yhteistyöehdotuksen tullessa kumppanilla on jotain ideoita jo valmiiksi mielessä, joita lähteä jalostamaan.

Sen lisäksi, että kumppanilla voi olla valmis idea mielessä, samalta kumppanilta voi saada helposti erilaista asiantuntijanäkemystä artikkeliin. Siinä missä normaalisti teet yksin töitä artikkelisi eteen, saat nyt kaveriksesi jonkinlaisen sparraajan.

2. Yhteistyöpostauksia on helppo hakukoneoptimoida

Moni on kysellyt minulta siitä, miksi kirjoitan niin usein erilaisten yritysten palveluiden käytöstä ja saanko niistä aina rahaa. Jos artikkelin yhteydessä ei ole mainintaa kaupallisesta yhteistyöstä tai mainoslinkkien sisältämisestä, olen tällöin tehnyt artikkelin ilman minkäänlaista palkkiota. No miksi ihmeessä mainostan jotain yritystä sitten ilmaiseksi?

Syy on siinä, että erilaiset kokemukset yritysten palveluista kiinnostavat paljon lukijoita. Minun kannattaa tehdä vaikka ilmaiseksi materiaalia tietyistä palveluista, koska tiedän niiden artikkelien saavan paljon lukukertoja. Esimerkkinä voisin nostaa vaikkapa Svea Ekonomin säästötilin, joka on ollut yksi blogini luetuimmista artikkeleista.

Svea Ekonomin säästötiliä käsittelevä artikkeli tuo minulle myös paljon liikennettä Googlen hakukoneista. Ihmiset tekevät helposti hakuja kuten ”svea ekonomi kokemuksia”, josta he ohjautuvat blogiini. Pelkästään Svea Ekonomia käsittelevää artikkelia on tultu lukemaan Googlesta käsin jo useamman tuhat kertaa.

Samoin vaikkapa Lumo Energian ja POP Vakuutuksen palvelut keräävät jopa satoja vierailijoita Googlesta blogiini. Plussaa näissä tapauksissa on myös se, että monet lukijoista ovat uusia lukijoita, jotka eivät ole vierailleet blogissani aiemmin. Yksi blogini ongelmista on se, että se tavoittaa yleensä vain varsin rajallista sijoittamisesta kiinnostunutta lukijakuntaa, joten uudet lukijat ovat aina tervetulleita.

3. Yhteistyökumppanit markkinoivat myös minua

Yksi mukava juttu yhteistöissä on myös se, että usein kumppanit boostaavat myös minun blogiani omissa kanavissaan. Esimerkiksi kun tein Aurinkopaneelikauppa.fi:lle taannoin kaupallisen yhteistyöpostauksen, he jakoivat postausta aktiivisesti omissa kanavissaan.

Tästä jakamisesta seurasi monia etuja. Ensinnäkin artikkelien hakukoneoptimointi helpottuu, kun eri käyttäjät jakavat artikkelin linkkiä. Googlen indeksointirobotit näkevät linkkien jakamisen merkkinä siitä, että artikkeli on hyvä ja sen vuoksi artikkeli saa lisää näkyvyyttä, esimerkiksi vaikkapa Google Newsissä.

Jos palataan tuohon Aurinkopaneelikauppa.fi:n postaukseen, niin se toi minulle todella paljon uusia lukijoita. Julkaisun myötä sain yhdessä vuorokaudessa useamman sata uutta seuraajaa Instagramissa, Facebookissa, uutiskirjeessä sekä OneSignalissa. Lisämausteena vielä se, että monet lukijoista ovat sijoituskuplan ulkopuolelta.

4. Yhteistyöt poikivat helposti jotain uutta

Yhteistyöt ovat vähän kuin työkokemus. Mitä enemmän sitä tai niitä kertyy vyölle, sitä helpompaa jatkossa toimiminen on, samaan aikaan kun sen ensimmäisen kokemuksen saaminen voi olla työn ja tuskan takana.

Se on vähän raaka fakta, että yhteistöiden saaminen on monille tahoille merkki laadukkaasta sisällöstä. Olen itsekin huomannut sen, miten joitakin tahoja kiinnostaa tuottamani sisällön sijasta enemmän tekemäni yhteistyöt.

En tiedä onko se jonkinlaista ”laiskuutta” tuijottaa sokeasti aiempia referenssejä, vai mistä moinen johtuu. Toisaalta onhan se melko vahva merkki jonkinlaisesta laadusta, jos joku yritys on aiemmin ollut valmis maksamaan minulle kirjoittamisesta.

Blogiyhteistöiden rooli voi tulla vastaan myös vähän yllättävissä yhteyksissä. Esimerkiksi hakiessani täysin blogista riippumattomia töitä sekä työharjoittelupaikkaa, referenssit blogin puolella nousivat arvoon arvaamattomaan. Se, että olen tehnyt blogiyhteistöitä yritysten kanssa oli eräänlainen referenssi myös ”oikean työelämän” puolella ja se helpotti minua saamaan työpaikan. Käytännössä se laskettiin eräänlaiseksi työkokemukseksi, jota se kieltämättä on. Erilaisia projektityötaitojahan siinä tulee väkisinkin vastaan.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Kuka saa tehdä yhteistöitä?

Viime aikoina kaupalliset yhteistyöt ovat saaneet paljon palstatilaa mediassa, pääasiassa yhden polkupyörän vuoksi. Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Fatim Diarra oli ollut yhteydessä polkupyörävalmistaja Helkamaan ja esittänyt toiveen saada ilmaisen sähköpyörän julkaisua vastaan.

Kyseessä oli perinteinen vaikuttajamarkkinoinnin case. Vaikuttaja on yhteydessä johonkin yritykseen ja esittelee ideansa. Ei mitenkään poikkeuksellista, olenhan itsekin tehnyt joskus näin. Yritys hyväksyy idean ja se toteutetaan, jonka seurauksena syntyy sovittu julkaisu.

Toki totean tässä kohti myös sen, että kaupassa noin 3000 euroa maksavaa sähköpyörää tuskin saisin vielä näillä lukijamäärillä. Vaikka kerroin tekstin alussa kaupallisten artikkeleideni palkkion kasvaneen viime aikoina paljon, tästä huolimatta joutuisin yhä tehtailemaan useita yhteistyöpostauksia 3000 euron edestä. Toisaalta, Fatim Diarralla on esimerkiksi enemmän Instagram-seuraajia kuin allekirjoittaneella, mikä selittää ”tasoeron”.

Diarran kohdalla tapaus ei mennytkään ihan kivuttomasti maaliin, johtuen hänen poliitikon statuksestaan. Syntyi somekohu, jossa vastineita joutui antamaan niin Diarra kuin Helkamakin. Lopputuloksena Diarra joutui lunastamaan pyörän itselleen rahalla. Tämän lisäksi Diarrasta tehtiin ainakin kaksi tutkintapyyntöä poliisille, jotka ovat vielä tätä kirjoittaessa prosessissa.

Diarran kaupallinen yhteistyö yllytti median penkomaan myös muiden Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenien yhteistöitä. Niitä löytyi yllättävän paljon, eli Diarra ei ollut millään mittarilla poikkeus. Jännä nähdä mitä tämä ”helkamacase” tekee kaupallisille yhteistöille jatkossa. Laittaako se yritykset ja julkaisijat enemmän varpailleen? Ainakin politiikkaan kytköksissä olevat vaikuttajat ovat varmasti jatkossa varovaisempia.

Entä kuinka usein yhteistöitä voi tehdä?

Itseäni eivät poliittiset valtuudet paina, mutta olen miettinyt enemmänkin sitä, kuinka usein kaupallisia yhteistöitä voi tehdä. Aiemmin olen pitänyt linjana yhtä kaupallista per kuukausi, mutta mikäli trendi pysyy nykyisen kaltaisena, jossain vaiheessa täytyy kiristää tahtia.

Tämä luo uudenlaista painetta, koska en halua tästä blogista kuitenkaan mitään mainostilkkutäkkiä. Jos kaupallisia tulee aiempaa tiheämmin, tulee mielestäni myös muiden julkaisujen tason joko nousta, tai vaihtoehtoisesti tarjota enemmän ”ilmaista sisältöä”. Saa nähdä miten tämä onnistuu, mutta onneksi sen aika ei ole vielä.

Toisaalta onko turhaa stressata tämän kaltaisesta asiasta? Blogini pohjimmainen tarkoitus on seurata omaa vaurastumistani, ja tässä onnistumista myös monet lukijat haluavat. Lukijoista suuri osa seuraa miten varallisuuteni karttuu ja millä tempuilla olen onnistunut sen tekemään. Tavoitteiden tullessa täyteen monet myös onnittelevat vilpittömästi ja tuntuvat olevan tyytyväisiä saavutuksiini.

Jos peilataan tähän, niin eikö tämä kaupallisuuksien puoli edusta vähän samaa asiaa? Jos kasvavat osinkotuloni kiinnostavat lukijaa, niin mikseivät myös muut tulot? Itse asiassa kasvavista blogituloista puhuminen on saanut aikaa paljon hyvää palautetta.

Tämän lisäksi internetmaailmassa liikkuessa on hyvä muistaa, että teit niin tai näin, niin aina joku on tyytymätön ratkaisuusi. Tätäkin blogia lukee kuukausittain noin 20 000 uniikkia lukijaa, joten vastavirtaan uivia mielipiteitä tulee väkisinkin mukaan. Kannattaako omaa tekemistä muuttaa muutaman yksittäisen kommentoijan vuoksi?

Loppupäätelmät: Don’t hate the player – hate the game

Artikkelista tulikin pidempi kuin osasin etukäteen arvella. Tässä tuli käytyä mielestäni aika kattavasti läpi kaupallisia yhteistöitä vähän joka suunnasta. Sen vuoksi on nyt aika lähteä liikkumaan kohti loppupäätelmiä.

Jos tästä artikkelista tulisi nostaa yksi oppi ylitse muiden, muistuttaisin kaikkia lukijoita siitä, että kaupallisen yhteistyön maininnat ovat laitettu nimenomaan teitä varten. Niiden tarkoituksena on tuoda teille ilmi se, onko kirjoittajalla ja yrityksellä jotain mahdollista yhteistyötä meneillään.

Tämän lisäksi kannattaa muistaa se, että merkinnät ovat pakollisia, vaikka monet julkaisijat ja yritykset haluavat piilottaa maininnat. Osasyynä tälle on varmasti kuluttajien asennoituminen. Kaikenlaiset ”lopetin lukemisen kaupallisen yhteistyön mainintaan” -kommentit ajavat helposti julkaisijoita ja mainostajia siirtymään kohti piilomarkkinointia, koska ne eivät herätä niin helposti negatiivista keskustelua.

Sekin on osaltaan vähän harmi, että tässä kärsijöinä ovat yleensä ne, jotka noudattavat yleisiä ohjeistuksia. Saan joskus kuulla (välillä myös hyväntahtoisesti), että blogini sisältää paljon markkinointia. Kyllä, mutta toisaalta myös markkinoinnista ilmoittaminen antaa helposti sen kuvan. Etenkin jos rinnalla on muita blogeja, jotka eivät syystä tai toisesta viesti yhtä avoimesti.

Eiköhän tässä ole hyvä sauma repäistä käsijarrusta ja jäädä hetkeksi parkkiin. Tulen varmasti kirjoittamaan bloggaamisen tuloista ja muusta digiyrittämiseen liittyvästä vielä jatkossakin.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoitamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

Seuraa blogia sosiaalisessa mediassa:

Tai tilaa blogin virallinen pari kertaa kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje

5 kommenttia kohteessa “Ajatuksia kaupallisista yhteistöistä – niin vaikuttajan kuin lukijan kannalta

  1. Nimetön sanoo:

    toistaiseksi kaupallisest postaukset on ollut oikein hyviä, vaikka saat niistä rahaa niin ne eivät ole olleet täysin kritiikittömiä ”tämä on parhautta” postauksia. Itse lukisin yhteistyöpostauksia enemmänkin, jos niiden laatu pysyy vastaavana mitä nyt.

    • RJW sanoo:

      Moi, ja mahtava kuulla tuollaista palautetta. Ne täysin kritiikittömät ylistysvirret ovat kieltämättä joskus tosi puuduttavia ja pyrin aina välttämään niitä. Nämä jutut on just vähän niitä mitä julkaisija joutuu aina funtsimaan minkälaisen linjan ottaa. Jos haluaa kirjoittaa mistä vaan ja suostuu heittämään vaikka minkälaista kritiikitöntä sisältöä, niin saattaa ehkä hetkellisesti tienatakin enemmän, mutta pitkässä juoksussa blogin uskottavuus kärsii, joka vuorostaan voi laskea lukijamääriä ja sitä kautta tulevien yhteistöiden arvoa.

  2. Ukkeli sanoo:

    Ei nettikasinoita kiinnosta tuleeko heidän mainosartikkeliensa kautta yhtään luonnollista kävijäliikennettä. Pointti on saada se dofollow-linkki ujutettu sinne artikkeliin, jotta kyseisen casinon hakukonenäkyvyyttä saadaan parannettua. Google taas ei anna linkeille niin paljon arvoa, jos heti alussa on mainittu, että kyseessä on kaupallinen yhteistyö. Nuo kasinoiden tai heidän käyttämiensä digitoimistojen tarjoamat tekstit ovat poikkeuksetta ihan roskaa. Eivät välttämättä käsittele ollenkaan pelaamista, eikä esimerkiksi kasinon nimeä ole mainittu ollenkaan, mutta silti tekstiin on saatu jollain aasinsillalla lisättyä linkki esim. parhaat kasinobonukset -ankkuritekstillä. Tuo linkki vie sitten kasinon sivuille ja koko jutun tarkoitus on saada nostettua hakukonesijoituksia tuolla kyseisellä ankkuritekstin hakusanalla. Tuollaisten roska-artikkelien julkaisu huonontaa myös omia hakukonesijoituksia, jos sitä alkaa isommissa määrin tekemään ja ohjaamaan liikennettä sivustoille, jotka eivät liity mitenkään oman sivuston aihealueeseen.

    • RJW sanoo:

      Jep. Hakukoneoptimoinnin kannaltahan nuo tuota tekevät. Jos moni suosittu sivusto (lue: Googlen silmissä ”hyvä sivu”, koska paljon kävijöitä) suosittelee (lue: suostuu linkittämään) sivustoasi, se nostaa sivustosi sijoitusta hakukoneissa -> enemmän orgaanista liikennettä.

      En vain ymmärrä sitä, että miksi joku bloggaaja suostuu lisäämään noita linkkejä. En tiedä olisiko sellaista summaa, jolla itse esimerkiksi lähtisin tuohon touhuun mukaan. Tuossa on ainakin kolme suurta uhkaa:

      1. Vähänkin valveutuneemmat lukijat huomaavat kyllä heikoilla aasinsilloilla tehdyt linkit. Esimerkiksi mulla tuli sähköpostiin heti parilta lukijalta viestiä, että innoittiko bloggaja X:n netticasinolinkit tähän julkaisuuni 😀 Kyllä ihmiset ne huomaa vaikka ne koittaisi piilottaa miten sinne tekstiin, ja ne paistaa tosi pahasti silmään. Pahimmillaan yksittäiset linkit vie koko blogilta uskottavuuden, koska epäillään muidenkin artikkelien olevan täynnä piilossa tehtyä linkkimainontaa.

      2. Uskottavuus muiden yhteistyökumppanien silmissä. Bloggareita, vloggareita ja muita some-vaikuttajia on nykyään todella laajalla rintamalla. Sieltä on varaa poimia rusinat pullasta joskus jopa vähän mitättömienkin asioiden pohjalta. Se että olet tehnyt aiemmin yhteistyötä esimerkiksi näiden casinoiden kanssa voi olla jollekin potentiaaliselle yhteistyökumppanille ehdoton turn-off.

      3. Piilomarkkinointi. Siinä saa pahimmillaan viestiä KKV:ltä tai MEN:ltä, jos/kun linkkejä ei ole merkattu mainoksiksi. KKV:n ohjeistus on aika yksiselitteinen: jos saat maininnasta rahaa (tai hyödykkeitä, kuten kreditti netticasinon tilille), kyseessä on kaupallinen julkaisu tai mainos, josta tulee myös ilmoittaa kuuluvalla tavalla.

      4. Netticasinoihin liittyvät markkinoinnit. Suomessa kun Veikkauksella on uhkapelien monopoli, voi ulkomaisten casinoiden mainostaminen tuoda siltäkin saralta ylimääräisiä harmaita hiuksia.

      5. Oman sivuston arvon aleneminen Googlessa. Pahimmillaan tällä toiminnalla tekee vain hallaa oman sivuston hakukonenäkyydelle. Ei ole rahan arvoista puuhaa, jos samalla omat sijoitukset hakukoneissa kääntyvät laskuun.

      Eli siis tiivistettynä näihin juttuihin tarttuminen on riski monella tavalla. Jos yksikin noista viidestä maininnasta kosahtaa niin sanotusti omaan nilkkaan, niin siinä ei parin sadan euron linkkimyynti ole enää kannattavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tämä sivusto käyttää evästeitä.